Hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys korostuvat tulevaisuudessa
Kuntien rooli hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajina korostuu entisestään tulevaisuudessa. Erityisesti tässä roolissa onnistuminen edellyttää myös onnistumista muissa kunnan rooleissa. Vaikka kuntalaiset ovat ensisijaisesti vastuussa omasta ja mahdollisuuksiensa mukaan läheistensä hyvinvoinnista, kunta toimii hyvinvoinnin mahdollistajana niin fyysisissä kuin myös digitaalisissa ympäristöissä sekä muilla alustoilla.
Hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä
Tulevaisuudessa kunnat ovat yhä lähempänä kuntalaisia, ja ne tarvitsevat asukkaidensa tukea. Kuntien tehtävänä on ongelmien ennaltaehkäisy. Siinä tärkeää on kuntalaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistaminen muun muassa turvallisuudessa, terveellisissä elintavoissa, liikkumisessa sekä kulttuurissa. Globaalissa kehityksessä hyvinvoinnin ja osallisuuden haasteita on nähtävissä useita. Yhteistyö asukkaiden, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja kunnan eri toimialojen välillä on siksi tärkeässä asemassa. Viestinnän merkitys yhteistyön kehittämisessä on olennainen, ja kielelliset palvelut ovat tärkeä osa sitä.
Kunta vahvistaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä torjuu eriarvoisuutta
Kunta on myös merkittävä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden ylläpitäjä. Kunnat toimivat osallistumisen, kohtaamisen ja vaikuttamisen alustoina. Vahva osallisuus ja aktiiviset kuntalaiset tekevät kunnasta yhteisöllisen, elinvoimaisen ja sosiaalisesti kestävän. Kunnissa huomioidaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, sekä keskitytään huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden kierteen katkaisuun sekä tasapuolisten elämän perusedellytysten luomiseen.
Kunta vaalii yhteisöllisyyttä
Kunnalla on olennainen merkitys paikallisen yhteisöllisyyden luojana. Paikallinen yhteisöllisyys on innostuneita kuntalaisia, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen ja näkevät yhteisön hyvinvoinnin tavoittelemisen arvoisena. Yhteisöllisyys on arvokas voimavara kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, viestintää, vapautta toimia yhteisesti sovittujen asioiden eteen sekä kuntajohdon ja kuntalaisten tukea. Elinvoimaisen yhteisön ja kunnan edellytys on hyvinvoiva kuntalainen.
Esimerkkejä
Yhteisölainaamosta opastusta, tiloja ja välineitä
Mitä? Tuusulan kunta tukee yhteisöjä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa erilaisin avustuksin, tarjoamalla tiloja ja opastusta sekä lainaamalla yhteisölainaamosta tapahtumissa tarvittavia välineitä. Yhteisölainaamo on tarkoitettu kunnan sisäisen käytön lisäksi myös yhdistyksille ja yhteisöille.
Miten? Yhteisöjen ja verkostojen tapahtumiin lainataan muun muassa äänentoistolaitteita, telttoja, painoja, videotykkiä ja A-telineitä. Lainaaja huolehtii siitä, että välineistä pidetään hyvää huolta ja ne palautetaan siisteinä ja tarpeen mukaan huollettuina. Yhteisölainaamosta lainaaminen on maksutonta.
Miksi? Maksuton yhteisölainaamo tukee kuntalaisten aktiivisuutta ja varmistaa, ettei harrastaminen jää kiinni taloudellisista seikoista.
Lisätietoja: Yhteisölainaamo, Tuusulan kaupunki.
Hyvinvoinnin lisääminen opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa
Mitä? Haminassa ryhdyttiin toimenpiteisiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kuntaan palkattiin kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa: toinen perusopetuksen kuntouttavalle luokalle, toinen varhaiskasvatukseen lasten auttamiseksi ja yhteistyöhön huoltajien kanssa, sekä konsultoimaan henkilöstöä sen osaamisen lisäämiseksi. Lisäksi lukuvuoden 2021-2022 aikana järjestettiin koulutusta kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, turvallisen ympäristön luomiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen positiivisen pedagogiikan keinoin.
Miten? Ensisijaisina kouluttajina toimivat MLL, Aseman lapset ry sekä Suomen sovittelufoorumi ry, jonka toimesta kaikki koulut toteuttivat VERSO-toimintamallia kiusaamisen ehkäisyssä. Yhteistä keskustelukulttuuria vahvistettiin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja opetuksen tuen välillä.
Miksi? Hyötynä toimenpiteistä on hyvinvoinnin lisääntyminen sekä lapsilähtöisten toimintatapojen juurtuminen yhteisöihin.
Lisätietoja: Kehityspäällikkö Maaret Lommi, Haminan kaupunki ja kehittäjä Johanna Oleander, Haminan kaupunki. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen Haminan kaupungin kasvatus- ja koulutuspalveluissa -verkkosivut
Hyvinkään digitaalinen nuorisotyö
Mitä? Vuodesta 2007 lähtien hyvinkääläiset nuoret ovat voineet keskustella nuoriso-ohjaajien kanssa nuorten suosimissa chat-palveluissa. Työntekijät ovat ottaneet käyttöön sosiaalisen median palveluja ja uusia verkkoalustoja sitä mukaa, kun nuoret ovat siirtyneet niiden käyttäjiksi. 2010-luvun taitteessa suosittuja sovelluksia olivat esimerkiksi Irc-galleria ja Facebook, kun taas viime vuosina käytetyimpiä palveluja ovat olleet Instagram, TikTok, WhatsApp, Snapchat ja Discord.
Miten? Digitaalisen nuorisotyön yksi suurimmista eduista on se, että sen kautta voidaan tavoittaa myös sellaisia nuoria, jotka eivät halua tai pääse tulemaan nuorisotaloille niiden aukioloaikojen puitteissa. Tämä tekee palveluista entistä yhdenvertaisempia ja osallistumisesta tasavertaisempaa. Digitaalisuus on tullut ajan myötä yhä vahvemmin mukaan toimintaan, ja toimintatapoja on kehitetty yhdessä henkilöstön ja osittain myös nuorten kanssa.
Miksi? Sähköisten palvelujen kautta nuorten on mahdollista ottaa yhteyttä ohjaajiin missä ja milloin tahansa. Nuorelle voi olla tärkeää purkaa murheitaan vaikkapa keskellä yötä ja hän voi saada lohtua siitä tiedosta, että nuorisotyöntekijä saa viestin seuraavana päivänä avattuaan työpuhelimen. Toisin sanoen nuorisopalveluissa työskennellään työajan puitteissa, mutta nuorille voidaan rakentaa turvaverkkoa myös työajan ulkopuolella.
Lisätietoja: Digiä Kuntatyössä - Nuorisotyössä kohdataan nyt digisti. Kuntaliiton verkkosivut.
Hyvät eväät -kokeilu
Mitä? Hyvät eväät -kokeilussa tarjottiin lapsiperheille lounasruokailua puistoissa. Kokeilun tavoitteena oli löytää uusia tapoja tukea alueellista osallisuutta ja kaventaa eriarvoisuutta jalkautuvan perhekeskusmallin kautta.
Miten? Kokeilussa toteutettiin lounasruokailuja lapsiperheille kolmessa puistokohteessa, mille oli lisääntynyttä tarvetta myös koronakriisin aikana. Lounasruokailuun yhdistettiin perhekeskuksen jalkautuva malli perheiden tukemiseksi. Lisäksi hankkeessa tarjottiin kesätyöpaikka kymmenelle nuorelle.
Miksi? Kokeilu osoitti, kuinka työllisyystavoitteita voidaan yhdistää muihin tavoitteisiin. Nuorten työnhakutaidot paranivat, ruokaa lahjoittavien yritysten ruokahävikki väheni ja malli on sekä monistettavissa että skaalattavissa useisiin tarpeisiin.
Lisätietoja: Sosiaalisen kestävyyden kokeilut - Hyvät eväät. Kestävä kaupunki -ohjelma, ympäristöministeriö.
Turku keskustelee -kansalaispaneeli
Mitä? Kansalaispaneelissa edustava joukko tavallisia kansalaisia perehtyy johonkin kysymykseen ja keskustelee siitä pienryhmissä moderaattorin avustuksella. Kansalaispaneeliin kutsutaan joukko satunnaisesti valittuja kansalaisia.
Miten? Osallistujat kuulevat erilaisia näkökantoja, saavat taustatietoa ja puntaroivat erilaisia näkökantoja huolellisesti ja tasapuolisesti. Kansalaispaneeli tarjoaa puntaroituja moniäänisiä näkökulmia päätöksentekoon.
Miksi? Kokemukset kansalaispaneelista osoittivat, että se onnistui hyvin rakentavan vuoropuhelun ja harkitun kuntalaismielipiteen luomisessa. Yli 75 % koki oppineensa tarpeeksi tehdäkseen harkitun valinnan, yli 90 % koki oppineensa ymmärtämään omista mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä.
Lisätietoja: Turku keskustelee, Turun kaupunki.