Esteellisyysperusteet

Esteellisyyssäännösten soveltuminen

Esteellisyyden ratkaiseminen ja vaikutus

Asian uudelleen käsittely

Esteellisyyttä koskevien säännösten tarkoituksena on, etteivät esteelliset henkilöt osallistuisi asian käsittelemiseen tai pääsisi läsnäolollaan vaikuttamaan päätösten tekemiseen. Säännöksillä pyritään varmistamaan, että päätöksenteko on esteellisyyden kannalta objektiivisesti tarkastellen asianmukaista ja puolueetonta. 

Henkilön esteellisyydestä säädetty koskee niin kunnan monijäsenisen toimielimen jäsentä kuin muuta kaava-asian käsittelyyn osallistuvaa, esimerkiksi viranhaltijaa ja työntekijää. Arvioitavaksi voi kuitenkin tulla, onko kyseessä ylipäänsä kunnan toimielin, johon sovelletaan esteellisyyssäännöksiä, tai onko kyse jostain muusta kuin varsinaisesta kaava-asian käsittelystä.

Esteellisyyden arviointi, ratkaisu ja siitä ilmoittaminen kuuluvat ensisijaisesti henkilölle itselleen. Esteellisyyteen liittyy käsittely- ja läsnäolokielto. Tarvittaessa toimielin päättää esteellisyydestä. Kaava-asian käsittelyä, esimerkiksi valmistelu, rasittava esteellisyys on mahdollista korjata.

Esteellisyysperusteet

Valtuutetun ja muun henkilön esteellisyyttä arvioidaan eri perustein. Kuntalain 97 §:n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, jos asia koskee häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään henkilökohtaisesti. 

Valtuutetun esteellisyyden syntyminen yleensä edellyttää, että kaava-asialla on välittömiä ja henkilökohtaisia vaikutuksia valtuutetun tai hänen läheisensä asemaan. Esteellisyys ei voi perustua esimerkiksi yksinomaan siihen, että:

• valtuutettu tai hänen läheisensä kuuluu jonkin yhteisön hallintoelimeen ja yhteisö on kaava-asiassa asianosainen tai sille on odotettavissa kaava-asian ratkaisusta hyötyä tai vahinkoa taikka
• valtuutettu tai hänen läheisensä on palvelussuhteessa kaavoitettavalla alueella maata omistavaan tai hallitsevaan yhteisöön. 

KHO 20.7.2017/3597. Valtuutettu A oli ollut MTK-K:n johtokunnan puheenjohtaja ja yrittäjävastaava. MTK-K oli osallisena kaava-asiassa. Puheenjohtajuus tai yrittäjävastaavana toimiminen ei johda siihen, että kaava-asia koskisi A:ta henkilökohtaisesti. Merkitystä ei myöskään ollut sillä, että alueelle mahdollisesti myöhemmin laaditaan kyläyleiskaava.

Ks. myös KHO 20.7.2017/3591.

KHO 2016:17. Osayleiskaavoituksessa esillä olleiden valtatien linjausvaihtoehtojen vaikutuspiirissä oli laajoja maa-alueita, jotka olivat jakaantuneet useisiin kiinteistöihin. Valtuuston päätös ei siten ollut koskenut valtuutettuja kiinteistön omistamisen tai hallinnan perusteella henkilökohtaisesti.

KHO 2015:92. Valtuutettu A oli kaupunkikonserniin kuuluvan säätiön hallituksen puheenjohtaja. A oli toiminut puheenjohtajana kaupungin nimeämänä. Säätiön oli tarkoitus toteuttaa asemakaavan muutoksen tarkoittama rakennushanke.

Asemakaavan muutokseen ei liittynyt A:n osalta merkityksellisiä henkilökohtaisia taloudellisia etuja tai vastaavia intressejä. Päätös ei koskenut A:ta henkilökohtaisesti.

Vaasan HAO 9.3.2021 nro 21/0039/2. Valtuutettu A oli hallituksen puheenjohtaja X Oy:ssä, joka omistaa 1/5 kunnan kanssa kaavoitussopimuksen tehneen yhtiön Y osakkeista. Kaava-asia ei koskenut A:ta henkilökohtaisesti.

Muiden henkilöiden kuin valtuutettujen (valtuusto) osalta esteellisyysperusteet luetellaan hallintolain 28 §:ssä. Valtuutetun osallistuessa päätöksentekoon muussa toimielimessä, esimerkiksi lautakunnassa, häneen sovelletaan hallintolain esteellisyyssäännöksiä. 

Esteellisyysperusteet ovat laajemmat kuin valtuutetulla. Valtuutettu ei ole esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn valtuustossa yksinomaan sillä perusteella, että hän on asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa pidättäytynyt esteellisyyteen vedoten osallistumasta asian käsittelyyn muissa toimielimissä.

Valtuutettujen esteellisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kaikki hallintolaissa säädetyt läheiset. Muiden kuin valtuutettujen osalta läheisten piiri riippuu kulloinkin soveltuvasta hallintolain 28 §:n 1 momentissa säädetystä esteellisyysperusteesta. 

Esteellisyyssäännösten soveltuminen                               

Päätösvalta ja valmisteluvastuu

Henkilön esteellisyydestä säädetty koskee niin kunnan monijäsenisen toimielimen jäsentä kuin muuta kaava-asian käsittelyyn osallistuvaa. Kunnan hallintosäännössä määritellään tahot, joilla on päätösvalta ja valmisteluvastuu kaava-asioissa, ja joihin soveltuvat esteellisyyssäännöksetkin. 

KHO 29.1.2010/159. Kaupungin johtosäännön perusteella kaupunkisuunnittelu ei kuulunut teknisen lautakunnan tehtäviin, joten valituksen perusteella ei voitu katsoa, että henkilön jäsenyydellä teknisessä lautakunnassa olisi ollut merkitystä kaavapäätöksen kannalta. (KHO: ei muutosta)

KHO 2009:63. Kiinteistölautakunnan kokous ei koskenut valituksenalaista asemakaavaa eikä sen valmistelua. Siten, oliko tähän kokoukseen osallistunut esteellisiä henkilöitä, ei ollut merkitystä.

Jos kyse ei ole kuntalain 30 §:ssä tarkoitetusta kunnan toimielimestä, esteellisyyssäännökset eivät sovellu. Tällöin henkilön mahdollisella esteellisyydellä ei ole merkitystä arvioitaessa kaavapäätöksen lainmukaisuutta. 

KHO 15.9.2010/2215. Ennen valtuuston kokousta, jossa päätettiin asemakaavan muutoksen hyväksymisestä, pidettävää valtuustoseminaaria ei pidetty kunnan toimielimenä eikä siihen osallistuminen liittynyt muutoinkaan kaava-asian valmisteluun. Valtuutetun osallistumisella seminaariin ei ollut merkitystä, kun arvioitiin hänen esteellisyyttään käsitellä kaavan muuttamisasiaa valtuustossa. 

KHO 27.1.2010/121. Kunnanhallitus oli asettanut yleiskaavan laatimista koskien suunnittelutoimikunnan, jonka tehtävänä oli mm. valita toteutettava kaavavaihtoehto sekä tehdä siihen muistutusten johdosta tarpeelliset korjaukset. Suunnittelutoimikunnan toimintaan sovellettiin esteellisyyssäännöksiä.

KHO 25.8.2006/2171. Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kuntien päättämään, maankäyttö- ja rakennuslain (nykyisin alueidenkäyttölaki) 47 §:ssä tarkoitettuun kuntien yhteiseen toimielimeen.

Apu- ja valmisteluelimet

Kunnassa voi olla virallisten toimielinten lisäksi erikseenkin asetettavia työryhmiä, jotka voivat olla ns. vapaamuotoisia apu- ja valmisteluelimiä ilman muodollista toimielimen asemaa. Näihin ei yleensä sovelleta esteellisyyssäännöksiä. 

Kuntakaavoituksen ohjausryhmien tehtävät vaihtelevat. Esteellisyyssäännöksiä ei sovelleta, jos ohjausryhmässä ei käsitellä kaava-asiaa hallintolaissa tarkoitetulla tavalla. Jos ohjausryhmällä on itsenäistä päätösvaltaa tai se esimerkiksi tekee ehdotuksia asiasta päättävälle kunnan toimielimelle, ohjausryhmään voidaan soveltaa esteellisyyssäännöksiä.

KHO 2011:86. Ohjausryhmää ei sen asettamisesta ja tarkoituksesta saadun selvityksen mukaan pidetty kuntalain 17 §:ssä tarkoitettuna kunnan toimielimenä. Kyseessä oli eri tahoista koottu asiantuntijaryhmä. Arvioinnissa otettiin lisäksi huomioon ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano.

Pelkästään sillä perusteella, että henkilö on ohjausryhmän jäsen, häneen ei sovelleta esteellisyysperusteita. Asiassa ei ole myöskään esitetty sellaista selvitystä, että yksittäinen kunnan viranhaltija tai luottamushenkilö olisi hallintolaissa tarkoitetulla tavalla esteellisenä osallistunut kaava-asian käsittelyyn virka- tai luottamustehtävää hoitaessaan tai toimiessaan tähän asemaansa liittyen ohjausryhmän jäsenenä.

Ks. myös KHO 2009:72.

KHO 19.1.2007/140. A oli toiminut rantaosayleiskaavatyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmän kokouspöytäkirjojen mukaan A:n ollessa puheenjohtajana oli tehty kaavaan liittyvää selvittelytyötä. A ei kuitenkaan ollut osallistunut kaava-asian käsittelyyn kunnanhallituksessa ja valtuustossa sen jälkeen, kun kunnanhallituksessa oli hyväksytty laadittu kaavaluonnosaineisto asetettavaksi yleisesti nähtäville. A ei ollut esteellinen.

KHO 10.11.1998/2478. Kun otettiin huomioon kuntayhtymän yhden jäsenkunnan kaupunginhallituksen asettaman työryhmän toimeksianto, kokoonpano ja selvitystyö, työryhmää oli pidettävä asiantuntijaelimen tapaisena apu- ja selvityselimenä, eikä työryhmä näin ollut kuntalain 17 §:ssä tarkoitettu toimikunta. Työryhmä ei käsitellyt esitystä, vaan antoi sitä koskevaa selvitystä. Työryhmään ei sovellettu esteellisyyssäännöksiä.

Maakuntakaavoituksen ohjausryhmät ovat alueidenkäyttölain 27 §:ssä tarkoitettuja toimielimiä. Kunnan viranhaltijan tai luottamushenkilön esteellisyys voisi tulla kyseeseen, jos hän osallistuisi maakuntakaavan valmisteluun virka- tai luottamustehtävää hoitaessaan.

KHO 16.5.2012/1278. Maakuntakaavan ohjausryhmään oli kuulunut matkailuyrittäjien edustajia ja heidän läheisiään. Jäsenet olivat osallistuneet kunnan ympäristön osa-alueiden 1 ja 2 osayleiskaavojen valmisteluun.

KHO totesi, että maakuntakaavan valmistelua ohjaamaan asetettu ohjausryhmä ei ole maakuntakaavan valmisteluun osallistuva toimielin. Kyseessä on toimielin, jonka tarkoituksena on vuorovaikutusten edistäminen ja kuntien edustajien mielipiteiden saattaminen kaavan valmistelijoiden tietoon. 

Maakuntavaltuuston päätös ei ollut lainvastainen. Ohjausryhmän tarkoitus huomioon ottaen intressitahojen edustajien nimittämistä ohjausryhmään voidaan muutoinkin lähtökohtaisesti pitää perusteltuna. Asiassa ei myöskään esitetty sellaista selvitystä, että yksittäinen kunnan viranhaltija tai luottamushenkilö olisi hallintolaissa tarkoitetulla tavalla esteellisenä osallistunut kaava-asian käsittelyyn virka- tai luottamustehtävää hoitaessaan.

KHO 4.2.2011/247. Maakuntakaavan ohjausryhmään oli nimetty sidosryhmien edustajina muun ohella tekninen johtaja ja X Oy:n hallituksen jäsen A. Sittemmin ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin niin, että A nimettiin asiantuntijaksi, jota tarvittaessa kuullaan. Ennen A:n nimeämistä asiantuntijaksi, A:n asema muuttui yhtiössä hallituksen varajäseneksi.

A oli osallistunut maakuntahallituksen asettaman ohjausryhmän kokouksiin asiantuntijan ominaisuudessa. Maakuntahallitus oli huolehtinut vaihemaakuntakaavan laatimisesta.

Lausunnon antaminen kaavaehdotuksesta oli kuulunut kunnanhallituksen tehtäviin. Tämän vuoksi ja kun otettiin muutoinkin huomioon kaavaehdotukseen liittyvä lausuntomenettely, A ei ollut esteellinen olemaan läsnä teknisen lautakunnan kokouksessa, joka koski kunnanhallituksen lausunnon valmistelua. Muutoinkaan A:n ei esitetty hoitaneen sellaisia maakuntakaavan valmisteluun liittyviä viranomaistehtäviä, joiden perusteella kaava olisi syntynyt hallintolain esteellisyyssäännösten vastaisesti virheellisessä järjestyksessä.

Vaikka esteellisyyssäännökset eivät soveltuisi ohjausryhmän toimintaan, henkilön toiminta ohjausryhmässä voidaan ottaa huomioon arvioitaessa henkilön osallistumista kokonaisuudessaan kaava-asian valmisteluun. Henkilö voi käsitellä kaava-asiaa ohjausryhmän lisäksi esimerkiksi toimielimessä.

KHO 2009:72. Vaikka yleiskaavoituksen ohjausryhmän toimintaan ei sovellettu esteellisyyssäännöksiä, kunnanjohtajan tosiasiallinen toiminta ohjausryhmän puheenjohtajana voitiin ottaa huomioon arvioitaessa hänen osallistumistaan kaavan valmisteluun.

Kunnanjohtaja oli esteellisenä osallistunut kaavan valmisteluun paitsi ohjausryhmän puheenjohtajana myös kunnanjohtajana, kunnan kaavoitustyöryhmän puheenjohtajana sekä kunnanhallituksen ja valtuuston esittelijänä ja asiantuntijana. 

Konsultit ja muut asiantuntijat

Hallintolain 27 §:ssä tarkoitetuksi asian käsittelemiseksi ei katsota sitä, että konsultti laatii kunnan tai maanomistajan toimeksiannosta kaava-asiakirjoja. Henkilöiden mahdollinen läsnäolo asiantuntijoiden esitellessä kaavaa ei ole pykälässä tarkoitettua kiellettyä läsnäolemista tai osallistumista asian käsittelyyn (KHO 26.8.2016/3568). 

Konsultin mahdollisella esteellisyydellä ei ole merkitystä arvioitaessa kaavapäätöksen lainmukaisuutta. Samainen konsultti ei kuitenkaan saa käsitellä samaa kaava-asiaa kunnan viranhaltijana tai luottamushenkilönä. 

KHO 21.5.2019/2298. X Oy ei ole laatinut nyt kysymyksessä olevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan selvityksiä, vaan selvitykset ovat muun muassa Y Oy:n ja T Oy:n laatimia. Kunnan tuolloinen kunnanjohtaja A ei siten ole tässä osayleiskaava-asiassa esteellinen valittajien esittämällä X Oy:n palveluksessa työskentelyyn liittyvällä perusteella.

KHO 2011:86. Kaavan laatineen konsulttitoimiston työntekijät eivät olleet virka- tai työsuhteessa kuntaan eivätkä muutoinkaan olleet hoitaneet kaavan laatimiseen liittyviä viranomaistehtäviä. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon kunnan kaavoitustehtävistä vastaavien henkilöiden vastuu kaavoitustehtävien valvonnasta ja asioiden esittelemisestä, konsulttitoimiston työntekijöitä ei pidetty hallintolaissa tarkoitetulla tavalla esteellisinä.

KHO 2009:72. Ympäristökeskuksen ylitarkastaja oli osallistunut asiantuntijana kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksiin. Hän ei siten osallistunut hallintoasian käsittelyyn, eikä esteellisyyssäännökset tulleet sovellettavaksi.

KHO 19.4.2007/1081. X Oy:n palveluksessa oleva suunnittelupäällikkö A oli toiminut kaavojen laatijana ja kaavoitustyössä asiantuntijana. A ei toiminut kunnassa luottamushenkilönä tai viranhaltijana eikä ollut läsnä kunnanhallituksen tehdessä päätöksiä. Valtuuston kokouksessa A oli esitellyt kaavat, mutta ei ollut osallistunut päätöksentekovaiheessa keskusteluun. Kunnan viranhaltijat olivat valmistelleet kunnanhallituksen ja valtuuston kokoukset.

Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon kunnan kaavoitustehtävistä vastaavien henkilöiden vastuu kaavoitustehtävien valvonnasta ja asioiden esittelemisestä, myöskään sitä, että A oli toimeksiantonsa mukaisesti laatinut kaavamuutosasiakirjoja ja selostanut kaavahanketta, ei pidetty hallintolain 27 §:ssä tarkoitettuna asian käsittelynä viranomaisessa. Valtuuston päätökset eivät olleet syntyneet esteellisyyssäännösten vastaisesti virheellisessä järjestyksessä.

KHO 25.8.2006/2171. Kunnaninsinöörin vaimo oli toiminut konsulttina seudun yleiskaavan valmistelutyössä. Esteellisyyttä ei ollut.

KHO 18.8.2006/2009. Kaavan laatijana oli toiminut kunnan toimeksiannosta X Oy ja siellä arkkitehti A. A ei ollut toimeksiannon perusteella tai muutoinkaan virkasuhteessa kuntaan. Kun myöskään sitä, että hän oli kaavan laatijan X Oy:n edustajana ollut läsnä ja esitellyt toimeksiannon mukaista asiaa kunnan eri luottamuselimissä, ei pidetty asian käsittelynä, häneen ei sovellettu esteellisyyssäännöksiä. Valtuuston päätös ei ollut syntynyt esteellisyyden johdosta virheellisessä järjestyksessä. (KHO: ei muutosta)

KHO 30.12.2005/3679. Kaavakonsultti ei ollut missään vaiheessa hoitanut viranomaisille kuuluvia tehtäviä. Viranomaisneuvotteluissa ja yleisötilaisuuksissa kaupunkia olivat edustaneet kaupungin viranhaltijat. Konsultti oli toiminut näissä tilaisuuksissa asiantuntijana ja sihteerinä vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kaupungin luottamuselimissä konsultti oli ollut kuultavana asiantuntijana. Konsultti ei ollut läsnä asiaa käsiteltäessä ja päätöstä tehtäessä.

Päätösten esittelijöinä olivat toimineet kaupungin viranhaltijat. Kaupungin tekninen keskus oli valvonut ja ohjannut kaavoitustyötä. Se oli järjestänyt tarvittavat yleisötilaisuudet ja huolehtinut tiedottamisesta, esittelyistä eri luottamuselimille, vuorovaikutuksen järjestämisestä ja viranomaisyhteistyöstä. Tekninen keskus oli laatinut vastineet jätettyihin kannanottoihin, muistutuksiin ja virallisiin lausuntoihin. Kaavan sisältöä ja laatua oli ohjannut ja valvonut ensisijaisesti kaupunginarkkitehti ja toissijaisesti muut kaupungin teknisen keskuksen johtavat viranhaltijat.

Konsultti ei ollut virka- tai työsuhteessa kaupunkiin, eikä hän ollut muutoinkaan hoitanut kaavamuutokseen liittyviä viranomaistehtäviä. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon kaupungin kaavoitustehtävistä vastaavien henkilöiden vastuu kaavoitustehtävien valvonnasta ja asioiden esittelemisestä, myöskään sitä, että hän oli toimeksiantonsa mukaisesti laatinut kaavamuutosasiakirjoja ja selostanut kaavahanketta eri tilaisuuksissa, ei pidetty asian käsittelynä viranomaisessa. Valtuuston päätös asemakaavan muutoksen hyväksymisestä ei ollut syntynyt esteellisyyssäännösten vastaisesti virheellisessä järjestyksessä.

Esteellisyyssäännökset eivät rajoita esteellisen henkilön kuulemista kunnan toimielimessä asiantuntijana. Esteellisyyttä ei synny kaavoituksen ohjausryhmissäkään. Konsultti tai muu ulkopuolinen asiantuntija voi olla toimielimessä vain kuultavan roolissa, eikä hän voi osallistua kaava-asiasta käytävään keskusteluun tai päätöksentekoon.

Toisen asteen jäävi

Kunnanhallinnossa ei kaavaa laadittaessa lähtökohtaisesti sovelleta ns. toisen asteen jääviä, kun se tulee kyseeseen ainoastaan kunnan ollessa asianosainen. Kaava-asioiden päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useassa vaiheessa ja toimielimessä. 

Sallittua on osallistua saman kaava-asian käsittelyyn useassa toimielimessä ja työryhmässä sekä kaikissa asian käsittelyvaiheissa. Henkilö voi osallistua asian käsittelyyn esimerkiksi lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa sekä maakuntahallinnossa ilman, että tällä perusteella syntyisi esteellisyyttä. 

KHO 24.4.2019/1687. X:n kaupungin luottamushenkilö A ei maakuntaliiton päätöksentekojärjestelmän perusluonteesta johtuen, kun lisäksi otetaan huomioon kuntalain 97 §:n 3 momentti, ole ollut esteellinen osallistumaan maakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon maakuntavaltuustossa, -hallituksessa tai maakuntakaavan ohjausryhmässä sillä perusteella, että päätökset ovat koskeneet myös X:n kaupunkia.

KHO 16.5.2012/1278. Maakuntakaavan lainmukaisuuden arvioinnissa ei ollut merkitystä, että maakuntakaavan ohjausryhmässä oli ollut samoja henkilöitä kuin kunnan osayleiskaavan ohjausryhmässä. Myöskään maakuntaliiton viranhaltijoiden osallistuminen kuntakaavoituksen ohjausryhmän toimintaan ei vaarantanut viranhaltijoiden puolueettomuutta maakuntakaavan laadinnassa. (KHO: ei muutosta)

KHO 25.8.2006/2171. Esteellisyyssäännökset eivät estäneet virkamiestä toimimasta sekä maakuntakaavan että osin saman alueen yleiskaavan valmistelua palvelevassa työryhmässä.

Esteellisyyden ratkaiseminen ja vaikutus

Käsittely toimielimessä

Esteellisyyden arviointi, ratkaisu ja siitä ilmoittaminen kuuluvat ensisijaisesti henkilölle itselleen.

Henkilön tulee itse harkita, onko hän esteellinen käsittelemään asiaa. Esteellisenä hänen tulee ilmoittaa toimielimelle esteellisyydestään ja peruste esteellisyydelle.

Jos esteellisyys on tulkinnanvarainen tai siitä on erimielisyyttä, on toimielimen puheenjohtajan saatettava esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Hallintolain 29 §:n 2 momentin mukaan monijäseninen toimielin voi päättää viranhaltijan, työntekijän, muun läsnäoloon oikeutetun tai luottamushenkilön esteellisyydestä, jos henkilö ei jäävää itseään.

KHO 2012:125. Kun asian käsittelyssä valtuustossa ei ollut noudatettu kuntalain säännöstä esteellisyyden ilmoittamisesta eikä hallintolain säännöksiä esteellisyyden ratkaisemisesta ja esteellisen viranhaltijan pidättymisestä osallistua asian käsittelyyn ja olla läsnä sitä käsiteltäessä, valtuuston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Asian käsittelystä ei tulisi vetäytyä esteellisyyssäännöksiin vedoten esteellisyyden kannalta epäolennaisin perustein. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa on kuitenkin varovaisuusperiaatetta noudattaen suositeltavaa, ettei henkilö osallistu kaava-asian käsittelyyn.

Apulaisoikeuskanslerin päätös 5.11.2009 OKV/1317/1/2007. Asian käsittelystä ei tulisi vetäytyä esimerkiksi yksinomaan olettamukseen tai tuntemukseensa vedoten, vaan vetäytymiselle tulisi olla todellinen objektiivinen syy puolueettomuuden vaarantumiseen, joka on myös ulkopuolisten havaittavissa. 

Päätöksenteon virheenä ei ole pidetty oma-aloitteista vetäytymistä asian käsittelystä, vaikka myöhemmin ilmenisi, ettei henkilö ollutkaan esteellinen (KHO 1999:36). Sen sijaan toimielimen päätöstä jäsenensä esteellisyydestä rasittaa virhe, jos sen jäsen jäävätään toimielimen päätöksellä virheellisesti (KHO 2021:163).

Esteellisyyden vaikutus

Kaavoitus perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun, jossa sovitetaan yhteen erilaisia maankäyttöön liittyviä intressejä. Kaavoituksen erityispiirteiden vuoksi esteellisyyden vaikutuksen on katsottu ulottuvan lähtökohtaisesti koko kaavaratkaisuun (KHO 2009:72). Käsittelykielto koskee kaikkia asian vaiheita vireillepanosta päätöksen täytäntöönpanoon.

Esteellisyyden keskeiset kiellot ovat asian käsittelykielto ja läsnäolokielto. Henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Esteellisen henkilön tulee vetäytyä asian valmistelusta kokonaisuudessaan eikä hän voi enää esteellisyyden synnyttyä osallistua asian käsittelyyn miltään osin.

KHO 2009:72. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia virkamiehen suoritettavaksi kuuluvia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa tehtävän päätöksen sisältöön. Käsittelyä olisi ilman muuta asian ratkaiseminen samoin kuin osallistuminen päätöksentekoon esittelijänä. Käsittelynä olisi pidettävä myös asian valmistelua päätöksentekoa varten, koska asiassa tehtävä päätös perustuu valmistelussa hankittuihin selvityksiin. KHO totesi, ettei esteellinen henkilö saisi missään vaiheessa osallistua menettelyn johtamiseen päättämällä menettelyyn liittyvistä toimista tai vaikuttamalla muutoin niitä koskeviin ratkaisuihin. 

Asian uudelleen käsittely

Jos kaavan hyväksymispäätöstä rasittaa esteellisyys, päätös voi tulla valituksen johdosta kumotuksi. Lähtökohtana olisi tiukasti tulkiten pidettävä, että päätöksen kumoaminen hallintotuomioistuimessa menettelyvirheen vuoksi aiheuttaa kaavaprosessin aloittamisen alusta. Aiempaa kaava-aineistoa voidaan tällöin hyödyntää uutta kaavaa laadittaessa. 

Oikeuskäytännössä on myös katsottu, että asia on voitu käytännössä palauttaa vain siihen kaava-asian käsittelyvaiheeseen, jossa esteellinen henkilö on ensimmäisen kerran osallistunut kaava-asian valmisteluun. Jos esimerkiksi esteellisyys koskee vain kunnanhallituksen kokousta, jossa valtuustolle on päätetty esittää kaavan hyväksymistä, vain tämä kokous voi olla mahdollista käsitellä uudelleen ja siinä päättää asian esittämistä valtuustolle uudelleen päätettäväksi.

KHO 28.6.2005/1638. Hallinto-oikeus oli 11.9.2003 tekemällään lainvoimaiseksi tulleella päätöksellä kumonnut valtuuston 12.8.2002 tekemän päätöksen asemakaavamuutoksen hyväksymisestä, koska asian käsittelyyn oli kaupunginhallituksessa 7.5.2002 osallistunut esteelliseksi katsottu A.

Asiassa ei ilmennyt, että luottamus A:n puolueettomuuteen kaupunginhallituksen jäsenenä 9.1.2001 olisi vaarantunut hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta syystä. Valtuuston 13.10.2003 hyväksymää asemakaavan muutosta ei pidetty lainvastaisena, vaikka A oli mahdollisesti osallistunut asemakaavamuutoksen valmisteluun jo ennen kaupunginhallituksen 7.5.2002 tekemää päätöstä.

Asemakaavamuutosta ei ollut syytä käsitellä uudestaan muutoin kuin kaupunginhallituksessa 23.9.2003 ja valtuustossa 13.10.2003. Asemakaavamuutosta ei pidetty lainvastaisena myöskään syystä, että asemakaavamuutos oli hyväksytty uudelleen samansisältöisenä kuin 12.8.2002.

Kaava-asia voidaan esteellisyyttä koskevan menettelyvirheen vuoksi myös palauttaa kuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Kaava-asia käsitellään uudelleen niin, ettei esteellinen henkilö enää osallistu kaava-asian käsittelyyn miltään osin. Jos esteellinen henkilö on osallistunut kaavan valmisteluun jo kaavan vireilletulosta lähtien, kaava-asia on käsiteltävä alusta lähtien.

Muutoksenhakuprosessi ei estä kuntaa ottamasta kaava-asiaa uudelleen käsiteltäväksi, jos ilmenee, että kaava-asian valmisteluun on osallistunut esteellinen henkilö. Myös kaava-asian valmistelun kuluessa voidaan huomata, että valmisteluun on osallistunut mahdollisesti esteellinen henkilö. Kunta voi korjata kaava-asian valmistelussa tapahtuneen mahdollisen menettelyvirheen hallintolain 8 luvussa säädettynä itseoikaisuna. Jos esteellisyys on rasittanut valtuuston päätöstä, asiavirheen korjaaminen viedään kunnanhallituksen toimesta valtuuston käsiteltäväksi.

KHO 31.10.2011/3124. Kaava-asia oli toimielimessä käsitelty uudelleen samaa käsittelyvaihetta koskien ilman, että aiemmin asian käsittelyyn osallistunut mahdollisesti esteellinen henkilö A osallistui enää asian käsittelyyn. Siten mahdollinen A:n esteellisyys asian käsittelystä oli poistunut. Esteellisyyttä ei ollut tarpeen enemmälti arvioida.

Itseoikaisussa kaava-asia käsitellään uudelleen niiltä käsittelyvaiheiden osin kuin valmisteluun on osallistunut esteellinen henkilö ja niin, ettei esteellinen henkilö enää osallistu kaava-asian valmisteluun. Koko kaavaprosessia ei tarvitse uusia. Asiassa tehdään uusi muodollisesti oikea kaavan hyväksymispäätös.