Julkaisun etusivulle

5.3 Monialaisesti toteutettavat työllistymistä edistävät palvelut ja viranomaisyhteistyö

Avaa valikko

Tässä osiossa kuvataan monialaisesti toteutettavien työllistymistä edistävien yhdyspintojen toimijat ja toimijoiden tehtävät sekä keskeinen lainsäädäntö. Yhdyspintojen yhteistyön rakentamiseksi on lisäksi annettu ”Kansalliset suositukset yhdyspintojen rakentamiseen alueille” osana TE-palvelut 2024 -uudistuksen toimeenpanoa tukevan Sote -yhdyspinnat työryhmän työtä. Suositukset on tarkoitettu työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kotoutumispalveluja ja näiden yhdyspintoja valmisteleville tahoille ja päättäjille. 

Yhdyspinnoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä työvoimaviranomaisen, Kelan ja hyvinvointialueen työllistymistä tai kotoutumista edistävien palvelujen yhteistä toiminta-aluetta, jolla viranomaisten palveluja ja asiakkaan palvelupolkuja tulee sovittaa yhteen. Yhdyspinnoilla toimii viranomaisten lisäksi myös muita tärkeitä kumppaneita, esimerkiksi koulutus- ja järjestötoimijoita. Yhdyspintojen tyypillinen asiakas on työikäinen asukas, joka tarvitsee saman aikaisesti kahden tai useamman viranomaisen palvelujen yhteensovittamista edetäkseen työhön tai parantaakseen osallisuuttaan työelämässä.

Yhteistyön onnistuminen vaatii yhteisten tavoitteiden rohkeaa visiointia, määrittelyä sekä asettamista yhteistyössä työvoimaviranomaisten kumppaneiden kanssa. Yhdyspintojen viranomaisia velvoittavat toiminnassaan palvelujen tarjoamista koskeva substanssilainsäädäntö (yleis- ja erityislait), organisaatiota koskeva lainsäädäntö (esim. kuntalaki) sekä nimenomaisesti viranomaisten yhteistoimintaan velvoittava lainsäädäntö kuten laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023) ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Toiminnassa on otettava huomioon myös ei-substanssikohtainen yleislainsäädäntö (esim. hallintolaki, yleinen tietosuoja-asetus). Lisäksi yhdyspinnalla ja yhteistyössä toimimista edistää, jos tunnetaan myös kumppaniorganisaatioiden toimintaa säätelevää lainsäädäntöä. Tarkempi säädöspohja on kuvattu luvussa 5.3.1.

Myös kotoutumispalvelujen työllistymistä edistävillä yhdyspinnoilla on tärkeää, että työttömien työnhakijoiden kotoutumisen edistäminen kytketään jatkossakin työvoimapalveluihin. Esimerkiksi työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisen edistämisessä voidaan kunnissa järjestää palveluita erilaisilla yhteistyöhön perustuvilla malleilla. Lue lisää aiheesta luvusta 5.3.4.

Mitä yhdyspintojen rakentamisessa tulisi huomioida?

  • Asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet ylittävät usein organisaatiorajat. Yksi taho ei voi yksin vastata ihmisten moninaisiin palvelutarpeisiin. Toisiinsa sovitetut palvelut edistävät kaikkien osapuolten tavoitteita. ​
  • Yhteistyön onnistumisen mahdollistamiseksi tarvitaan mm. yhteisen tilannekuvan kartoittamista, alueen työvoimapohjan palvelutarpeiden tarkastelua, yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita, yhteistyön johtamista, yhteisesti sovittuja menettelytapoja sekä toimivaa tiedonkulkua.​
  • Tulevan työvoimaviranomaisen on tärkeää aloittaa toimivien yhdyspintojen rakentaminen jo TE2024 -uudistuksen valmisteluvaiheessa. Sujuvien palveluketjujen rakentaminen edellyttää yhteistä suunnittelua, valmistelua ja toteutusta Hyvinvointialueiden ja KELA:n sekä muiden kumppanien kanssa. Yhdyspintojen rakentaminen on uudistuksen perustyötä.
  • Yhteistyössä on kiinnitettävä alusta asti huomiota alueiden erilaisuuteen – eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää rakentaa alueellisiin erityispiirteisiin ja tarpeisiin perustuen. ​
  • Uudistuksessa  on tärkeä huomioida jo olemassa olevat yhdyspintaverkostot ja niiden hyödyntäminen. Kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta.

5.3.1 Listaus keskeisestä lainsäädännöstä

Työvoimaviranomainen voi tehdä työllistymistä edistävää monialaista yhteistyötä yhdyspinnoilla 

  1. Kahdenvälisenä viranomaisyhteistyönä (substanssilakeihin perustuva konsultointi, mahdollinen virka-apu, ohjaus toimivaltaiselle viranomaiselle jne)
  2. Työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain (”TYM-laki”) mukaisena viranomaisyhteistyö.
    1. Erityislakien mukainen viranomaisyhteistyö: Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023), laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001), laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023).
  3. Muuna yhteistyönä (esim. kuntien muut palvelut, järjestöt, palveluntuottajat)

Kahdessa ensimmäisessä kohdassa yhteistyöhön pohjautuu lainsäädäntöön, kolmannen kohdan yhteistyö on luonteeltaan vapaaehtoista ja esimerkiksi yhteistyökäytännöt alueiden toimijoiden kesken sovittavissa (ks. luku 5.3.5.)

Yhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi kahden viranomaisen välistä viranomaisyhteistyötä, konsultointia palvelutarpeen arviointia tai ohjausvelvoitetta palveluihin. Kahdenvälistä viranomaisyhteistyötä esimerkiksi työvoimaviranomaisen ja hyvinvointialueen välillä ohjaa kunkin viranomaisen oma substanssilainsäädäntö (esim. työttömien terveystarkastus).

Tiiviimpää kahdenvälistä yhteistyötä on esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukainen aktivointisuunnittelu, joka velvoittaa työvoimaviranomaisen ja hyvinvointialueen yhteistyöhön pidempään työttömänä tai toimeentulotuella olleen asiakkaan kanssa sekä kotoutumislain mukaisen kotoutumissuunnitelman tekeminen.

Työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja viranomaisten tehtävistä sekä palvelujen yhteensovittamisesta säädetään erikseen myös laissa työllistymisen monialaisesta edistämisestä, johon voit tutustua lisää luvussa 5.3.3. 

Työllistymisen monialaisessa edistämisessä keskeiset viranomaisia yhteistoimintaan velvoittavat erityslait 1.1.2025 alkaen ovat

  • Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023, ”TYM-laki”). Laissa säädetään työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallista, nuorten työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteispalvelusta, ONNI-toiminnasta ja monialaisen työn tukirakenteesta. 
  • Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001)). Laissa säädetään hyvinvointialueen ja työvoimaviranomaisen velvollisuuksista aktivointisuunnitelman laatimisessa sekä myös kuntouttavan työtoiminnan palvelusta.
  • Laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023). Laissa mm. säädetään monialaisen yhteistyön edistämisestä kotoutumista edistävien toimijoiden välillä. Yhteistyönä mm. laaditaan monialainen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi sekä monialainen kotoutumissuunnitelma.

Työvoimaviranomaista työvoimapalvelujen järjestämisessä velvoittavia substanssilakejalakeja:

Hyvinvointialuetta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä velvoittavia lakeja:

Viranomaisia velvoittavat lisäksi julkishallintoa koskeva yleislainsäädäntö (esimerkiksi hallintolaki, yleinen tietosuoja-asetus, laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta). Työvoimaviranomaisen toimivaltaan kuuluvaa lainsäädäntöä on kattavasti koottu työvoimapalvelujen viitearkkitehtuurikuvaukseen. (ks. Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri).

5.3.2 Työllistymistä edistävät sote-palvelut

Hyvinvointialueen palvelut

Hyvinvointialueiden tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan ja sen on myös osaltaan yhteen sovitettava palvelujaan kunnallisten ja valtion palvelujen kanssa. Hyvinvointialueen tulee edistää palvelujensa yhteensovittamista edellä mainittujen tahojen lisäksi muiden toimijoiden – kuten esimerkiksi yhdistysten – palvelujen kanssa. Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet toimintansa hyvin erilaisista lähtökohdista, ja toiminnan kehittäminen on eri vaiheissa eri alueilla.  

Hyvinvointialueen palvelut liittyvät työllisyyden edistämiseen laajasti, koska työttömyyteen liittyy erilaisia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Työikäisten sote-palvelujen avulla edistetään asiakkaiden työ- ja toimintakykyä yleisesti ja lisäksi on työttömille kohdennettuja palveluja kuten kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiset palvelut ja työttömien terveystarkastukset. Työkyvyn tuen palveluja, kuten työllistymistä edistävät monialaiset tiimit ja laatuperusteinen työhönvalmennus, on kehitetty viime vuosina hankkeissa ja näitä palveluja on paikoin myös juurtunut hyvinvointialueiden toimintaan. 

TE-uudistus tulee nopeasti sote-uudistuksen jälkeen. Kahden ison uudistuksen alueellinen toteuttaminen vaatii yhteistyörakenteita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä tulevien työllisyysalueiden ja kuntien välillä. Uudistuksen toteuttamiseksi tarvitaan tiedolla johtamisen kysymysten huomioimista, organisaatioiden vastinparien olemassaoloa sekä tiedottamista puolin ja toisin. Myös ymmärryksen lisääminen eri toimijoiden toimintakäytännöistä ja lainsäädännön asettamista reunaehdoista on tärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon meneillään olevan sisäisen kehittämistyön sekä TE- ja KOTO24 -uudistusten yhteensovittaminen on erityisen tärkeää.

Lisätietoja: Hyvinvointialueet - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) 

Työllistymistä edistävät sosiaalipalvelut

Sosiaalihuoltolakiin perustuvia palveluja ovat muun muassa taloudellisen tuen tarve tai äkillinen kriisitilanne. Työllistymistä edistävän toiminnan näkökulmasta olennainen sosiaalihuollon palvelu on työikäisille kohdennettu sosiaalityö, jota kutsutaan usein myös aikuissosiaalityöksi ja jota toisinaan on myös organisoitu erillisiin työllistämistä edistäviin palveluihin. Lisäksi työllistymisen edistämiseen kuuluvat muun muassa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, päihde- ja riippuvuustyö, mielenterveystyö, asumis- ja laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, kotipalvelu sekä muut asiakkaiden tarpeisiin liittyvät palvelut, kuten sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä edistävä toiminta ja työtoiminta. Erillisiin lakeihin perustuvia sosiaalihuollon palveluja ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta ja valmennus, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ja työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) järjestetyt sote-palvelut. Työttömyyteen ja asiakkaan työllistymismahdollisuuksiin liittyvät usein taloudelliset tekijät, kuten esimerkiksi ylivelkaantuminen ja ulosotto sekä/ tai asiakkaan asumiseen, ympäristöön ja verkostoihin sekä päihteisiin tai mielenterveyteen liittyvät tekijät. Siten työllistymistä edistävän toiminnan näkökulmasta olennainen sosiaalihuollon palvelu on työikäisille kohdennettu sosiaalityö, jota kutsutaan usein myös aikuissosiaalityöksi ja jota toisinaan on myös organisoitu erillisiin työllistämistä edistäviin palveluihin.

Sosiaalihuollon asiakkuuteen kuuluu se, että asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Sosiaalityössä palvelutarpeen arviointi on keskeinen osa prosessia, jossa tunnistetaan esteet työllistymiselle ja toisaalta tuen tarpeet. Sosiaalihuollon palveluissa olennaista on omatyöntekijän nimeäminen. Kaikessa sosiaalityössä - työllistymisen edistäminen mukaan lukien - asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän tulee asiakkaan suostumuksella ottaa yhteyttä siihen viranomaiseen, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu, jos asiakkaan tarpeisiin ei voida vastata vain sosiaalihuollon palveluilla. Tavoitteena on käynnistää mahdollisimman nopeasti sellainen moniviranomaisyhteistyö, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen tukemisen omaehtoisteen elämään.

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuollon palvelu, joka usein koetaan hankalaksi erottaa kuntouttavasta työtoiminnasta. Sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaisella sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristönsä rooleista. Palvelun tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen välineenä voivat toimia esimerkiksi erilaiset toiminnalliset ryhmät. Sosiaalista kuntoutusta voidaan järjestää myös päihdetyön erityisenä palveluna.

Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla (27§ d) tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. Toimintaa järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista, ja jotka tarvitsevat TE-palvelujen lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan osana voidaan järjestää työtä, jossa työntekijä on työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa palveluntuottajaan.

Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla (27 § e) tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuuden takia ei ole edellytyksiä osallistua työhön, ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan.

Kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa laissa säädetään aktivointisuunnitelmasta sekä kuntouttavan työtoiminnan palvelusta. Aktivointisuunnitelma tehdään sosiaalihuollon ja TE-palvelujen yhteistyönä. On tärkeää muistaa, että kuntouttava työtoiminta on julkisiin työvoimapalveluihin nähden viimesijainen palvelu. Mikäli henkilö ei työ ja toimintakyvyn rajoitusten vuoksi voi osallistua TE-palveluihin tai työhön, aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää kuntouttava työtoiminta. Tarvittaessa käytössä ovat myös muut asiakasta tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain 14 §:ssä mainittu sosiaalihuollon palvelu ja palveluun osallistuvan asiakkaan palveluprosessi on sosiaalihuollon ammattihenkilön vastuulla. Kuntouttavaan työtoimintaa tulee sisältyä riittävä ohjaus ja neuvonta. Kuntouttava työtoiminta on sovitettava yhteen henkilön tarvitsemien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, julkisten työvoimapalvelujen sekä muiden palvelujen ja tukitoimien kanssa.

Sosiaalihuollon palvelujen kaikille yhteisiä nimittäjiä on se, että palvelu on asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää ja tarpeisiin räätälöityä ja se tulisi yhteensovittaa joustavasti asiakkaan muiden palvelutarpeiden ja tilanteen mukaan. Sosiaalihuollon palvelut perustuvat sosiaalihuollon ammattihenkilön tekemään palvelutarpeen arviointiin ja sen pohjalta tehtyyn suunnitelmaan sekä päätökseen. Omatyöntekijällä on vastuu palvelujen toteuttamisesta ja niiden seurannasta sekä palvelujen yhteensovittamisesta niin sosiaalihuollon sisällä kuin moniviranomaisyhteistyössäkin. 

Lisätietoja: 

Työllistymistä edistävät terveyspalvelut /terveydenhuoltolaki

Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Terveydenhuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta sekä vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Terveydenhuollon toiminta ja palvelut ovat näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvia. 

Hyvinvointialue järjestää myös lääkinnällistä kuntoutusta, johon kuuluu ohjausta, toiminta ja työkyvyn arviointia, kuntoutustutkimuksia, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä terapioita ja muita kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.

Työttömillä on työssä käyviä enemmän terveydellisiä ongelmia ja monet terveydelliset riskit lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä. Monilla työttömillä on lisääntynyt tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin palveluihin. Mikäli sairaudet ja kuntoutustarve jäävät työttömillä tunnistamatta, riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa. Hyvinvointialueen yhtenä tehtävänä on järjestää asiakkaiden tarpeita vastaavat ja oikea-aikaiset työkyvyn tuen palvelut. Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus muiden hyvinvointialueen järjestämien palvelujen kanssa. Myös työterveyshuollon rooli on tärkeä työllistymistä edistävien palvelujen näkökulmasta, koska työterveyshuollossa on erityistä osaamista työkykyyn liittyen.
 

Lisätietoja:

Kotoutumista edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollolla on merkittävä rooli myös kotoutumista edistävissä toimissa erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien kotoutujien, perheiden, kansainvälistä suojelua saavien sekä alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden osalta, sillä näissä ryhmissä käytetään ja tarvitaan keskivertoa enemmän sote-palveluita. Kotoutujissa on runsaasti sosiaalihuoltolain näkökulmasta erityistä tukea tarvitsevia ja haavoittuvia asiakkaita, jotka ovat heti kuntaan muuton alkuvaiheesta alkaen sosiaalihuollon palveluiden tarpeessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee pystyä palvelemaan maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisia ihmisiä tarvittaessa myös monikielisesti ja -kanavaisesti. 

Se, missä laajuudessa henkilö on oikeutettu saamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, riippuu osaltaan oleskelustatuksesta ja kotikuntalaisuudesta. Turvapaikanhakijoiden ja muiden vastaanottojärjestelmässä olevien henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa vastaanottokeskus kiireellisiä päivystyspalveluja ja lastensuojelua lukuun ottamatta. Kotikunnan saamisen jälkeen henkilö on samassa asemassa kuin kuka tahansa muu kuntalainen. Hän saa hyvinvointialueen järjestämiä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja samoin perustein kuin muutkin asukkaat. Paperittomat henkilöt ovat oikeutettuja hyvinvointialueen järjestämään välttämättömään terveydenhuoltoon ja kiireellisiin sosiaalihuollon palveluihin siten, ettei heidän oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Kelan järjestämä ja korvaama kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana.

Kela järjestää ja korvaa ammatillista kuntoutusta, nuoren ammatillista kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kuntoutuspalveluja voidaan ketjuttaa tai toteuttaa samanaikaisesti asiakkaan kuntoutustarpeen mukaan. Esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen aikana asiakas voi käydä kuntoutuspsykoterapiassa tai neuropsykologisessa kuntoutuksessa.

Lue lisää:

Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos työntekijä on jo työkyvyttömyyseläkkeellä, tarkoitus on tukea työntekijän paluuta takaisin työelämään. Työeläkekuntoutuksessa pyritään aina siihen, että työntekijä voisi jatkaa työelämässä terveydentilalleen sopivassa työssä. Työeläkekuntoutus on aina ammatillista kuntoutusta. Lääkinnällistä kuntoutusta ei voi saada työeläkekuntoutuksena.

Työeläkekuntoutus on aina ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen nähden. Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa työeläkelaitos selvittää, onko henkilöllä oikeus työeläkekuntoutukseen. Työeläkelaitos myös varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muuhun kuntoutukseen on selvitetty ja ohjaa henkilön tarvittaessa ottamaan yhteyttä muihin kuntoutusta toteuttaviin tahoihin.

Lue lisää:

5.3.3 Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli ja nuorten monialaisen tuen yhteispalvelu

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) kumotaan 1.1.2025 al-kaen. Lain korvaa laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023, ”TYME-laki”), jossa säädetään

  • työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoimintamallista,
  • nuorten monialaisen tuen yhteispalvelusta,
  • nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennuksesta
  • monialaisten palvelujen kehittämisen tuki

Monialaisen tuen yhteistoimintamalli

Työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain 2 - 15 §:ssä säädetään työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoimintamallista. Lakisääteinen monialaisen tuen yhteistoimintamalli koskee nykyistä työllistymistä  edistävää yhteispalvelua (TYP) vastaavasti työvoimapalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kuntoutuspalveluista vastaavien viranomaisen yhteistoimintaa. Monialaisen tuen yhteistoimintamalli velvoittaa siten työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan yhteistyöhön työttömien työllistymisen edistämisessä.

Yhteistoimintamallissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja KELA yhdessä

  • arvioivat työttömän monialaisen palvelutarpeen (=monialainen palvelutarvearvio),
  • suunnittelevat ja yhteensovittavat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelut kokonaisuuksiksi (=monialainen työllistymissuunnitelma)
  • vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä
  • vastaavat työllistymisprosessin seurannasta

Yhteistoimintamallissa yhteensovitettavat palvelut:

  • Työvoimapalvelut (työvoimaviranomaisen järjestämisvastuu)
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut (hyvinvointialueen järjestämisvastuu)
  • KELA:n kuntoutuspalvelut (KELA:n järjestämisvastuu). 

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakkuus perustuu työttömän tosiasialliseen palvelutarpeeseen. Iällä, työttömyyden kestolla tai työmarkkinatuen maksupäivien kestolla ei ole merkitystä. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue tai Kela ohjaa työttömän monialaiseen palvelutarpeen arviointiin, jos hänen työllistymisensä esteenä ovat sellaiset työllistymiseen vaikuttavat työ- ja toimintakyvyn rajoitteet tai elämänhallinnan ongelmat, jotka eivät ratkea yksinomaan viranomaisten välisellä konsultaatiolla tai muulla yhteistyöllä. 

Yhteistoimintamallin asiakkuus käynnistyy monialaisessa palvelutarvearviossa, jossa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kela yhdessä työttömän kanssa selvittävät tämän osaamisen ja ammattitaidon sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn. Työttömän osaamisen kehittämisen tarpeita voidaan arvioida yhteistyössä koulutuspalveluiden tuottajien kanssa. Palvelutarvearvioon pohjautuen viranomaiset suunnittelevat ja yhteen sovittavat työttömän työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelut kokonaisuuksiksi sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta (monialainen työllistymissuunnitelma).

Yhteistoimintamallissa ei ole kyse uudesta palvelusta, vaan viranomaisten velvollisuudesta sovittaa palvelunsa yhteen työttömän työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Yhteen sovitettavia palveluja ovat työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Kelan kuntoutuspalvelut. Kuntoutuspalvelujen ohella Kela voi tarjota myös etuuksia koskevaa neuvontaa. Kunta voi tarjota asiakkaalle työvoimapalveluiden lisäksi myös muita palveluja, joilla on työllistymistä edistävä vaikutus. Sovitut palvelut kirjataan monialaiseen työllistymissuunnitelmaan,

Asiakasohjauksessa olennaista on tunnistaa monialaisen tuen tarve ja sen edellyttämä palveluprosessi. Kaikki monialaista tukea tarvitsevat työttömät eivät tarvitse palveluiden yhteensovittamista, vaan palvelutarve voidaan ratkaista esimerkiksi toista viranomaista konsultoiden. Työtön voi olla samanaikaisesti esimerkiksi yhteistoimintamallin ja nuorten yhteispalvelun asiakas. Viranomaisyhteistyötä on tarkoituksenmukaista tehdä jatkossakin osan asiakkaista kohdalla kahdenvälisesti ilman, että asiakas ohjattaisiin monialaisen tuen yhteistoimintamallin intensiiviseen palveluprosessiin.

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin alueellinen organisointi perustuu hyvinvointialueen toimialueeseen sekä johtoryhmävetoiseen työskentelyyn. Yhteistoimintamalli on siten nykyisen TYP-toimintamallin kaltaisesti yhteistoimintaverkosto, ei itsenäinen organisaatio. Jokaisen hyvinvointialueen alueella on oltava monialaisen tuen yhteistoimintamallin organisointia varten vähintään yksi monialaisen tuen johtoryhmä. Johtoryhmä laatii yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan kunkin toimijan järjestämisvastuulla olevista yhteistoimintamallissa tarjottavista palveluista, palvelujen resursoinnista sekä palvelujen fyysisistä tarjoamistavoista.

Viranomaisten vastuut ja tehtävät yhteistoimintamallin organisoitumisessa:

TYÖVOIMAVIRANOMAINEN:

  • Neuvottelee hyvinvointialueen/-alueiden ja Kelan kanssa hyvinvointialueen toimialueelle asetettavien yhteistoimintamallin johtoryhmien määrästä ja toimialueista. ​
  • Asettaa johtoryhmän. Toimii johtoryhmän puheenjohtajana (asetusluonnos).​
  • Nimeää henkilöt, jotka johtavat monialaisen tuen yhteistoimintamallin organisointia.​
  • Osallistuu johtoryhmässä yhteistyösopimuksen tekemiseen (mm. yhteistoimintamallin organisoiminen ja resursointi johtoryhmän toimialueella). ​
  • Osoittaa monialaisen tuen yhteistoimintamallin palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän työvoimaviranomaisen henkilöstöä monialaisen tuen yhteistoimintamallin toteuttamiseksi.

 HYVINVOINTIALUE:

  • Neuvottelee työvoimaviranomaisen/-viranomaisten ja Kelan kanssa yhteis-toimintamallin johtoryhmien määrästä ja toimialueista. ​
  • Toimii johtoryhmän varapuheenjohtajana (asetusluonnos).​
  • ​Osallistuu johtoryhmässä yhteistyösopimuksen tekemiseen (mm. yhteistoimintamallin organisoiminen ja resursointi johtoryhmän toimialueella). ​
  • Osoittaa monialaisen tuen yhteistoimintamallin palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän hyvinvointialueen henkilöstöä monialaisen tuen yhteistoimintamallin toteuttamiseksi

 KELA:

  • Neuvottelee työvoimaviranomaisen/-viranomaisten ja hyvinvointialueiden kanssa yhteistoimintamallin johto-ryhmien määrästä ja toimialueista​
  • Johtoryhmän jäsen (asetusluonnos)​
  • Osallistuu johtoryhmässä yhteistyösopimuksen tekemiseen (mm. yhteistoimintamallin organisoiminen ja resursointi johtoryhmän toimialueella). ​
  • Osoittaa monialaisen tuen yhteistoimintamallin palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän Kelan henkilöstöä monialaisen tuen yhteistoimintamallin toteuttamiseksi.

Nuorten monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu

Lakisääteinen nuorten työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteispalvelu (”TYM- laki” 16 §) on ohjaamotoiminnan kaltainen palvelu (Ohjaamon perusteet TEM 6/2018), jota tarjotaan alle 30-vuotiaille nuorille viranomaisten ja muiden toimijoiden toimesta. Laki ei edellytä muutoksia olemassa olevien Ohjaamojen toimintaan tai organisoitumiseen, siltä osin kuin ne täyttävät lain vaatimukset.

Yhteispalvelussa tarjotaan nuorille monialaisesti neuvontaa, ohjausta ja palveluita, joiden tarkoituksena on edistää nuorten opiskelumahdollisuuksia, työllistymistä, toimintavalmiuksia ja hyvinvointia. Yhteispalvelussa voidaan tarjota nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennusta (ks. luku 2.4). Yhteispalvelussa voidaan tarjota laissa työllistymisen monialainen edistäminen § 17 tarkoitettua nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennusta. Valmennuksesta vastaa Kehittämis- ja hallintokeskus KEHA (ks. lisää KEHAN tehtävistä luvusta 2.3). Ohjaamoissa on aiemmin tarjottu vastaavaa valmennusta nuorille.

”TYM-lain” 16 §:n mukaisesti työvoimaviranomaisen tehtävänä on järjestää toimintaedellytykset nuorten työllistymistä edistävälle monialaisen tuen yhteispalvelulle. Työvoimaviranomaisen tulee huolehtia, että alueella on sen tarpeiden mukaan räätälöity matalan kynnyksen monialainen palvelu nuorille. Jokainen alue saa toteuttaa heille sopivaa hallintomallia ja sopia mikä taho on vastuussa palvelun toiminnasta.

Työvoimaviranomainen laatii arvion alueensa nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun tarpeesta. Arvion laatimisessa voi hyödyntää esimerkiksi nuorisolain 9 §:ssä säädetyn paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön ohjaus- ja palveluverkoston tuottamaa tietoa. Arviota tehdessään työvoimaviranomaisen tulee kuulla muita palvelujärjestäjiä ja keskeisiä yhteistyötahoja.

Työvoimaviranomainen neuvottelee koulutuspalvelujen järjestäjien, hyvinvointialueiden ja muiden alueensa nuorten yhteispalvelun järjestämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa palvelupisteiden järjestämisestä. Yhteispalvelu ei edellytä omaa toimitilaa, vaan palvelupisteenä voi toimia esimerkiksi Ohjaamo tai vastaava jo olemassa olevat yhteispalvelupiste tai sote-keskus. Yhteispalvelun tulee kuitenkin olla nuorten helposti saavutettavissa. Palvelu järjestetään kokoamalla yhteen olemassa olevia palveluntuottajia, kuten ohjaamoverkoston toimintaa organisoitaessa. Kukin palvelussa mukana oleva viranomainen ja muut toimijat toimii yhteispalvelussa omien toimivaltuuksiensa puitteissa.

Työvoimaviranomaisen on varmistettava, että sen toimialueen yhteispalvelulla on sovittuna palveluiden ja toiminnan yhteensovittamisesta vastaava henkilö. Vastuuhenkilö voi olla työvoimaviranomainen tai vaihtoehtoisesti joku muu palvelun kannalta merkittävän tahon edustaja. Yhteispalvelun osapuolet sopivat yhteispalvelun organisoinnista ja kustannusten jaosta.

Työvoimaviranomainen:

  1. Järjestää toimintaedellytykset palvelulle.
  2. Laatii arvion palvelun tarpeesta.
  3. Neuvottelee palvelupisteiden järjestämisestä yhdessä hyvinvointialueen, koulutuksen järjestäjien ja muiden nuorten palveluiden keskeisten toimijoiden kanssa. Palveluiden on oltava helposti saatavilla.
  4. Varmistaa, että yhteispalvelulla on palveluiden ja toiminnan yhteensovittamisesta vastaava henkilö. Tämän henkilön ei tarvitse olla työvoimaviranomainen

Nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennus

Osana nuorten monialaisen tue yhteispalvelua KEHA-keskus tarjoaa nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennusta (”TYM-laki” 17 §). Valmennuksen tehtävänä on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä poistaa koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen esteitä. Valmennus perustuu nuoren kokemaan tarpeeseen, vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. KEHA seuraa valmennuksen vaikuttavuutta. Valmennus perustuu Nuorten ONNI-toimintaan, joka on tarjonnut mielen hyvinvointia tukevaa matalan kynnyksen toimintaa valmennusta Ohjaamoissa.

KEHA neuvottelee kuntatoimijoiden tai hyvinvointialueiden kanssa toteutettavasta valmennuksesta. Neuvottelu voidaan käynnistää yhden osapuolen niin esittäessä.

Monialaisten palveluiden kehittämisen tuki

KEHA-keskuksessa toimivan monialaisten palvelujen tukirakenne tukee valtakunnallisesti työllistymistä edistäviä monialaisia palveluita. Tuen piiriin kuuvuu tällä hetkellä luetaan Ohjaamot, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), maahanmuuttajien osaamiskeskukset sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut. Lisäksi tukirakennetta ovat voineet hyödyntää myös muut monialaiset toimijat. 

Jatkossa KEHA:n tehtävä on ”TYM-lain 18 §:n nojalla hoitaa palveluintegraatio ja monialaisen työn kehittämisen tukipalvelu kunnille ja muille työllisyyttä edistävän monialaisen palvelun toimijoille. Tukipalvelu vastaa monialaisten palveluiden tukitarpeisiin tarjoamalla valtakunnallista viestinnän tukea, fasilitoimalla vertaisoppimista, tukemalla yhdenmukaisempaa tiedontuotantoa sekä hankkimalla koulutusta. Tukirakenteen hyödyntäminen on toimijoille vapaaehtoista, eikä tukirakenteella ole itsenäistä strategista ohjaavaa roolia. 

Lue lisää KEHA-keskuksen tarjoamasta kehittämisen tuesta

5.3.4 Monialainen yhteistyö kotoutumisen edistämisessä

Kotoutumislain lähtökohtana on kotoutumisen edistäminen kotoutuja-asiakkaan yksilöllisen tarpeen kannalta tarvittavien viranomaistoimijoiden monialaisena yhteistyönä. Keskeisiä kotoutumisen edistämisen toimijoita ovat työvoimaviranomainen, pakolaisten vastaanottoa ja työvoiman ulkopuolella oleville kotoutumispalveluita järjestävät kunnan eri toimialat sekä hyvinvointialue. Myös muiden viranomaisten (esim. Kansaneläkelaitos), kolmannen sektorin ja koulutuksen järjestäjien rooli kotoutumisen edistämisessä on merkittävä. Kotoutumiskoulutus tai vastaava kielikoulutus on useimmiten ensimmäinen kotoutumissuunnitelmassa sovittava kotoutumista edistävä palvelu, johon asiakas ohjataan. 

Päävastuu työmarkkinoille suuntaavien kotoutumisen edistämisestä on jatkossakin työvoimaviranomaisella. Kunnat voivat oman hallinnollisen rakenteensa mukaisesti määritellä, mikä kunnan toimiala vastaa työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisesta; vastuu voi olla myös työvoimaviranomaisella, joka vastaa kotoutumisen edistämisestä työnhakijana olevien maahanmuuttajien osalta. Tiivis yhteistyö kotoutumisesta vastaavien viranomaisten välillä on keskeistä, jos vastuu kotoutumisen edistämisestä hajautuu työvoimaviranomaiselle ja kunnan muulle viranomaiselle.

Järvenpään kaupunki

Järvenpäässä kotoutumispalvelut on organisoitu työllisyyspalveluista erillisenä palveluna, kotoutumispalveluiden kotoutumisohjaajien rinnalla työskentelee työvalmentaja. Tällöin työllisyyden näkökulma kulkee rinnalla myös esim. pakolaisten vastaanotossa ja kotoutumisen tukemisessa. Työvalmentaja on kotoutumisen ja työllisyysasioiden asiantuntija ja vastaa kotoutumispalveluiden asiakkaina olevien TE-palvelu- ja oppilaitosyhteistyöstä. Kotoutumispalveluiden työvalmentaja kutsutaan myös työpariksi TE-palveluiden asiakkaan palvelutarpeen edellyttäessä kotoutumispalveluiden tarjoamaa asiantuntemusta ja tukea.

Tuusulan kunta

Tuusulassa kunnan maahanmuuttaja- ja työllisyyspalvelut yhdistettiin samaan yksikköön vuonna 2019 varmistamaan maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolkujen sujuvuutta. Yksikössä toimii yhteinen työllisyysvalmentaja, jonka työnkuva on 50 % maahanmuuton ja 50 % työllisyydenhoidon kysymyksissä. Työllisyysvalmentaja tulee asiakkaille tutuksi jo kotoutumisen alkuvaiheessa, jolloin koulutus- ja työllisyyspolkuja on ollut helpompi rakentaa. Yksikköä täydennettiin vuoden 2023 alussa liittämällä nuorten aikuisten palvelut osaksi yksikköä. Tämä mahdollistaa joustavan asiakastyön kolmen, yhteisessä yksikössä työskentelevän tiimin kesken. Kokemukset moniammatillisesta yksiköstä ovat olleet myönteisiä sekä asiakkaiden että työntekijöiden osaamisen näkökulmasta. Osaamisen karttuminen on valmistanut työntekijöitä myös tuleviin TE24- ja KOTO24-uudistuksiin

Osalla maahanmuuttajista on monialaisia palvelutarpeita, joihin vastaamiseksi kotoutumislaissa säädetään velvollisuudesta laatia osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi (nykyisin alkukartoitus) ja sen pohjalta kotoutumissuunnitelma työvoimaviranomaisen/kunnan muun viranomaisen ja hyvinvointialueen monialaisessa yhteistyössä. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö myös kotoutumisen edistämisessä on tärkeää ja yhteistyökäytännöt ovat muotoutumassa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä vuoden 2023 alussa. Kotoutumisen edistämisen monialaista yhteistyötä sujuvoittaviksi käytännöiksi on koettu mm. säännöllisesti järjestettävät yhteistyöpalaverit, tiedon jakaminen ja yhteinen suunnittelu. Nimetyt yhteyshenkilöt, tiivis yhteistyö, yhteisissä toimitiloissa toimiminen sekä kunnan ja hyvinvointialueen työparityöskentely esim. alkukartoituksia ja kotoutumissuunnitelmia laadittaessa ovat asiakastyötä ja -prosesseja tukevia hyviä toimintatapoja (lähde: Kuntaliiton kysely kunnille ja hyvinvointialueille 2022–2023).

Palvelutarpeisiin vastaaminen kokonaisvaltaisesti on ollut lähtökohtana myös esimerkiksi maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminnan käynnistämiselle suurimmissa kaupungeissa. Osaamiskeskuksissa sovitetaan yhteen mm. koulutus- ja työllistymispalveluja aikuisille maahanmuuttajille

Esimerkiksi Pirkanmaalla osaamiskeskustoiminnassa työllisyyden ja koulutuksen integraatio tarkoittaa asiakkaan osaamisen kartoittamisen ja koulutusta ja osaamista täydentävien palveluiden kokoamista saman katon alle. Pirkanmaalla osaamiskeskustoiminta on kytketty tiiviiksi osaksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilua ja Pirkanmaan kotoutuja-asiakkaiden työllisyyspalvelut on keskitetty osaamiskeskuksen vastuulle.

TE-palvelut 20242024 -uudistuksen myötä kunnilla on jatkossa vahvemmat edellytykset luoda myös kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen monialaisia ja -ammatillisia yhteistyömalleja ja toimintatapoja esimerkiksi osaamiskeskustoiminnan tyyppisesti. Maahanmuuttajia on asiakkaina myös muissa monialaisissa palveluissa, kuten Ohjaamoissa ja työllistymistä edistävissä monialaisissa yhteispalveluissa.

Kotoutumislain uudistuksella vahvistetaan myös toimijoiden edellytyksiä toimia monialaisessa yhteistyössä. Tähän pyritään mm. sujuvoittamalla kotoutumisen edistämiseen tarvittavien tietojen vaihtoa ja kehittämällä asiakastyössä käytettäviä tietojärjestelmiä.

5.3.5 Muut työllisyyden edistämisessä huomioitavat tahot, palvelut ja sidosryhmät

 KUNNAN ERI TOIMIALAT

Kuntien useiden toimialojen työ kytkeytyy työllisyyden edistämiseen ja alueen elinvoiman vahvistamiseen. Kuntien peruspalveluilla tuetaan kuntalaisten osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia. Työllistymisen näkökulmasta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyö on erittäin tärkeässä roolissa, ja sitä tehdään kaikilla kunnan toimialoilla. Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisessä korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin yhteistyö kunnan, järjestöjen, yritysten, hyvinvointialueiden ja eri viranomaisten välillä. Seuraavassa käsitellään tiiviisti niitä keskeisimpiä kuntien toimialoja, joilla on yhteys yksilön hyvinvointiin, osaamiseen ja myös työ- ja toimintakykyyn. 

Osaaminen ja koulutus

Toimivat sivistyspalvelut ovat avain kuntalaisten osaamiseen ja hyvinvointiin ja sekä kunnan elinvoimaisuuteen. Kunnilla on merkittävä rooli asukkaiden osaamisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa. Kunnat järjestävät varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen lisäksi erilaisia kuntalaisten osaamista ja oppimista tukevia palveluja, kuten esimerkiksi vapaata sivistystyötä:

  • perusopetus
  • ammatillinen koulutus 
  • lukio
  • vapaan sivistyksen oppilaitokset (esimerkiksi kansalaisopistot ja kansanopistot).).

Esimerkiksi kuntien yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa järjestämä ammatillinen koulutus ja sen monipuoliset mahdollisuudet tukevat TE-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Kuntien kannattaa yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa rakentaa siltaa koulutuksesta työelämään, jotta mahdollisimman harva putoaa työttömyyteen valmistumisen jälkeen. Ammatillinen koulutus tarjoaa myös tutkintoja lyhyempiä tutkinnon osia ja niistä koostuvia kokonaisuuksia, joilla osaamista voi täydentää joustavasti ja 

Koulutus ja elinikäinen oppiminen mahdollistavat jokaiselle ihmisenä kasvun hyvään elämään ja yhteiskunnan jäsenyyteen.  On tärkeää, että kunnan ylläpitämä koulutusjärjestelmä vastaa yksilön ja työelämän tarpeisiin tarjoamalla mahdollisuuksia kouluttautua joustavasti elämän eri vaiheissa. Opiskelun ja työelämän yhteensovittamista tehdään alueen yritysten, oppilaitosten ja yhdistysten kesken. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää kehittää myös uudenlaisia joustavia oppimisen muotoja ja tapoja. Esimerkiksi toisella asteella opiskelu voi osin toteutua aikaan ja paikkaan nähden joustavasti. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta on tärkeää, että ihmisten tietoja ja taitoja, osaamista voidaan tunnistaa ja hyödyntää monipuolisesti. Jatkuva oppiminen tarjoaa mahdollisuuksia olla osana yhteiskuntaa taustasta riippumatta. 

Nuorisopalvelut

Nuorisotyö on tärkeä osa kuntien toimintaa. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisotyön erilaisten toimintamuotojen merkitys on nuorten hyvinvoinnille ja osallisuudelle keskeinen. Erityisesti haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria on tärkeää tukea heille sopivilla palveluilla, joilla voidaan vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. 

Nuorisotyön lisäksi kunta vastaa paikallisesti myös nuorisopolitiikan eli nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisesta ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämisestä. Nuorisopoliittisissa kysymyksissä paikallinen työ on usein sektori- ja organisaatiorajat ylittävää. Kunnan tehtävänä on koordinoida tätä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä paikallisella tasolla. Koordinaation avulla lisätään tietoon perustuvaa hyvinvoinnin edistämistä, palveluketjujen sujuvuutta sekä nuorten omaehtoista toimintaa.

Nuorisotyötä ja -politiikkaa järjestäessään kunnan tulee tehdä tarvittavaa yhteistyötä nuorten itsensä lisäksi heidän perheidensä kanssa. Lisäksi kuntien on tehtävä yhteistyötä muiden nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Etsivä nuorisotyö

Etsivästä nuorisotyöstä, sen tehtävistä ja toteuttamisesta kunnissa säädetään nuorisolain (1285/2016) 10 §:ssä. Etsivän nuorisotyön järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä, mutta jos kunta päättää järjestää palvelua, on sitä järjestettävä nuorisolaissa säädetyn mukaisesti. 

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttaa heitä sellaisen tuen tai palvelun piiriin, jotka edistävät heidän kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan ja elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen tai työmarkkinoille. Etsivään nuorisotyöhön osallistuminen on nuorille aina vapaaehtoista ja edellyttää aina nuorten omaa toimijuutta ja osallisuutta. 

Jos kunta päättää järjestää etsivää nuorisotyötä, on sen nimettävä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsuhteessa oleva henkilö. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä myös hankkimalla palveluja nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, mutta silloinkin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat etsivän nuorisotyön palvelut järjestetään nuorisolaissa säädetyn mukaisesti. Etsivän nuorisotyön järjestämiseen voi saada valtionavustusta.

Nuorisolain (1285/2016) 11 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta etsivälle nuorisotyölle. Nuorisolain (1285/2016) 12§:ssä säädetään tarkemmin nuoren tietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä. Etsivän nuorisotyön ohjaamisesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoa:

Nuorten työpajatoiminta

Nuorisolain (1285/2016) 4 luvussa säädetään nuorten työpajatoiminnasta. Sen 13 §:ssä säädetään nuorten työpajatoiminnasta, sen tehtävistä ja tarkoituksesta. Nuorten työpajatoimintaan voi saada valtionavustusta.Nuorten työpajatoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä, mutta jos kunta päättää järjestää palvelua, on sitä järjestettävä nuorisolaissa säädetyn mukaisesti. Toiminta kattaa lähes 90 % Suomen kunnista ja sitä toteutetaan noin 280 organisaatiossa, nuorisotilastoista löytyy tiedot kunnittain. 

Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuorten valmiuksia koulutukseen pääsemiseen, koulutuksen loppuun suorittamiseen ja avoimille työmarkkinoille tai muuhun nuorten tarvitsemiin palveluihin pääsemiseen. Nuori tulee työpajalle pääsääntöisesti viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan ohjaamana tai hakeutua oma-aloitteisesti.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, useammat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö, kuten säätiö, yhdistys tai osakeyhtiö. Työpajalla tulee olla tarvittavaa yksilö- ja työvalmennuksen osaamista, mutta henkilöstön koulutusvaatimuksista ei tarkemmin säädetä. 

Nuorisolain mukainen nuorten nuorisotyöpajatoiminta ei ole oppivelvollisuuslain tunnistama koulutuspalvelu, jossa oppivelvollisuutta voisi suorittaa. Laajennetun oppivelvollisuuden myötä nuorten työpajoja voidaan käyttää toisella asteella oppimisympäristöinä. Nuorisolain mukainen nuorten työpaja voi toimia oppivelvollisuuslain 4 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän (esim. ammatillisen koulutuksen järjestäjä) opiskelijan oppimisympäristönä. Oppivelvollisen tulee olla koulutuksen järjestäjän opiskelija. 

Lisätietoa:

Kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut

Kunnat järjestävät monipuolisesti erilaisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Nämä palvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluita ja niiden kokonaisuus vaihtelee runsaasti eri kuntien välillä. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmasta ja niiden kehittämistä on tärkeää toteuttaa kyseisen kunnan asukkaiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

Kulttuuritoiminnan järjestäminen perustuu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Kirjastotoiminnan järjestäminen perustuu laki yleisistä kirjastoista (1492/2016).  Sekä kirjasto- että ja kulttuuritoiminnan järjestäminen kuuluu jokaisen kunnan tehtäviin. Kirjasto- ja kulttuuritoiminnalla kunnat edistävät asukkaittensa hyvinvoinnin lisäksi alueensa elinvoimaa ja osaamista. Esimerkiksi kirjastotoiminnalla luodaan mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kulttuuritoiminnalla vastaavasti luodaan edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle ja sitä tukevalle luovalle toiminnalle kulttuurin ja taiteen keinoin. Laissa säädetään kirjasto- ja kulttuuritoiminnalle tavoitteet, tehtävät, yhteistyö ja arviointi.Kunnat päättävät itse kulttuuritoimintansa laajuudesta, osaamistarpeesta ja tuotantotavoista sekä yhteistyökumppaneista. 

Liikuntapalvelut

Kuntalaisten fyysisellä aktiivisuudella, liikkumisella ja liikunnalla on keskeinen merkitys hyvinvoinnin, mutta myös työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kuntien tehtävänä on liikunnan yleisten edellytysten luominen paikallistasolla. Edellytyksiä asukkaiden liikkumiselle luodaan järjestämällä liikuntapalveluja, tukemalla kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Kuntien tulee liikunnan palveluita järjestäessään huomioida erilaiset kuntalaisryhmät. Palveluita pyritäänkin suuntaaman erityisesti sellaisiin väestöryhmiin, joiden liikuntaan osallistumisessa on esteitä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai ikään liittyvien tekijöiden vuoksi.

Elinympäristö ja turvallisuus

Kunnan tehtävänä on turvata asukkailleen ja tuleville sukupolville terveellinen, turvallinen, toimiva ja viihtyisä elinympäristö. Toimivalla ja turvallisella elinympäristöllä on keskeinen merkitys yksilöiden hyvinvointiin ja pitkäjänteisellä maapolitiikalla, alueidenkäytön suunnittelulla ja viranomaisten lupapalveluilla luodaan edellytykset kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimalle.

Osallisuus ja vaikuttaminen

Kuntalain (2015/410 § 22) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Laki antaa kuntien osallisuustyölle laajat mahdollisuudet. Kunnissa on mahdollisuus luoda hyvin monenlaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia asukkaille ja asiakkaille. Kunnissa onkin kehitetty viime aikoina hyvin monenlaisia osallistumismenetelmiä eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamiseksi. Osallisuus on myös kunnissa entistä useammin osa strategista kehittämistä eli se kytkeytyy esimerkiksi kuntastrategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan, ja monissa kunnissa on laadittu myös erillisiä osallisuusohjelmia ja -suunnitelmia.

Käytännössä on olennaista, että kunnat kehittävät paikalliseen kontekstiin sopivia osallisuus- ja vaikuttamismenetelmiä, -malleja ja -rakenteita. Osallistumisen lähtökohtana tulee olla avoin viestintä ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kuntien osallisuustyössä on tärkeää huomioida myös yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä keskittyä huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden kierteen katkaisu ja tasapuolisten elämän perusedellytysten luominen.

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kytkeytyvät yksilöiden hyvinvointiin: osallisuuden ja yhteenkuulumisen tunne on tärkeä hyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteisöllisyys on arvokas voimavara kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, viestintää, vapautta toimia yhteisesti sovittujen asioiden eteen sekä kuntajohdon ja kuntalaisten tukea. Elinvoimaisen yhteisön ja kunnan edellytys on hyvinvoiva kuntalainen. Aktiiviset kuntalaiset tekevät kunnasta yhteisöllisen, elinvoimaisen ja sosiaalisesti kestävän.

KOLMAS SEKTORI

Kolmannen sektorin toimijoilla (järjestöt, yhdistykset, säätiöt, seurakunnat) on tärkeä ja moninainen rooli työllisyyden edistämisessä. Kolmannen sektorin toimijat muodostavat laajan ja heterogeenisen joukon, ja tehtävät ovat hyvin vaihtelevat työllistämisen kokonaisuudessa. Kolmannen sektorin toimijat tarjoavat mahdollisuuksia osallisuuteen ja vapaaehtoistyöhön, mutta ne ovat myös merkittävä palvelujen tuottaja.

Työllistymistä edistävien palvelujen tuottaminen (esim. valmennukset ja koulutukset):

Kolmannen sektorin toimijoilla voi olla erilaisia tehtäviä työllistymistä edistävien palveluiden toteuttamisessa. Ne voivat esimerkiksi tarjota työttömille työkokeilupaikkoja ja palkkatuettua työtä. Ne yhdistykset, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, voivat muista toimijoista poiketen saada työllistämistoimintaansa jopa 100-prosenttista palkkatukea. Tämän tuen avulla on tyypillisesti työllistetty ihmisiä, jotka tarvitsevat erityisen pitkäkestoista ja vahvaa tukea työllistymispolkunsa edistämiseen. 

Työllistymistä edistävistä työttömille tarjottavista palveluista kuntouttava työtoiminta on siirtynyt vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Järjestöt voivat toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa, jos hyvinvointialue on päättänyt kilpailuttaa kuntouttavan työtoiminnan tuottamisen ja lisäksi järjestö on osallistunut asiaa koskevaan kilpailutukseen, ja hyvinvointialue on päättänyt myös siltä hankkia. Jos hyvinvointialue päättää järjestää palvelut itse, eivät alueen järjestöt voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa.

Järjestöt voivat olla mukana tuottamassa erilaisia tukipalveluita myös Ohjaamoissa. Ohjaamoja sijaitsee noin 70 kunnassa ja kaupungissa. Ne ovat alle 30-vuotiaille tarkoitettuja matalan kynnyksen monialaisia palvelupisteitä, joista nuoret saavat apua ja tukea eri elämänalueilla, ja myös työhön ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Palvelut vaihtelevat hieman paikkakunnittain, ja järjestöillä on näissä erilaisia rooleja.

Asiantuntijuus eri asiakasryhmistä:

Kolmannen sektorin toimijat toimivat lähellä ihmisten arkea ja niillä on tietoa ja asiantuntijuutta erilaisista asiakas- ja asukasryhmistä. Esimerkiksi järjestöjen asiantuntijuuden yhteydessä korostetaan usein kokemusasiantuntijuuden merkitystä ja roolia, joka onkin tunnistettu merkittäväksi kolmannella sektorilla vertaistuen yhteydessä jo pitkään. Kokemustiedon ja -asiantuntijuuden lisäksi monilla kolmannen sektorin toimijoilla on vahvaa ammatillista asiantuntijuutta, jota on tärkeää hyödyntää myös julkisten palvelujen kehittämisessä.

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö sekä osallisuuden mahdollistaminen:

Järjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä, jota ne toteuttavat yhdessä kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien tahojen kanssa. Järjestöt toimivat lähellä ihmisten arkea ja niiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on MONINAISTA kerhotoiminnasta tapahtumiin ja vertaistuesta ja tiedon tuottamisesta kriisiapuun. Järjestöt tarjoavat monenlaisia matalan kynnyksen toimintoja eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Tärkeä osa monien järjestöjen toimintaa on myös vapaaehtoistoiminta, jota erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöt organisoivat ja koordinoivat.

Järjestöjen merkitys on myös osallisuuden näkökulmasta tärkeä. Järjestöt tarjoavat monenlaisia osallistumisen paikkoja eri-ikäisille ihmisille. Järjestötoiminnan merkitys osallisuuden näkökulmasta on muun muassa tunnetta osallisuudesta yhteiskuntaan ja yhteisiin asioihin. Järjestöjen toteuttamat erilaiset vertaistoiminnot esimerkiksi kriisien, sairauksien ja muiden erityisten elämäntilanteiden kohdalla ovat myös usein yksilöille tärkeitä.

RIKOSSEURAAMUSLAITOS (Rise)

Rikosseuraamuslaitos (Rise) vastaa tutkintavankeuden, vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta ja valmentaa asiakkaitaan (vangit, yhdyskuntaseuraamusasiakkaat) rikoksettomaan elämään. Päivittäinen vankimäärä on n. 2800 ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä n. 3200.

Risen, työvoimaviranomaisen ja hyvinvointialueen yhteistyö on tärkeää vankeusajan tai vapautumisen vaiheessa henkilön työllistymisen edistämiseksi. Risen asiakkailla mielenterveyden häiriöt ja somaattiset sairaudet ovat yleisiä, ja he myös hyötyvät usein esimerkiksi monialaisista palveluista ja palveluiden yhteensovittamisesta. Vangeista arviolta puolet ovat työkykyisiä ja lähes viidennes työkyvyttömiä, yhdyskuntaseuraamusasiakkaista keskimäärin yli puolet ovat työttömiä. Vankien työ- ja toimintakykyä voidaan vankeusaikana selvitellä ja tukea yhdessä vankiterveydenhuollon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Vankeusrangaistusta suorittava henkilö voi olla työnhakija, mikäli hän täyttää julkisessa työvoima- ja yrityspalvelulaissa (vuodesta 2025 lähtien työvoimapalveluiden järjestämislaissa) säädetyt edellytykset tai hänellä voi olla meneillään työvoimapalveluja. Henkilön kanssa tulee keskustella, miten hän suoriutuu työnhakijan velvollisuuksista vankeusrangaistuksen aikana.

Valvotun koevapauden tai vapautumisen vaiheessa työnhaun aloitus ennen vapautumista on suositeltavaa, jotta mahdolliset keskeneräiset asiat ehditään selvittää ennen vapautumista ja asiakkaalla olisi selkeä tilanne työttömyysetuuden ja tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Vanki päättää itse käynnistääkö hän työnhaun.

Lisatietoa:

Rikosseuraamuslaitos

Miten vankeus vaikuttaa Kelan etuuksiin? – Kriminaalihuollon tukisäätiö (krits.fi) 

TYÖKANAVA OY

Laissa Työkanava Oy nimisestä osakeyhtiöstä (242/2022, jatkossa Työkanava-laki) säädetään yhtiön toiminnan periaatteista ja toiminnasta. Yhtiön lakiin kirjattu tehtävä on edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä ja tukea osatyökykyisten siirtymistä edelleen avoimille työmarkkinoille. Työkanava Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävä on työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä henkilöitä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Työkanavan omistajaohjauksesta.

Työkanava Oy työllistää (1.1.2025) alkaen vain työvoimaviranomaisen sille palvelukseen osoittamia työnhakijoita. Osatyökykyinen voi työllistyä Työkanavaan vain työvoimaviranomaisten välityksellä. Työnhakijan soveltuvuutta arvioidaan koko maassa samoilla laissa määritellyillä kriteereillä. Työvoimaviranomainen osoittaa yhtiölle avoinna olevia työpaikkoja vastaavan määrän työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuja työttömiä työnhakijoita, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet sairauden tai vamman vuoksi. Soveltuvuudesta ja ehdoista Työkanavaan on säädetty Työkanava-lain 4 §:ssä. Työvoimaviranomainen osoittaa Työkanava Oy:lle säädetyt ehdot täyttäviä työttömiä työnhakijoita yhtiössä olevia työpaikkoja vastaavan määrän.

Ohjeistus asiakasohjauksesta ja soveltuvuuden arvioimisesta:

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje asiakkaiden soveltuvuuden arvioimiseksi ja ohjaamiseksi Työkalinkki toiseen palveluunnava OY:öön (VN/17999/2022).

ää valtionavustusta, on työpajan oltava valtionapukelpoinen.

Lisätietoa:

Julkaisun etusivulle
5 Palvelut