4.1. Opetus ja koulutus
Kunkin koulutusmuodon laissa säädetyt opiskelijan tai oppilaan opetuksen edellyttämät palvelut kuuluvat koulutuksen tai opetuksen järjestäjän vastuulle eli kunnalle. Oppilaan tai opiskelijan saamat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön kuuluvat palvelut ovat sosiaali- ja terveystoimen palveluja hallinnollisesta järjestämistavasta riippumatta. Siten hyvinvointialueille siirtyy sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, joka on työskennellyt kouluissa, oppilaitoksissa tai varhaiskasvatuksessa ja henkilön tehtävät kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen lainsäädännön alaisuuteen.
Terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle siirtyvät hyvinvointialueille myös opetustoimen organisaatiossa työskentelevät terveydenhuollon lainsäädännön alaista yksilötyötä toteuttavat ammattihenkilöt, kuten psykiatriset sairaanhoitajat. Koulutusta koskevassa lainsäädännössä säädetään mm. oppilaan oikeudesta saada opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Tällöin oppimista ja koulunkäyntiä tukeva koulunkäynnin ohjaaja tai avustaja toimii jatkossakin osana kunnan tai muun koulutuksenjärjestäjän järjestämisvastuulla olevaa opetusta ja koulutusta. Jos oppilas tai opiskelija tarvitsee päivittäisissä käytännön tehtävissä henkilökohtaista avustajapalvelua, joka perustuu vammaispalveluista säädettyyn lakiin, siirtyy tehtävä ja sitä toteuttava työntekijä hyvinvointialueelle. Kouluissa ja oppilaitoksissa voi toimia uudenlaisia ammattiryhmiä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistävässä toiminnassa. Myös varhaiskasvatuksessa on toiminnan tukena perheohjaajia. Näiden ammattiryhmien tehtävistä ei ole säädetty kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädännössä, eivätkä työntekijät siirry hyvinvointialueelle. Sen sijaan niiden tehtävien osalta, joihin liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista yksilötyötä ja dokumentointia, tulee siirtymistä arvioida kohdassa 3 kuvatun kokonaisarvioinnin perusteella.
4.2. Vammaisten lasten ja nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta
Jos kunta järjestää tai hankkii aamu- ja iltapäivätoimintaa, sitä tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityistä tukea saaville oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Jos kehitysvammaisen lapsen tarvitsema ja saama aamu- ja iltapäivätoiminta on kehitysvammalain mukaista hoitoa tai muuta huolenpitoa, siirtyy sitä toteuttava henkilöstö kehitysvammalain mukaisen toiminnan järjestämisvastuun myötä hyvinvointialueelle. Perusopetuslain mukainen ja laajuinen aamu- ja iltapäivätoiminta jää kunnan lakisääteiseksi vapaaehtoiseksi tehtäväksi, ja toimintaa hoitava henkilöstö jää kuntiin. Mikäli aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa toteuttava henkilöstö on yhteistä perusopetuslain ja kehitysvammalain mukaiselle toiminnalle, tulee henkilöstön siirtoa arvioida kohdassa 3 kuvatun kokonaisarvioinnin perusteella.
4.3. Nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta
Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Näin ollen nuorisolain mukaisia tehtäviä, kuten etsivää nuorisotyötä, tekevä henkilöstö ei siirry hyvinvointialueelle.
Yksi nuorisolaissa säädetty nuorisotyön muoto on nuorten työpajatoiminta. Nuorten työpajatoiminta ja sitä hoitava henkilöstö eivät lähtökohtaisesti siirry hyvinvointialueille. Nuorten työpajoissa toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan osalta ks. kohta 4.4.
4.4. Kuntouttava työtoiminta ja työpajatoiminta
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalihuollon palvelu, jonka järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu kunnissa eri tavoin, esimerkiksi yhteistyössä kunnan nuorisotoimen palveluiden kanssa ja työpajaympäristöissä. Kunnissa tulee selvittää yleisesti ja jokaisen työntekijän kanssa erikseen, miltä osin esimerkiksi työpajalla tehty työ on katsottavissa hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvien sosiaalipalveluiden hoitamiseksi. Näitä hyvinvointialueiden vastuulle siirtyviä tehtäviä kokoaikaisesti hoitava henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen. Niiltä osin kuin työntekijät hoitavat sekä hyvinvointialueille siirtyviä että kunnille jääviä tehtäviä, tulee siirtoa arvioida kohdassa 3 kuvatun kokonaisarvioinnin perusteella.
4.5. Työllisyyden hoidon ja työllisyyden kuntakokeilun henkilöstö
Kunnan yleisen toimialan perusteella järjestämät työllisyyden hoidon ja työllisyyden kuntakokeiluun liittyvät tehtävät eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Ne eivät ole myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon tukitehtäviä, joten niissä työskentelevät työntekijät eivät lähtökohtaisesti siirry hyvinvointialueelle riippumatta henkilöstön koulutustaustasta. Edellä kuvattu koskee myös työllisyyttä edistävää monialaista yhteispalvelua eli TYP-toimintaa niiltä osin, kun kyse on muista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisistä tehtävistä.
Mikäli kunnille jääviä tehtäviä hoitaville työntekijöille on osoitettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaisia tehtäviä, esimerkiksi sosiaalihuollon lainsäädännön alaisia yksilöpäätöksiä, tulee siirtoa arvioida kohdassa 3 kuvatun kokonaisarvioinnin perusteella.
4.6. Kotoutumislain mukaisten perheryhmäkotien ja muiden asumisyksiköiden työntekijät
Perheryhmäkodit ovat kotoutumislain mukaisia yksiköitä, jotka vastaavat alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden kansainvälistä suojelua saavien lasten ja nuorten asumisesta, kasvatuksesta ja ohjauksesta. Kotoutumislain mukainen perheryhmäkotitoiminta ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Perheryhmäkodeissa työskentelevät henkilöt eivät siten myöskään toimi sosiaali- ja terveydenhuollon eivätkä pelastustoimen tehtävissä. Siksi voimassa olevan lainsäädännön perusteella perheryhmäkotien henkilöstö ei siirry hyvinvointialueelle voimaanpanolain 18 §:n nojalla, vaikka perheryhmäkotitoiminta kunnassa olisi järjestetty osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa. Tämä koskee myös muiden kotoutumislain perusteella toimivien asumisyksiköiden toimintaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat valmistelemassa lakimuutoksia, joiden tavoitteena on siirtää järjestämisvastuu perheryhmäkotien toiminnasta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Mikäli järjestämisvastuun siirtävät lakimuutokset saadaan voimaan 1.1.2023 mennessä, sovelletaan tällöin niissä työskentelevän henkilöstön siirtoon voimaanpanolain 18 §:n säännöksiä.
4.7. Kotoutumisen edistäminen
Kotoutumisen edistämisen tehtäviä on kunnissa ja kuntayhtymissä hoidettu erilaisin järjestelyin, ja niissä työskentelee myös sosiaalihuollon koulutuksen saaneita työntekijöitä, kuten sosiaaliohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, koordinaattoreita ja kotouttamistyön ohjaajia. Sote-uudistuksen yhteydessä kotoutumislain mukaiset tehtävät ovat jäämässä kuntien järjestämisvastuulle lukuun ottamatta alaikäisinä yksin saapuneille lapsille ja nuorille tarkoitettua perheryhmäkotitoimintaa, jota on ehdotettu siirrettäväksi hyvinvointialueille. Näissä tehtävissä työskentelevä henkilöstö jää kuntien palvelukseen. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut ja niitä hoitavat työntekijät siirtyvät puolestaan hyvinvointialueiden palvelukseen.
Sekä hyvinvointialueille siirtyviä että kunnille jääviä tehtäviä hoitavien työntekijöiden siirtoa tulee arvioida kohdassa 3 kuvatun kokonaisarvioinnin perusteella.