Sivistys on satsaus tulevaisuuteen
Toimivat sivistyspalvelut ovat avain kuntalaisten osaamiseen ja hyvinvointiin ja sekä kunnan elinvoimaisuuteen. Kunta tarjoaa monenlaisia sivistyspalveluita varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja lukioon sekä vapaa-ajan toimintoihin. Tulevaisuudessa kunnat toimivat yhä vahvemmin osaamisen kehittämisen alustoina tehden monialaista yhteistyötä muiden sivistys-, kulttuuri, liikunta- ja nuorisoalan palveluiden tuottajien kanssa.
Sivistyksen avulla kohti kestävää yhteiskuntaa
Kunta edistää sivistysroolissa koko yhteiskunnan kestävää kehitystä. Johdatus kestävään elämään toteutuu kaikissa kasvatus- ja koulutuspalveluissa lapsuudesta aikuisuuteen. Kestäviä elämäntapoja edistetään myös kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla. Sivistyspalveluilla tavoitetaan kokonaisia ikäluokkia tai ne koskettavat muutoin laajasti suuria joukkoja kuntalaisia. Sivistyspalvelut ovat yhteisiä hyvän arjen palveluita, joilla edistetään asukkaiden osaamista, hyvinvointia ja osallisuutta. Sivistyspalveluissa myös kuntalaisten tarpeet havaitaan varhain.
Sivistyspalveluilla edistetään osaamista, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta
Satsaukset sivistykseen ovat kuntien tulevaisuustyötä. Kunnan sivistyspalveluilla edistetään väestön mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja mielekkääseen vapaa-aikaan. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluilla parannetaan hyvinvointia, ihmisten elämänlaatua, rakennetaan yhteisöllisyyttä ja edistetään myönteistä sosiaalista ilmapiiriä.
Sivistystä vahvistetaan laajassa yhteistyössä
Sivistyspalveluissa tehdään laaja-alaista yhteistyötä. Kunta järjestää toimintoja yhdessä esimerkiksi paikallisten ja alueellisten yhdistysten ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti. Sivistyspalveluissa on lisäksi paljon palvelujen yhdyspintoja hyvinvointialueen kanssa, joihin tulee löytää uudenlaisia yhteistyömalleja.
Opiskelun ja työelämän yhteensovittamista tehdään alueen yritysten, oppilaitosten ja yhdistysten kesken. Tulevaisuuden kunnassa kehitetään myös uudenlaisia joustavia oppimisen muotoja ja tapoja. Esimerkiksi toisella asteella opiskelu voi osin toteutua aikaan ja paikkaan nähden joustavasti.
Esimerkit
Digitaalinen osaamispassi konkretisoi opiskelun
Mitä? Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudassa on laadittu digitaaliset osaamispassit opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan yhteistyövälineeksi.
Miten? Osaamispassi ohjaa osaamisen hankkimisessa ja varmistaa tiedonkulun. Osaamispassissa on kuvattu käytännönläheisesti, mitä osaamista tutkinnossa tavoitellaan. Osaamispassi mahdollistaa opiskelijan ottamaan itse vastuuta opinnoistaan, kun hänellä on käsitys, millä konkreettisella tekemisellä osaamista voi hankkia.
Opintojen edetessä opiskelija kirjaa omaa osaamisen kehittymistään ja tekee itsearviointia. Opettaja ja työpaikkaohjaaja seuraavat opiskelijan osaamisen kehittymistä ja antavat palautetta. Kun opiskelijan osaamisen tavoitteet on saavutettu, hän osoittaa osaamisensa näytössä.
Miksi? Työpaikkaohjaajalle muodostuu käsitys, millaisia asioita opiskelijan tulee työpaikalla opiskella. Näin työpaikkaohjaajalla, opiskelijalla ja opettajalla on yhtenevä tieto opiskelijan tavoitteista. Osaamispassin avulla opiskelijan osaamisen eteneminen tulee visuaalisesti näkyväksi.
Lisätietoja: Keudan kehittämisasiantuntija Rita Hintsala, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda
Robotiikkaopetusta varhaiskasvatuksesta korkea-asteen opintoihin
Mitä? Riihimäellä robotiikkaopetus on yksi kaupunkistrategian kärjistä. Robotiikkaopetusta järjestetään aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen opintoihin.
Miten? Kaupungissa on vuodesta 2021 lähtien toimeenpantu robotiikkaopetuksen koulutuksellista jatkumoa päiväkodista ammattikorkeakouluopintoihin. Jo varhaiskasvatuksessa lapsi oppii leikin avulla robotiikan opiskelussa tarvittavia perustaitoja.
Peruskouluaikana jokainen oppilas opiskelee käsityötä, ympäristöoppia, matematiikkaa ja fysiikkaa robotiikkaopetuksen kehittämisalustoilla vähintään 250 tuntia. Lisäksi oppilas voi valita robotiikan valinnaisaineeksi ja osallistua robotiikkakerhotoimintaan, jolloin oppilaalle kertyy peruskouluaikana robotiikkaopintoja jopa 1 000 tuntia.
Miksi? Robotiikkaosaaminen nähdään osana tämän päivän yleissivistystä, joka luo uutta osaamista ja vahvistaa alueen elinvoimaa. Riihimäen lukiossa tarjotaan robotiikan opintoja 25 opintopisteen laajuisesti. Osa opinnoista on yhteisiä Hyria koulutus Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
Lisätietoja: Kehittämisjohtaja Esa Santakallio, Riihimäen kaupunki, Robotiikkakampus
1,5 asteen elämäntapojen opetus kouluissa
Mitä? Kokeilun tavoitteena oli kokeilla ja kehittää 1,5 asteen palapeli koulujen käyttöön sopivaksi. Pelin avulla kunnat voivat edistää eri ikäisten nuorten kestävien elämäntapojen opetusta. Peli perustuu vähähiilisten tekojen vaikutuksen havainnollistamiseen ja se kasvattaa oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä siitä, millaiset teot ruoan, asumisen, arkiliikkumisen, matkustuksen ja vapaa-ajan sekä muun kulutuksen osa-alueilla vaikuttavat hiilijalanjälkeen.
Miten? 1,5 asteen palapeli edistää ymmärrystä kestävistä elämäntavoista ja vauhdittaa kuntalaisten siirtymistä ilmastoystävällisiin elämäntapoihin. Peli toimii keskustelun ja vuorovaikutuksen alustana luokissa sekä kotona. Se soveltuu skaalattavaksi kokonaisten ikäluokkien käyttöön.
Miksi? Ilmastonmuutos on haaste, jonka kanssa kamppaillaan jo nyt. Tulevaisuudessa se muovaa myös ympäristöämme sekä tapoja, joilla teemme asioita. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia – ilmastotietoisia kuntalaisia.
Lisätietoja: https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/kokeilu/15-asteen-elamantapojen-opetus-kouluissa
Kestävän kehityksen opinpolku
Mitä? Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kehitettiin kestävän kehityksen opinpolku. Kestävän kehityksen opinpolussa tutustutaan kestävään elämäntapaan kettuperheen kanssa. KETTU-mallissa yhdistyvät ilmasto- ja ympäristökasvatus, tulevaisuudenlukutaito ja uutta luova oppiminen. Opintopolku jatkuu perusopetukseen ja lukioon sekä ammatilliseen opetukseen KIERRE-mallin (Kiertotaloudesta tulevaisuustaitoja) muodossa.
Miten? Kestävän kehityksen opinpolku tuo kestävän kehityksen osaksi kaikkia opetusasteita. Varhaiskasvatuksessa esimerkiksi Retki-ketun kanssa vahvistetaan luontosuhdetta, Taiteilija-ketun kanssa luodaan erilaisia tulevaisuuksia ja Keksijä-ketun kanssa tutkitaan kiertotaloutta. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten KIERRE – Kiertotaloudesta tulevaisuustaitoja -mallissa yhdistyy luonnonvaratietoisuus, ilmastoymmärrys, muotoilukasvatus ja uutta luova oppiminen.
Miksi? Opinpolun kautta kaiken ikäiset oppijat ovat vuorovaikutuksessa kestävän kehityksen teemojen kanssa.
Lisätietoja: Pedagoginen asiantuntija Anssi Almgren, Helsingin kaupunki
Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamalli
Mitä? Vuonna 2020 päättyneen THL:n, LUKE:n ja SYKE:n hankkeen lopputuloksena syntyi kokonaisvaltainen Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamalli päiväkoteihin. Hankkeessa yhdistetään terveyttä edistävä ravitsemus, liikunta, luontokontaktit ja kiertotalous varhaiskasvatuksessa.
Miten? Hankkeessa uudistetaan lasten ruokailua ja ruokakasvatusta kokonaisvaltaisesti tarjoamalla lapsille monipuolisia luontokontakteja ja positiivisia luontoelämyksiä. Lapsen luontokontakteja ja ruokavaliota sekä päiväkotihenkilöstön tietoja, taitoja ja asenteiden ja käytäntöjen muutoksia seurataan. Päiväkotien ruokahävikkiä vähennetään kehittämällä esimerkiksi ruokalistoja ja ruoanjakelu- ja tarjontatapoja.
Miksi? Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamallin tavoitteena on tukea kiertotaloutta ja lisätä terveydelle edullista mikrobistoa elimistössä. Hankkeen avulla minimoidaan myös ruokahävikkiä ja edistetään jätteiden paikallista hyödyntämistä.
Lisätietoja: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/luontoaskel-hyvinvointiin