1. Koko ruotsinkielinen koulupolku näkyväksi
Lapsen koulupolku alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu esikoulun ja peruskoulun kautta toiselle asteelle. Tavoitteena tulisi olla, että ne, jotka valitsevat ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen myös jatkavat ruotsinkielisessä koulussa.
- Tiedottakaa perheitä ja kuntaa koko koulupolusta.
- Panostakaa säännölliseen yhteistyöhön päiväkodin, esikoulun, peruskoulun ja toisen asteen välillä.
- Järjestäkää asteet ylittävää toimintaa; juhlia, retkiä ym.
2. Panostus laadukkaaseen opetukseen
Monessa kielisaarekekoulussa oppilasmäärä on pieni, tuntiresurssit pieniä ja luokat ovat yhdysluokkia. Tämä asettaa suuria vaatimuksia tuntisuunniteImien suhteen. Hyödyntäkää pedagogisen materiaalin kirjoa ruotsinkielisessä Suomessa ja Kielisaareke-hankkeen puitteissa. (Yhteystietoja opetusalan toimijoihin)
Työskennelkää kielitietoisesti ja kieltä tukevasti. Huomioikaa, että myös kielisaarekeoppilailla on oikeus tuettuun oppimiseen. Pitäkää huoli, että ruotsinkieliset ohjausasiakirjat ovat ajan tasalla.
3. Aikaa kehitykselle
Kielisaarekeopetus on usein pienimuotoista ja erilaista kuin kunnan muu opetus.
Henkilökunnalla on useita vastuualueita ja yhdistettyjä opetusryhmiä. Lisäksi heiltä puuttuu ympäristön tuki kieli- ja kulttuurikasvatukseen. Älkää jääkö odottamaan ylimääräistä aikaa, vaan antakaa aikaa kehitystyölle.
4. Yhteistyö ja keskittäminen
Kielisaarekepaikkakunnalla opetus muodostaa muutaman ruotsinkielisen yhdistyksen kanssa ainoan kosketuspinnan ruotsinkielisen toimintaan koko paikkakunnalla. Kielisaareke voi menestyä ainoastaan hyvän yhteistyön kautta.
- Toiminnasta tulee tarkoituksenmukaisempaa ja houkuttelevampaa, kun kaikki ruotsinkieliset toimijat tekevät yhteistyötä (päiväkoti, koulu, yhdistykset ym.), esimerkiksi tapaamalla säännöllisesti suunnitellen yhteistä toimintavuotta.
- Riippumatta opetuksen järjestäjästä ja sijainnista, yhteinen, koko opetuksen kattava vanhempainyhdistys voi olla tarkoituksenmukainen.
- Tukiyhdistys voi myös olla vanhempainyhdistysten kattojärjestön Hem och skolanin jäsen.
- Mikäli ruotsinkielinen toiminta keskitetään samaan osoitteeseen, synergia kasvaa. Kannattaa tavoitella ”ruotsinkielisen huoneen” toteuttamista!
- Toiminnanjohtajan olisi hyvä koordinoida toimintaa.
- Maantieteellisesti lähellä toisiaan sijaitsevat kielisaarekkeet voivat myös tehdä yhteistyötä opetuksen ja vapaa-ajan saralla.
- Kielisaarekkeet voivat tehdä yhteistyötä muissa kunnissa sijaitsevien ruotsinkielisten koulujen kanssa.
- Mikäli kunnassa on aktiivisia ruotsinopettajia, Pohjola-Nordenin paikallisyhdistystä tai vastaavaa, tutkikaa, löytyykö kiinnostusta yhteistyöhön.
- Ruotsinkielisen toiminnan rikas tarjonta suomenkielisessä kunnassa lisää asukkaiden viihtymistä, vahvistaa kieltä ja tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
5. Ruotsin kieli näkyväksi
Suomenkielisessä kunnassa ei ole helppoa löytää tietoa ruotsinkielisestä opetuksesta. Myös katukuvassa ruotsinkielisyys on melko näkymätöntä. Kielisaarekepäiväkodeilla ja
-kouluilla, jotka toimivat suomenkielisten yksiköiden yhteydessä, on harvemmin edes omia kylttejä. Tämä tekee ruotsinkielisen opetuksen näkymättömäksi, mikä osaltaan heikentää ruotsinkielisten identiteettiä ja koituu suomenkielisen kunnan haitaksi. Ruotsinkielisen opetuksen tulisi olla koko kunnan asia!
- Katsastakaa kuntanne verkkosivut ja ehdottakaa muutoksia! Hyvä vaihtoehto on ruotsinkielinen tiivistelmä, jossa kaikki ruotsinkielinen toiminta esitellään.
- Miten opetus näyttäytyy katukuvassa? Onko talossa kylttiä? Entä kadulla? Onko missään kylttiä?
- Kielisaareke voi luoda yhteisen sosiaalisen median sivun, jossa kaikki toimijat ovat ylläpitäjiä (katsokaa esimerkiksi sivu ”På svenska i Hyvinge”) ja voivat siten yhteistyössä pitää sivuston elävänä.
- On hyvä vinkata paikallismediaa paikkakunnalla tapahtuvista positiivisista ruotsinkielisistä asioista.
- Näkyvyys on sekä tiedottamista että markkinointia.
6. Osallisuus omassa kunnassa
Opetuspolku kielisaarekepaikkakunnalla on pienempi ja erilaisempi kuin vastaava suomenkielinen. Usein omassa kunnassa voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja hylätyksi, ehkä joskus jopa väärin kohdelluksi. Silloin vetäytyy helposti, kääntyy poispäin ja lakkaa odottamasta tukea ympäristöltään. Tämä voi pitkässä juoksussa haitata kielisaarekkeen kehitystä.
Kielisaarekkeet ovat ainutlaatuisia, mutta ne eivät selviä yksin vaan tarvitsevat ympäristönsä tukea. Pitää olla erilainen, mutta silti samanlainen.
- Olkaa osa kunnan opetusverkostoa.
- Osallistukaa kunnan koulutustapahtumiin.
- Osallistukaa kunnan oppilasohjelmiin.
- Vaalikaa hyviä suhteita kunnan sivistystoimeen.
- Kertokaa kielisaareketoiminnasta.
- Kutsukaa tutustumaan kielisaarekkeeseen.
7. Kielen ja kulttuurin lähettiläinä
Kielisaareke on ruotsin kielen käyntikortti suomenkielisissä kunnissa ja hyötyy siitä, että jakaa muille kieltään ja kulttuuriaan. Siten kielisaarekeopetus rikastuttaa paikallista kulttuuria, lisää ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja vaikuttaa asenteisiin positiivisesti.
- Markkinoikaa Svenska veckania, Luciaa ja muita tapahtumia suomenkielisille kuntalaisille.
- Ottakaa vastaan opintovierailuja.
- Tehkää yhteistyötä suomenkielisten koulujen ja yhdistysten kanssa ja tarjotkaa kaksikielisiä vaihtoehtoja.
- Tarjotkaa suomenkielisille oppilaille mahdollisuuksia harjoittelujaksoihin kielisaarekkeen opetuksen parissa.
- Lähettäkää oppilaiden tekemiä elokuvia ym. kunnan ruotsinopettajille. Niitä voi käyttää opetuksessa.
- Kutsukaa ruotsia opiskelevia oppilaita tapahtumiinne.
- Järjestäkää Avoimet ovet ja esitelkää toimintaanne.
8. Luottamushenkilöille tiedottaminen
Monet luottamushenkilöt eivät tunne kielisaareketoimintaa. Se ei tarkoita sitä, etteikö heitä kiinnostaisi. Siksi on tärkeää tiedottaa heitä kielisaarekkeen erityispiirteistä ja pyytää heidän apuaan paikallisissa asioissa.
- Lähtekää siitä olettamuksesta, että toiminnasta ollaan oikeasti kiinnostuneita.
- Kutsukaa sivistystoimi useamman kerran käymään kielisaarekeopetuksessa.
- Lähettäkää tietoa, esitteitä, lehtiä ym. paikallisille päättäjille.
9. Ruotsin kielellä kotouttaminen
Joskus ihmiset muuttavat jonkun muun Pohjoismaan kautta Suomeen. Voi olla, että he ovat jo oppineet jonkun skandinaavisen kielen. Tässä tapauksessa kielisaarekeopetus voi olla nopeampi tapa kotoutua. Kielisaarekepäiväkotien ja -koulujen opettajat ovat tottuneet eritasoisiin opetuskielen taitajiin. Kielisaarekkeella suomen kieli on niin vahvasti läsnä, että lapset oppivat sen rinnakkain ruotsin kanssa.
- Ilmoittakaa kaupungin sivistysvastaaville, että voitte tarvittaessa ottaa vastaan lapsia/oppilaita, jotka kotoutetaan ruotsiksi.
10. Kielikylpyyn panostaminen
Mielenkiinto ruotsin kieltä kohtaan on suurempaa kuin luullaan. Monella suomalaisella on yhteys ruotsin kieleen, vaikka he eivät itse olisikaan ruotsinkielisiä. He ymmärtävät kaksikielisyyden arvon Suomessa ja laittavat mielellään lapsensa kielipainotteiseen toimintaan. Lasten oppiessa ruotsia päiväkodissa, heillä on hyvät mahdollisuudet jatkaa peruskoulua ruotsiksi. Se on sekä kielisaarekekoulun että kaksikielisen maamme etu.
- Perustakaa kielikylpyryhmä päiväkotiin.
- Suunnitelkaa yhdessä koko opetuspolku ”kielikylpijöille”, tehkää se näkyväksi ja markkinoikaa sitä.
Toimivat kielisaarekkeet tarkoittavat toimivaa kaksikielisyyttä.
Onnea matkaan!