Voisi sanoa, että siemen Lahden kasvulle kielisaarekkeeksi kylvettiin erään ruokakaupan tuotehyllyjen välissä Lahden laitamilla. Elettiin vuotta 1991 ja kaksi äitiä oli yhteenlaskettuine viisine lapsineen tullut ruokaostoksille. Riemuissaan siitä, että he olivat kuulleet jonkun toisenkin puhuvan ruotsia, he avasivat suunsa ja sopivat tapaavansa uudelleen. Tuli ilmi, että molemmilla äideillä oli yhteinen tarve saada seurustella ruotsiksi ja samalla siirtää ruotsinkielistä kulttuuria eteenpäin lapsilleen. Toinen äideistä olin minä.
Yhdessä naapurini Carmelan kanssa aloitimme satutuokion pitämisen kaupunginkirjastossa, jota mainostimme äitiys- ja lastenneuvoloiden, kirjastojen ja kauppojen ilmoitustauluilla jne. Konsepti perustui ilmaiseen tilaan, satuihin, lauluihin, askarteluun ja lasten mehuhetkiin, aikuisten kahvitteluun ja seurusteluun. Perheitä tuli ja meni. Toiminta siirtyi kirjastosta leikkipuistoon, seurakuntataloon, eri kokoontumistiloihin ja kouluihin. Kahvittelun lomassa pohdimme usein tulevaisuutta. Jotta pystyisimme kehittämään toimintaa, päätimme perustaa yhdistyksen. Unelma ruotsinkielisestä koulusta Lahdessa oli syntynyt.
Yhdistys anoi avustusta järjestääkseen ruotsinkielistä esikoulua yhtenä aamupäivänä viikossa. Kunta ei myöntänyt avustusta, mutta Brita Maria Renlunds minne -säätiö hyväksyi hakemuksemme. Yhtäkkiä huomasimmekin, että ruotsinkielisessä Suomessa on useita toimijoita, jotka olivat valmiita panostamaan ruotsinkieliseen opetukseen myös perinteisten ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella. Tämä oli tärkeä huomio, josta yhdistyksemme hyötyi paljon jatkossa, työskennellessään tavoitteenaan ruotsinkielinen koulupolku Lahdessa.
2000-luvun alussa Folktingetin esite ”Ge ditt barn en gåva” (Anna lapsellesi lahja) tipahti jokaisen ruotsin äidinkielekseen rekisteröityneen lahtelaisen postilaatikkoon. Siitä saimme lukea, että on kunnan velvollisuus järjestää ruotsinkielistä opetusta ruotsinkielisille asukkaille, jotka niin toivovat. Samoihin aikoihin saimme kuulla, että Halikossa oli perustettu ruotsinkielinen koulu ainoastaan muutamalle oppilaalle. Otimme yhteyttä Halikon koulun rehtoriin ja aloimme tosissamme toteuttamaan ruotsinkielistä koulupolkua Lahteen.
Eräässä tilaisuudessa Svenska folkskolans vänner -säätiön luona Helsingissä tapasimme silloisen Sydkustens landskapsförbundin johtajan. Hän lupasi tukea meitä, jos haluaisimme perustaa ruotsinkielisen ryhmäpäiväkodin. Selvä peli! Anoimme avustusta, pestasimme kaksi äitiä, vuokrasimme kolmen huoneen kiinteistön ja hankimme kaikki toimintaan vaadittavat luvat. Svenska dagiset – ruotsinkielinen päiväkoti avasi ovensa syksyllä 2003 ja toimintaan osallistui seitsemän lasta ensimmäisen vuoden aikana.
Seuraavana vuonna yhdistys sai luvan tarjota ruotsinkielistä esikouluopetusta kolmelle kuusivuotiaalle ja sitä seuraavana vuonna yhdistys palkkasi minut luokanopettajaksi seitsemälle pienelle koulutulokkaalle. Toimimme yksiössä, joka sijaitsi päiväkodin naapurissa. Sinne myös oppilaat pystyivät menemään koulupäivän jälkeen.
Ensimmäinen kouluvuosi oli monella tapaa erikoinen ja järjestelyt olivat mahdollisia, koska sivistyslautakunta oli tehnyt päätöksen ruotsinkielisen koulun perustamisesta vuonna 2006. Yhdistyksemme oli nimittäin kosiskellut poliitikkoja ja virkamiehiä, olimme ehdottaneet koulurakennusta, tehneet oppilasennusteita, hakeneet avustuksia ja hankkineet luokanopettajan.
Virallisesti Lahden ruotsinkielinen koulu, Svenska skolan i Lahtis, perustettiin ensimmäinen elokuuta vuonna 2006. Koulussa oli silloin 11 oppilasta yhdysluokassa, joka sisälsi luokat 0–2. Ensimmäisenä vuonna olin yksin oppilaiden kanssa, söimme ja pidimme liikuntatunnit naapurikoulussa. Koulupäivän päätyttyä, lapset jatkoivat iltapäiväkerhon puolella, jonka yhdistyksemme järjesti ruotsinkielisellä koululla.
Toiminta kasvoi ja parhaimmillaan yhdistyksen palkkalistoilla oli kymmenkunta henkilöä. Vastuun kasvaessa liian suureksi pienelle yhdistyksellemme, otimme yhteyttä Folkhälsaniin ja pyysimme heitä ottamaan vetovastuun toiminnasta. He olivat kiinnostuneita, mutta pyysivät palaamaan asiaan, kun meillä olisi ostosopimus Lahden kaupungin kanssa. Kului muutama vuosi, mutta vuodesta 2011 Folkhälsan on vastannut ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta ja iltapäiväkerhotoiminnasta Lahdessa.
Samoihin aikoihin koulun vanhimmat oppilaat olivat jo tulleet yläasteikään. Yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa matkustimme lähimpään ruotsinkieliseen yläastekouluun todeten, että koulupäivät koulumatkoineen venyisivät kohtuuttoman pitkiksi. Silloin vanhemmat ottivat yhteyttä sivistyslautakuntaan ja esittivät toiveensa saada ruotsinkielistä opetusta niin sanotuissa lukuaineissa. Se tarkoitti noin 12:a viikkotuntia ruotsiksi, loput olisivat suomeksi, kuten myös päättötodistus. Tämä ratkaisu toimi useamman vuoden ajan.
Tässä vaiheessa päiväkoti- ja koulutoiminta oli kasvanut huomattavasti, vaikkakin se vielä oli pientä ja hajautettu kolmeen eri paikkaan kaupungissa. Se ei ollut tarkoituksenmukaista ja aloimme haaveilla kaiken ruotsinkielisen toiminnan siirtämisestä saman katon alle. Mallin löysimme Hyvinkäältä, jossa päiväkoti ja koulu äskettäin oli muuttanut Svenska gårdeniin. Rupesimme suunnittelemaan Svenska gårdenia myös Lahteen.
Saimme melko nopeasti vihreää valoa visiollemme muutamalta suomenruotsalaiselta säätiöltä. Se antoi meille toivoa ja aloimme tutkailla kiinteistöjä keskeisellä sijainnilla ja hyvillä liikenneyhteyksillä. Tiesimmehän, että perheemme asuivat eri puolilla Lahtea ja lähialueilla.
Meni monta vuotta, ennen kuin löysimme sopivan kiinteistön. Siinä vaiheessa olimme jo ehtineet hylätä viisi vaihtoehtoa, joita arkkitehdit olivat luonnostelleet. Anttilanmäen koulu, josta myöhemmin tulisi Svenska gården, oli alasajettu koulu, jonka säilyttämisen puolesta alueen asukkaat olivat kovasti taistelleet. Kaikkia ei miellyttänyt ajatus siitä, että koulu saisi uuden, ruotsinkielisen elämän. Onneksi Lahdessa oli tähän aikaan useita päättäjiä, jotka suhtautuivat positiivisesti ajatukseen Svenska gårdenista. Käännyimme heidän puoleensa ja saimme myös lobbausapua elinkeinoelämän puolelta. Ilo oli ylimmillään, kun kaupunki päätti luopua vanhasta Anttilanmäen koulusta ja Svenska gården -projekti käynnistyi toden teolla vuonna 2017. Kulturfondenin kulttuuri- ja koulutusinvestointisäätiö piti ohjaksia projektissa, joka toteutettiin hyvässä yhteisymmärryksessä Lahden kaupungin, Folkhälsan Välfärdin ja pienen yhdistyksemme kanssa.
Syksyllä 2019 Svenska gården vihittiin käyttöön juhlallisin pihamenoin. Kyseessä oli suuri päivä monelle lahtelaiselle ja tärkeä virstanpylväs kaupungin ruotsinkielisessä opetushistoriassa.
Samana vuonna sivistyslautakunta päätti, että Svenska skolanista tulee yhtenäiskoulu. Ruotsinkieliset yläkoululuokat jatkoivat toimintaansa suomenkielisessä koulussa, mutta kuuluivat hallinnollisesti ruotsinkielisen koulun katon alle. Vihdoinkin Lahden ruotsinkielinen koulupolku oli täydellinen! Kiitokset tämän mahdollistamisesta kuuluvat vastuullisille opetuksen järjestäjillemme Folkhälsan Välfärdille ja Lahden kaupungille.
Vuoteen 2020 mennessä monet haaveistamme olivat toteutuneet. Meillä oli kokonainen, ruotsinkielinen opetuspolku ja oma, ruotsinkielinen huone, jonka halusimme täyttää toiminnalla myös koulupäivien jälkeen. Nyt tarvitsimme jonkun, joka ottaisi vastuun ruotsinkielisestä kulttuurista ja vapaa-ajasta Lahden alueella. Yhdistyksemme anoi Luckan-kulttuuripalvelun jäsenyyttä ja haki avustuksia säätiöiltä. Syksyllä 2020 Luckan Lahtis aloitti toimintansa, osa-aikaisen toiminnanjohtajan vetämänä. Luckanin toiminnanjohtaja koordinoi, järjestää ja markkinoi ruotsinkielistä kulttuuria ja vapaa-aikaa Svenska gårdenilla. Koronapandemian sulkiessa kaikki Suomen kulttuuritalot, Luckan Lahtis panosti ulkoilmatapahtumiin, muun muassa Svenska dagen -markkinoihin, talvitempaukseen, ulkoilmateatteriin ja Lucia-tapahtumaan ulkona.
Tänä päivänä Folkhälsanin päiväkoti, Svenska skolan ja Luckan Lahtis toimivat Svenska gårdenilla, joka sijaitsee kivenheiton päässä Matkakeskuksesta, jonne kaikki bussit ja junat tulevat. Oppilasmäärät kasvavat ja toiminta on saanut jalansijaa kaupungissa.
Svenska gårdenissa on valoa aamusta iltaan. Joka koulupäivä siellä kokoontuu päiväkotilapsia, koululaisia, vanhempia, yhdistyksiä ja kerhoja. Joskus järjestetään yhteislaulua, konsertteja tai teatteria ja kesäisin kesäkerhoja.
Svenska gården on istuttanut palan ruotsinkielistä Suomea keskelle suomenkielistä Lahtea.