Saavutettavuusopas (työversio)

6. Miten verkkopalveluiden saavutettavuus taataan?

Kuten aiemmin mainittiin World Wide Web Consortiumin (W3C) kehittämä verkkosisällön saavutettavuusohjeet, Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0, on keskeinen kokoelma ohjeita, joiden pohjalta palvelun saavutettavuutta voidaan arvioida ja kehittää.

Saavutettavuusohjeistus tarjoaa menetelmän takaamaan, että tarpeet verkkopalvelun laajalle käytettävyydelle täyttyvät.

WCAG 2.0 on saanut verkkopalveluiden saavutettavuuden osalta de facto -standardin aseman, sillä mitään merkittävää vaihtoehtoista vaatimusmäärittelylistaa ei ole olemassa. Ohje sisältää kolme tasoa: A, AA ja AAA, joista AAA on kaikkein tiukin. Keskimmäinen AA-taso on yleisimmin käytetty ja siihen myös viitataan useiden maiden lainsäädännöissä ja standardeissa. EU:n uudessa saavutettavuusdirektiivissä viitataan eurooppalaiseen standardiin EN 301 549, joka määrittelee vaatimukset julkisen sektorin hankintojen saavutettavuudelle. Voit lataa englanninkielisen versio standardista, Accessibility requirements suitable for public procurement of ICT products and services in Europe, PDF-muodossa.

Verkkopalveluiden osalta standardissa viitataan kuitenkin taas WCAG 2.0 AA-tasoon, joten se on tässäkin yhteydessä keskeinen. EU:ssa on myös käynnistetty uusi standardointityö, Mandate 554 (PDF), joka pyrkii laajentamaan EN 301 549 -standardia kattamaan mm. mobiilisovellukset.

WCAG 2.0 saavutettavuusohjeet on ryhmitelty neljään periaatteisiin: havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja lujatekoinen:

  • Havaittavuus pitää sisällään ohjeita siitä, miten informaatio ja käyttöliittymän eri osat, esimerkiksi  tulee esittää, jotta kaikki käyttäjät voivat ne havaita. Tällöin esimerkiksi kuville on annettava tekstivastine niille käyttäjille, jotka eivät kuvia näe.
  • Hallittavuus liittyy siihen, että käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin on oltava käytettäviä kaikille. Esimerkiksi palvelun on oltava käytettävissä näppäimistöllä ilman hiirtä.
  • Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävää. Tähän liittyy selkeä sisältö ja sisällön asettelu.
  • Lujatekoinen kuvaa, että sisällön pitää olla riittävän luotettavasti tulkittavissa laajalla joukolla apuohjelmia kuten ruudunlukijoilla ja ruudunsuurentajilla.

Tämä kategorisointi on hyödyllinen kuvaamaan ylätasolla saavutettavuusohjeita. Jaottelu ei kuitenkaan valota mitenkään sitä, ketkä ohjeiden täyttämisestä hyötyvät ja kenen vastuulla on toimia ohjeiden täyttämiseksi. 

Kunnat eivät pääsääntöisesti itse suunnittele verkkopalveluitaan vaan hankkivat suunnittelun ulkopuoliselta toimittajalta. Esimerkiksi mainostoimisto saattaa olla vastuussa kunnan visuaalisesta ilmeestä ja verkkopalvelun toimittaja sivujen rakenteesta ja teknisestä toteutuksesta. Tyypillistä on myös se, että sivujen sisällöntuotanto on hajautettu laajasti kunnan eri toimialoille. Tällöin on tärkeää miettiä, miten saavutettavuusohjeet jaetaan myös eri toimijoille.

Tässä oppaassa esitettävät saavutettavuusvaatimukset pohjautuvat WCAG 2.0 ohjeistukseen ja ne on ryhmitelty neljään:

  1. saavutettavuusvaatimukset verkkopalvelun visuaaliselle ilmeelle
  2. saavutettavuusvaatimukset verkkopalvelun rakenteelle
  3. saavutettavuusvaatimukset verkkopalvelun tekniselle toteutukselle
  4. saavutettavuusvaatimukset verkkopalvelun sisällölle

Näin jaotellut vaatimukset saattavat olla eri organisaatioiden vastuulla tai samassa organisaatioissa eri ihmisten vastuulla. Pienessä verkkopalveluiden toimittajayrityksessä nämä kaikki saattavat olla samankin henkilön vastuulla. Keskeiset roolit ovat: graafinen suunnittelija, käyttökokemusasiantuntija, verkkopalvelun kehittäjä ja sisällöntuottaja. Graafikko toimii esimerkiksi mainostoimistossa ja suunnittelee kunnan visuaalisen ilmeen.

Käyttökokemusasiantuntija vastaa verkkopalveluiden toimittajayrityksessä verkkopalvelun rakenteesta ja niin sanotusta rautalankamallista. Verkkopalvelun kehittäjä tekee varsinaisen teknisen toteutuksen valitulle julkaisualustalle. Sisällöntuotanto on hajautettu kunnan vastuualueille, niin että vastuuhenkilöt kunnan toimistossa tuottavat sisällön oman vastuualueensa sivuille. Näin jaoteltuna vaatimukset kohdistuvat oikeille tahoille.. On huomattava, että vastuu vaatimusten täyttämisestä ei yleensä ole näin selkeästi jaettavissa. Kaikkien kehitystyössä mukana olevien on tunnettava koko vaatimuslista.

Tässä oppaassa esitellään tärkeimmät saavutettavuusvaatimukset. Esitettävä lista perustuu kirjoittajien tulkintaan tärkeimmistä WCAG 2.0 AA-tason ohjeista ja tavoista niiden täyttämiseksi.  Esitettävät tavat eivät ole ainoita tapoja täyttää vaatimukset eivätkä edes välttämättä parhaita jokaiseen tarkoitukseen. Esitettävät tavat ovat kuitenkin toimineet hyvin juuri kuntien verkkopalveluiden saavutettavuutta arvioitaessa. Esitettävässä saavutettavuusvaatimuslistassa WCAG 2.0 AA-tason ohjeita on yhdistetty ja ryhmitelty. Muotoilu on vapaamuotoinen ja pyrkii avaamaan ohjeita niille, jotka eivät ole aikaisemmin syventyneet saavutettavuuteen. W3C:n sivuilta löytyy täydellinen lista saavutettavuus-ohjeista ja lista riittävistä ja neuvoa-antavista menetelmistä.

Sivujen saavutettavuuteen liittyy lisäelementtejä, joita ei WCAG 2.0 AA-tason mukaan vaadita, mutta, jotka tuottavat hyötyä monille käyttäjille. Näitä ovat mm. viittomakieliset sivut, selkokieliset sivut ja lukemista tukeva puhuminen. Näitä ns. design-elementtejä on käsitelty jonkin verran saavutettavuusoppaan ensimmäisessä osassa. Korkeampaa saavutettavuutta tavoiteltaessa on syytä tutustua WCAG 2.0 ohjeistuksen AAA-tasoon, jossa saavutettavuus viedään paljon pitemmälle.

Saavutettavuus huomioitu -leima
Saavutettavuus huomioitu -leima

Näkövammaisten liitto on lanseerannut Saavutettavuus huomioitu -leiman, jonka avulla verkkopalveluiden tarjoaja voi viestittää saavutettavuuden huomioimisesta sivuillaan. Saavutettavuus huomioitu -leima ei ole osa tulevan saavutettavuuslainsäädännön valvontaa, mutta tukee verkkopalvelun kehittämistä täyttämään lainsäädännön vaatimukset. Saavutettavuus huomioitu -leiman kattavuus on lainsäädäntöä suppeampi, sillä leima kattaa sivujen pääasialliset käyttötarkoitukset, ei palvelua kokonaisuudessaan.