Kaavoituksen käynnistäminen

Muu kaava-asian valmistelu

Kaavoitussopimus ja muut kunnan sopimukset

Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kaava-asian käsittelyyn kokonaisuudessaan. Esteellisyys koskee asian valmistelua kaikissa vaiheissa, vaikka toimielin ei tekisikään lopullista päätöstä asiassa. 

Kaavan hyväksymistä koskevaan lopulliseen päätökseen voidaan hakea muutosta sillä perusteella, että kaavan valmisteluun on osallistunut esteellinen henkilö. Vaikka henkilö ei osallistuisi niihin kunnanhallituksen tai valtuuston kokouksiin, joissa päätetään kaavaehdotuksen hyväksymisestä, kaavapäätös voi syntyä virheellisessä järjestyksessä, jos henkilö on osallistunut esteellisenä kaava-asian valmisteluun aiemmissa käsittelyn vaiheissa. 

Esteellisen henkilön tulisi vetäytyä kaava-asian käsittelystä kokonaisuudessaan. Henkilö ei voisi myöhemminkään osallistua kaava-asian käsittelyyn. 

Kaikki kaavoitukseen liittyvät päätökset eivät ole varsinaista kaava-asian käsittelyä. Tällöin henkilön osallistumisella näiden asioiden käsittelyyn ei ole lähtökohtaisesti merkitystä arvioitaessa hänen esteellisyyttään. Toisinaan kyse voi kuitenkin olla esimerkiksi siitä, voiko henkilö osallistua maankäyttösopimuksen tai muun sopimuksen tekemiseen kunnan lukuun ja myöhemmin samaa aluetta koskevaan kaavoitukseen.

Kaavoituksen käynnistäminen

Hallintolaissa tarkoitettua asian käsittelyä, ml. esittely ja täytäntöönpano, on muun ohella asian vireillepano. Samassa yhteydessä voidaan tehdä myös muita kaavan laatimiseen liittyviä ratkaisuja.Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan jo toimielimen kaavan laatimisen tai muuttamisen käynnistämistä koskevaan päätöksentekoon ja muutoinkin kaavoituksen aloitusvaiheessa. Esteellisen henkilön ei ole lähtökohtaisesti suositeltavaa osallistua kaavoituksen käynnistämisestäkään päättämiseen.

KHO 21.5.2019/2298. Kunnanhallitus päätti käynnistää oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisen tuulipuiston toteuttamiseksi, päätti kaavan laatijan hyväksymisestä ja että kaavan laatimisesta tehdään kaavoitussopimus. Kunnanhallituksen puheenjohtajan osallistuminen asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon kokouksessa otettiin huomioon arvioitaessa hänen esteellisyyttään.

KHO 25.6.2014/2028. Kunnanhallituksen kokouksessa päätettiin asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Kaavamuutoksessa oli kysymys kaupungin omistaman maa-alueen asemakaavoittamisesta.

Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä oli odotettavissa hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä X Oy:lle ja sen osakkaille. Kokouksen aikaan kaupungin ja yhtiön välillä ei kuitenkaan vielä ollut voimassa esisopimusta alueen kaavoituksen toteuttamisesta, ja sopimusneuvottelut käynnistyivät vasta seuraavan vuoden puolella. Siten ei ollut estettä, että yhtiöön kytköksissä oleva henkilö osallistui kunnanhallituksen kokoukseen. 

KHO 2009:72. Valtuusto päätti kaavoittamisesta kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä. Kunnanjohtaja oli osallistunut kaavan valmisteluun, kun kaavoitus oli käynnistetty.

KHO 2002:78. C oli ollut yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1980–1984. Kaupungin yleiskaavaluonnos oli ollut nähtävänä joulukuussa 1992. Päätös yleiskaavan tarkistamisesta oli tehty kaupunkisuunnittelutoimikunnassa 19.12.1989. 

C ei ollut yhdistyksen puheenjohtajana enää siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyö oli aloitettu ja kun kaavaa oli käsitelty kaupunginhallituksessa ja ympäristölautakunnassa. C ei siten ollut luottamushenkilönä hallintolainkäyttölain 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavoin esteellinen ottamaan osaa yleiskaavan käsittelyyn.

Aiemmassa oikeuskäytännössä on katsottu, että esteellisyyden synnyttävää asian valmistelua tai käsittelyä ei ollut se, että kaavoitettavalla alueella maata omistava kunnanjohtaja toimi esittelijänä vain kaavoituksen aloittamista koskevassa päätöksenteossa. Tilanne voi olla toinen, jos samalla otetaan kantaa kaavan sisältöön tai annetaan ohjeistusta kaavan sisältöä varten. 

KHO 16.8.2011/2176. Kunnan toimielinten kokouksissa tehdyt päätökset koskivat kaavoituksen aloittamisen jälkeistä kaavoituskatsausta ja asemakaavoituksen aloittamista. Päätöksissä ei otettu kantaa omarantaisten tonttien muodostamiseen tai jalankulkureitin poistamiseen tai annettu muutoinkaan ohjeistusta kaavan sisältöä varten. 

HAO:n mukaan kunnanjohtajan A ei osoitettu olleen valmistelemassa tai päättämässä asemakaavan muutosasiaa. Se, että kaavoitettavalla alueella maata omistava A oli esittelijänä asiassa, jossa on päätetty kaavoituksen aloittamisesta, ei ollut esteellisyyden synnyttävää asian valmistelua tai käsittelyä. Merkitystä ei ollut silläkään, että A oli osallistunut jo noin vuotta aikaisemmin kunnanhallituksen kokoukseen, jossa oli käsitelty asemakaavan muutostarvetta. (KHO: ei muutosta)

Kaava-asian käsittelyä on myös, kun päätetään ilmoittaa kaavan vireilletulosta. Samassa yhteydessä päätetään usein ilmoittaa osallisille lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Erityisesti oikeusvaikutteisessa tuulivoimayleiskaavoituksessa on kaavapäätöksiä kumottu, jos esteellinen henkilö on osallistunut tässä vaiheessa kaavan valmisteluun.

KHO 17.8.2017/3890. Tuulipuiston yleiskaavoitus käynnistettiin ja asiaa koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 26.5.2010. Kunnanhallitus päätti 7.6.2010 merkitä tiedoksi tuulivoimapuistohankkeen vaiheen, tiedottaa osallisille yleiskaavan vireille tulosta sekä asettaa julkisesti nähtäville kaavahankkeen 1.6.2010 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 

Kunnanhallituksen puheenjohtaja A on ollut läsnä kokouksessa 7.6.2010 ja osallistunut päätöksentekoon. HAO totesi, että A oli osallistunut valmisteluun kaavoituksen alkuvaiheessa, jolloin tuulivoimaloiden lopullisia sijoituspaikkoja ei ollut vielä ratkaistu. A ei tämän jälkeen ole osallistunut kaava-asian valmisteluun, joten esteellisyyttä ei ollut.

KHO kuitenkin totesi, että A ei esteellisenä ole voinut ottaa osaa mihinkään puheena olevan kaava-asian käsittelyvaiheeseen. Tämä on koskenut myös kunnanhallituksen kokousta 7.6.2010.

KHO 26.8.2016/3569. Kunnanhallitus päätti laittaa osayleiskaavan muutoksen vireille sekä hyväksyä ja laittaa nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman. HAO totesi, että kun otetaan huomioon, että mainitussa kunnanhallituksen päätöksessä on ollut kysymys vasta kaava-asian vireilletulosta eikä vielä ole ollut tietoa siitä, minkälaista maankäyttöä henkilön omistamille alueille on tarkoitus suunnitella, hän ei ole ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn kunnanhallituksessa.

KHO kuitenkin totesi, että tapauksen olosuhteissa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenevän suunnittelualueen maanomistajille oli odotettavissa mahdollista taloudellista hyötyä tai vastaavasti rakentamisrajoituksia tuulivoimaloiden rakentamisesta johtuen. Henkilö ei voinut esteellisenä osallistua kunnanhallituksen kokoukseen.

Jos kaavoitus käynnistetään maanomistajana olevan henkilön tai hänen läheisensä kaavoitusaloitteesta (hakemuksesta), henkilön ei tule osallistua aloitteen käsittelemiseen eikä kaavoituksen käynnistämisestä päättämiseen. Kaavoituksen käynnistämisestä päätettäessä voidaan samalla käsitellä myös alueen kaavoitusta koskevaa sopimusta, jolla voi olla merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa (aiheesta jäljempänä).

Muu kaava-asian valmistelu

Kaava-asian käsittelyyn kuuluu lisäksi kaavan valmisteluun liittyvät vaiheet kaavan aloitusvaiheen ja hyväksymisen välillä. Kunnan toimielimissä tehdään erilaisia kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheeseen liittyviä päätöksiä, joihin kokouksiin osallistuminen voidaan ottaa huomioon henkilön esteellisyyttä arvioitaessa. Myös näitä päätöksiä koskevaan viranhaltijaesittelyyn sovelletaan esteellisyyssäännöksiä.

Kaava-asian käsittelyä on esimerkiksi osallistuminen kaava-alueen rajaamiseen, osallistuminen kaavaan liittyvän ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman ja arviointiselostuksen käsittelyyn ja päättämiseen niiden asettamisesta yleisesti nähtäville, osallisten kuuleminen, selvitysten hankkiminen sekä mielipiteiden ja muistutusten käsittely. Myös kaavan käsittelyä ohjaavista yleisistä periaatteista tai rakennemalleista päättäminen on kaava-asian käsittelyä. Selvitysten tekeminen ei ole kaava-asian käsittelyä, jolloin esteellisyyssäännöksetkään eivät sovellu.

KHO 2021:69. Esteellisyyttä arvioitaessa otettiin huomioon kaupunginhallituksen kokoukset, joissa käsiteltiin joko välittömästi vireillä olevaa tuulivoimakaavaa tai yleisemmin tuulivoimaloita käsittävien yleiskaavojen laatimisen yleisiä periaatteita.

KHO 7.3.2017/952. Hallinto-oikeus totesi, että yksinomaan se seikka, että yleiskaavajohtaja on osana virkatehtäviään valmistellut kaupungin väestötavoitteita ja kaupunginhallituksen 16.6.2014 hyväksymää väestöennustetta, jota on käytetty osayleiskaavan suunnittelutyön lähtökohtatietona, ja samoin osana virkatehtäviään osallistunut saman osayleiskaavan valmisteluun, ei osoita, että luottamus hänen puolueettomuuteensa asiassa olisi erityisestä syystä vaarantunut. Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt valituksessa esitetyillä perusteilla esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. (KHO: ei muutosta)

KHO 2016:17. Valtuuston kokouksessa päätettiin rakennemallin ja samalla valtatien kehittämisvaihtoehdon valinnasta osayleiskaavan jatkosuunnittelun pohjaksi. Kyse oli kaava-asian valmistelusta. 

KHO 27.5.2010/1304. Kyse oli liito-oravaselvityksestä ja hulevesiselvityksestä asemakaavaa varten. Kysymys kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä voi liittyä vain asian käsittelemiseen, ei selvitysten tekemiseen.

KHO 2009:72. Esteellisyysarvioinnissa voitiin muun ohella ottaa huomioon henkilön osallistuminen kaavan sisältöä ohjaavan kunnan kehittämissuunnitelman hyväksymiseen ja ohjausryhmän toimintaan. 

KHO 1989-A-58. Rakennuslautakunta ja palolautakunta antoivat kunnanhallitukselle lausunnon (RakA 116.3 §) nähtäville asetetusta rakennuskaavaehdotuksesta. Päätöksentekoon osallistui kummassakin lautakunnassa henkilöitä, jotka kaikki omistivat maata kaava-alueella.

Kun otettiin huomioon rakennuskaava-alueen laajuus ja kaavan sisältö, lautakuntien antamien lausuntojen sisältö sekä po. jäsenten omistamien alueiden vähäinen osuus koko kaava-alueesta, heidän ei katsottu olleen esteellisiä ottamaan osaa lausuntojen antamiseen.

Kaavoitukseen kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useassa toimielimessä. Sama luottamushenkilö voi käsitellä asiaa useammassa toimielimessä peräkkäin. Kaavaa voidaan käsitellä esimerkiksi lautakunnassa, joka tekee päätösehdotuksen kunnanhallitukselle, joka voi puolestaan valmistella asian valtuustolle. Kunnanhallitus voi myös palauttaa asian uudelleen lautakunnalle käsiteltäväksi. Lautakuntatasollakin voidaan tehdä kaavan laatimisen kannalta merkityksellisiä päätöksiä, jolloin esteellisen henkilön ei tule osallistua näitä koskeviin lautakunnan kokouksiinkaan. 

KHO 2024:14. Kaupunkisuunnittelulautakunta valmisteli kaavamuutosta, kun se hyväksyi kaavalliset tavoitteet asemakaavoituksen pohjaksi, hyväksyi asemakaavan muutoksen asettamisen nähtäville, yhtyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettuihin vastineisiin ja päätti pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot, päätti yhtyä lausuntojen, kannanottojen ja muistutusten johdosta laadittuihin vastineisiin sekä hyväksyi asemakaavan esitettäväksi kaupunginhallitukselle. 

Kaupunginhallitus katsoi, että lautakunnan kokoukset eivät olisi välittömästi edeltäneet asian ratkaisemista, koska asiaa oli ennen kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä valmisteltu kaupunginhallituksessa viidessä eri kokouksessa vuonna 2020, joissa ei ollut esteelliseksi katsottavia henkilöitä.

KHO kuitenkin totesi, että kaupunkisuunnittelulautakunta oli valmistellut kaavamuutosta kolmessa kokouksessa vuosina 2015–2018. Lautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaavan muutoksen käsittely oli siirtynyt kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavamuutosta koskevaan esitykseen oli tehty kaupunginhallituksen käsittelyn aikana muutoksia. Kysymys oli tältä osin kuitenkin ollut kaavamuutoksen viimeistelystä, eikä kaavamuutoksen valmistelua oltu palautettu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. KHO siten katsoi, että ennen kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöstä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksissa oli vuosien 2015–2018 välisenä aikana tehty asemakaavamuutoksen valmistelun ja hyväksymisedellytysten kannalta merkityksellisiä päätöksiä. Henkilö ei ollut voinut esteellisenä osallistua näihin kokouksiin.

KHO 21.5.2019/2298. Valuusto hyväksyi tuulivoimahankkeen osayleiskaavan. Kunnanhallitus oli päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisen tuulipuiston toteuttamiseksi sekä päättänyt kaavan laatijan hyväksymisestä ja siitä, että kaavan laatimisesta tehdään kaavoitussopimus. Kunnanhallitus oli todennut, ettei sillä ollut lausuttavaa suunnitteilla olevan X Oy:n tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kunnanhallitus oli antanut lausunnon tuulivoimahankkeiden osayleiskaavaluonnoksista. 

Ympäristölautakunta oli päättänyt asettaa tuulivoimahankkeen (X Oy) osayleiskaavan kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Ympäristölautakunta oli käsitellyt tuulipuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksen nähtäväksi asettamista ja päättänyt asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Ympäristölautakunta oli hyväksynyt kaavanlaatijan vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä osayleiskaavaehdotuksen ja esittänyt kunnanhallitukselle vastineiden ja kaavan hyväksymistä. 

A oli ollut läsnä sekä kunnanhallituksessa että ympäristölautakunnassa kunnanhallituksen puheenjohtajan läsnäolo-oikeuden perusteella niiden käsitellessä mainittuja asioita. A oli myös osallistunut maankäyttötoimikunnan kokoukseen toimikunnan esittäessä ympäristölautakunnalle, että se asettaa tuulivoimahankkeen osayleiskaavan kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Esteellisyys.

Esteellisyys voi koskea myös toimielimelle asiaa esittelevää viranhaltijaa. Viranhaltija voi olla muutoinkin läsnä kaava-asian valmistelussa. Jos esimerkiksi kunnanjohtaja on katsottu esteelliseksi kaava-asiassa, asiassa on tullut vielä arvioida hänen osallistumistaan kaava-asian käsittelyyn ja sen merkitystä lopullisen kaavaratkaisun sisältöön.

KHO 2009:72. Kunnanjohtaja oli osallistunut kaavan valmisteluun, kun kaavoitus oli käynnistetty, kaava-alue rajattu ja kaavan laatija valittu. Hän oli myös osallistunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa kaavan sisältöä ohjaava kehittämissuunnitelma on hyväksytty. Hän oli mm. ollut esittelijänä kunnanhallituksen kokouksessa, kun valittiin käsittelyn pohjaksi otettava kaavaluonnosvaihtoehto ja käsiteltiin kaavan valmisteluaineistoa koskeneet mielipiteet.

Tämän jälkeen kunnanjohtaja oli ilmoittanut esteellisyydestään. Ilmoittaminen oli kuitenkin tapahtunut kaavan valmistelun sellaisessa vaiheessa, jossa merkittävimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut oli jo tehty. Hän ei ollut myöskään vetäytynyt kokonaisuudessaan asian valmistelusta, vaan oli edelleen osallistunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa asiaa oli käsitelty. 

Hän oli vielä toiminut mm. esittelijänä kunnanhallituksen kokouksissa, jossa oli keskusteltu vireillä olevasta yleiskaavoituksesta ja muun muassa kaavaehdotuksen selostustilaisuudesta ja siellä esille tulleista kannanotoista, ja kokouksessa, jossa hän oli esittänyt kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi ohjausryhmän antamat vastineet mielipiteisiin nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta. Kunnanjohtaja on ollut esittelijänä myös kunnanhallituksen kokouksessa, kun kaavahankkeelle on päätetty hakea jatkoaikaa ja samalla on keskusteltu mahdollisista muistutusten ja lausuntojen edellyttämistä tarkistuksista ja yleisötilaisuuden järjestämisestä ennen valtuuston käsittelyä.

Esteellisyyden arviointiin kokonaisuutena vaikutti myös kunnanjohtajan osallistuminen kaavan laadintaa varten asetetun ohjausryhmän toimintaan ja muihin kaavan valmistelutoimiin. Esteellisyys.

Aina ei ole selvää, milloin esteellisyys syntyy. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa on suositeltavaa, että esteelliseksi itsensä arvioiva henkilö ei osallistu miltään osin kaava-asian käsittelyyn.

Kaavoitussopimus ja muut kunnan sopimukset

Kunnat tekevät erilaisia kaavoitukseen ja alueiden kehittämiseen liittyviä sopimuksia. Sopimusten tekeminen itsessään ei ole kaava-asian käsittelyä. Esteellisyys voi kuitenkin syntyä esimerkiksi, jos kaava-asiaa käsittelevällä luottamushenkilöllä on hallintolain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu kytkös yhteisöön, jonka kanssa kunta on tehnyt kaavoitettavaa aluetta tai hanketta koskevan sopimuksen.

KHO 25.6.2014/2028. Kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Kokouksen aikaan kaupungin ja X Oy:n välillä ei ollut voimassa esisopimusta ja sopimusneuvottelut käynnistyivät vasta seuraavana vuonna. Näin ollen ei ollut esteellisyyttä osallistua kaupunginhallituksen kokoukseen.

KHO 10.3.2011/627. Kaupunginhallitus oli päättänyt esittää valtuustolle hankkeen yhteistoimintasopimuksen hyväksymistä. Valtuusto oli esityksen mukaisesti hyväksynyt rakennusyhtiö X Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen alueen yleis- ja asemakaavojen muutosten laadinnan käynnistämisestä. Sopimus oli luonteeltaan puitesopimus, joka mm. määritteli työnjaon ja kustannusten jakautumisen osapuolten kesken. Ei esteellisyyttä. 

Viranhaltija voi tehdä kunnan puolesta sopimuksia osana virkatehtäviään ja osallistua myös samaa aluetta koskevan kaava-asian käsittelyyn. Henkilö voi lähtökohtaisesti toimia esimerkiksi esittelijänä sekä maankäyttösopimuksen että saman alueen asemakaavoituksen valmistelussa ilman, että sopimuksen valmisteluun osallistuminen sellaisenaan synnyttäisi esteellisyyttä kaava-asiassa. Tapauskohtaisten erityispiirteiden (esimerkiksi hankkeen poikkeuksellisuus kunnan olosuhteissa) vuoksi esteellisyys voi kuitenkin tulla kyseeseen.

KHO 4.4.2017/1566. Kaupunginjohtaja A oli neuvotellut ja allekirjoittanut kaupungin ja rakennusliikkeen X Oy välisen yhteistoimintasopimuksen, joka ohjasi kaavamuutoksen valmistelua. Sen jälkeen A oli osallistunut kaava-asian käsittelyyn.

Pelkästään se, että A oli osana virkatehtäviään neuvotellut ja allekirjoittanut kaupungin ja X Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen, joka koski alueen kehittämistä ja tulevan asemakaavan muutoksen mukaisten tonttien kiinteistönkauppaa, ja samoin osana virkatehtäviään osallistunut valituksenalaisen asemakaavan muutosta koskevan päätöksen valmisteluun, tai se, että A oli virkatehtävänään edistänyt kaupungin aikomusta myydä tontti, ei osoittanut, että luottamus hänen puolueettomuuteensa asiassa olisi erityisestä syystä vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7-kohdassa tarkoitetulla tavalla. Ei esteellisyyttä. (KHO: ei muutosta)

KHO 2013:55. Kaavanhankkeen oli selvitetty lähteneen liikkeelle X Oy:n aloitteesta, kun yhtiö oli ilmoittanut kiinnostuksensa alueen kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa. Apulaiskaupunginjohtaja A oli esittänyt, että yhteistoimintasopimuksen valmistelu käynnistetään kaupungin ja X Oy:n kesken. 

Myöhemmin A oli esittänyt, että kaupunginhallitus hyväksyisi sopimuksen. A oli sittemmin muuttanut esitystään ja esittänyt asian palauttamista jatkovalmistelua varten ja hankkeen tarjoamista muillekin investoijille. A oli toiminut myös esittelijänä kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa hyväksyttiin aluerakentamisen ilmoittautumismenettely, ja myöhemmin kokouksessa, jossa kaupunginhallitus päätti, että kaupunki valmistelee yhteistyösopimuksen X Oy:n kanssa. Vasta myöhemmin kaupunginhallitus oli päättänyt panna vireille hankkeen kaavamuutokset. 

Pinta-alaltaan pieni asemakaava oikeutti hyvin tehokkaaseen rakentamiseen. Esteellisyyttä arvioitaessa otettiin huomioon asemakaavan keskeinen sijainti ja kaupunkirakenteellinen merkitys kaupungissa, kaupungin olosuhteissa poikkeuksellisen suuri ja vain yhden yhtiön toteutettavaksi tuleva rakennusoikeus, A:n keskeinen rooli hankkeen toteuttamisyhtiön valintamenettelyssä ja hankkeen maankäytön suunnittelussa sekä A:n puolison siirtyminen tässä tilanteessa kysymyksessä olevan valintamenettelyn voittaneen yhtiön palvelukseen myyntineuvottelijaksi kesken kaavan laatimisen. Tapauksen olosuhteissa A oli esteellinen esittelemään asemakaava-asiaa kaupunginhallituksessa.