Saavutettavuusvaatimusten vaatimusten täyttymisessä voidaan käyttää seuraavia tapoja:
- Manuaalisesti käymällä läpi tutkittavia sivuja. Näin tutkitaan esim. yleistä selkeyttä, lomakkeiden selkeyttä, käytettävän kielen selkeyttä jne. Tarvittaessa kytketään tyylitiedosto CSS ja erilaiset dynaamiset elementit, scriptit, pois päältä.
- Ruudunlukija- ja näppäimistötestaukset. Käydään läpi toiminnallisuutta käyttämällä ruudunlukijaa ja näppäimistöä.
- Käyttämällä automaattisia saavutettavuustestausohjelmia. Nämä sopivat manuaalisen sekä ruudunlukijatestauksen tueksi. Pääasiallisena menetelmänä automaattisia saavutettavuustestausohjelmia ei tule käyttää.
- Käyttämällä tiettyyn vaatimukseen liittyviä apuohjelmia. Näitä on esim. värikontrasteihin liittyvät ohjelmat sekä nopeiden välähdysten analysointi.
- Kehittäjien työkaluilla käymällä läpi HTML sivuja, jotta tutkitaan esim. koodin oikeellisuutta jne.
Saavutettavuuden testauksessa ruudunlukijat ovat tärkeässä roolissa. Eri ruudunlukijat toimivat hieman eri lailla eri selaimissa ja käyttöjärjestelmissä ja siksi on tärkeää testata eri yhdistelmien toimivuus.
- Windows-pohjaisissa tietokoneissa yleisimmät selaimet ovat EDGE, Internet Explorer, Chrome ja Firefox. Vastaavasti yleisimmät ruudunlukijat ovat NVDA ja JAWS.
- Mac-tietokoneissa ja mobiililaitteissa on testattava ainakin Safari-selaimella ja VoiceOver-ruudunlukijalla.
- Android-laitteella ruudunlukijana toimii esim. Google TalkBack
Tutustu WebAimiin tekemään käyttäjäkyselyyn ruudunlukijoista. On hyvää myös huomioida oman kunnan käyttäjien kokemukset.
Kun kehitetään usein päivitettäviä suuria verkkopalveluita, tulee palvelun saavutettavuus-testauksesta vaativa urakka. Niinpä saavutettavuustestauksen automaatio on tärkeä tavoite.
Manuaalinen saavutettavuustestaus laajoille verkkopalveluille saattaisi hyvinkin viedä viikkoja, kun taas automatisoiduilla järjestelmillä testauksesta selvittäisiin tunneissa. Automatisoidulla testauksella voidaan myös ongelma-alueet löytää aikaisemmin kuin manuaalisella testauksella, joka välttämättä joudutaan aikatauluttamaan niin, että merkittävä kokonaisuus palvelusta on jo valmiina.
Valitettavasti saavutettavuustestauksen automaatio ei ole sillä tasolla, että sillä voitaisiin luotettavasti selvittää, kuinka hyvin palvelu täyttää esimerkiksi WCAG 2.0 ohjeistuksen. Vain pieni osa ohjeista on niin yksiselitteisiä, että automatisoidulla testauksella voidaan luotettavasti selvittää palvelun saavutettavuus.
Vain alle 10% WCAG 2.0 AA-tason vaatimuksista pystytään luotettavasti testaamaan automaattisesti, kerrotaan Dan Holbrooksin kirjoittamassa artikelissa The Power (and Limits) of Automated Accessibility Testing.
Suosittuja saavutettavuustestausohjelmia ovat esimerkiksi
Saavutettavuustestausohjelmat voivat olla erillisiä ohjelmia, selaimien laajennuksia tai rajapintamäärittelyjä, jotka voidaan integroida muuhun testausympäristöön.
Saavutettavuustestausohjelmien kaksi pääongelmaa ovat:
- Suurinta osaa vaatimuksista ei pystytä testaamaan ja ohjelmassa ei välttämättä korosteta, mitkä kaikki vaatimukset jäävät testaamatta. Tällöin saattaa syntyä harha, että palvelun läpäistessä testausohjelman palvelu on saavutettava. Näin ei kuitenkaan yleensä ole.
- Automaattiset testausohjelmat tyypillisesti löytävät vääriä virheitä ja tällöin palvelun saavutettavuudesta saa liian negatiivisen kuvan. Automaattitestauksen tulosten tulkitsemisessakin useimmiten tarvitaan saavutettavuusosaamista.
Ongelmistaan huolimatta automaattista testausta tulee käyttää aina, kun se on mahdollista. Näin resursseja jää enemmän manuaalisen testauksen tekemiseen huolellisesti. Manuaalisessa testauksessa automaattitestaus on hyvä testauksen tuki.
Varsinaisten laaja-alaisten saavutettavuustestausohjelmien lisäksi on paljon eri tyyppisiä apuohjelmia erityistarpeisiin, esimerkiksi värikontrastien tarkistamiseen tai HTML-koodin oikeellisuuden tarkistamiseen.
Tyypillisesti jokainen saavutettavuustestaaja rakentaa itselleen testiympäristön erilaisista testiohjelmista.
Palveluiden osalta on myös tärkeää etukäteen suunnitella, miten palvelu säilyy saavutettavana, kun sitä päivitetään usein. Tämä on tilanne esimerkiksi kuntien verkkopalveluissa, joissa uutta sisältöä saattaa tulla päivittäin.
Mobiilisovelluksien saavutettavuustestauksessa on lisäksi omat lisävaatimukset, joista löytyy lisätietoa esimerkkiksi Paciello Groupin tekemestä opasta Mobile Testing Guide (PDF).