Kehittäjä ja kumppani luo puitteet menestykselle
Tulevaisuuden kunnissa siirrytään kohti vähemmän hierarkkisia organisaatiorakenteita. Yhä merkittävämpi osa kunnan toiminnoista tapahtuu verkostoissa, joissa kunta toimii tasavertaisena kehittäjänä tarjoten yhteistyökumppaneilleen tietoa, osaamista ja menestymisen mahdollisuuksia.
Kunta luo mahdollisuuksia
Kehittäjä ja kumppani -roolissa kunta tukee yhteistyötahojensa onnistumista. Se avaa omia palveluitaan kehittämisalustoiksi kumppaneilleen, luo mahdollisuuksia ja hyödyntää uudenlaisia kumppanuuden muotoja. Kunnat tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa ja osaamista läheisesti hyvinvointialueiden kanssa. Myös aktiivisten kuntalaisten ja rekisteröitymättömien yhteisöjen merkitys korostuu kunnan elinvoiman ja yhteisöllisyyden edistämisessä, ja sille luodaan toimintaedellytyksiä. Kunta tukee taloudellisten avustusten lisäksi yhteisöjä ja yhdistyksiä monin eri tavoin.
Kestävän kehityksen merkitys kasvaa
Globaalit ilmiöt ja haasteet vaikuttavat myös kuntiin. Kunnan rooli kestävän kehityksen edistämisessä korostuu entisestään. Kunnan tehtävänä on omien toimenpiteidensä lisäksi aktivoida alueen toimijoita yhdessä kestäviin elämäntapoihin ja ratkaisuihin.
Tiedon keräämistä ja ennakkoluulottomuutta
Uudenlaiset kumppanuuden muodot synnyttävät uudenlaisia innovaatioita ja parempia palveluita, lisäävät työllisyyttä ja luovat aitoa osallisuutta. Lisäksi toiminnasta on lisäarvoa kaikille osapuolille: toimijoiden resurssit ja osaaminen täydentävät toisiaan. Kunnan eri toimialoilta kerätään tietoa yhä systemaattisemmin, ja sitä hyödynnetään edelleen kunnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kokeillaan ennakkoluulottomasti uusiin toimintoihin ja palveluiden tuottamiseen. Päätöksenteko on avointa ja tietoa välitetään aktiivisesti kunnan sisäisesti ja sen ulkopuolelle.
Esimerkkejä
Hankintojen yhteiskehittämisellä kestävyyttä ja elinvoimaa
Mitä? Hankintalain muutos sekä kuntien uudet velvollisuudet ja mahdollisuudet herättivät Kittilän ja Sodankylän kunnat hankintatoiminnan kehittämiseen. Kunnissa huomattiin tarve hankintaohjeistuksien ja käytäntöjen läpikäyntiin. Hankintatoimintaa päätettiin kehittää yhteisen hankkeen avulla. Vuonna 2016 aloitettiin Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden edistäjänä -hanke, jota rahoitti Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020
-rakennerahasto-ohjelma. Rahoittava viranomainen oli Lapin liitto.Miten? Kuntien hankintoja analysointiin ostosalkkuanalyysin avulla. Analyysi toteutettiin kummassakin kunnassa erikseen, mutta samalla sapluunalla. Kuntien hankinnoista saatiin kattava tilannekuva, ja tuloksia pystyttiin vertailemaan keskenään. Osaamista kehitettiin esimerkiksi sähköisen hankintajärjestelmän käyttöön liittyvillä koulutuksilla, useilla hankintaosaamisen perusteisiin liittyvillä työpajoilla sekä täsmäkoulutuksilla. Kunnat toteuttivat hankintaoppaan, joka tarjoaa matalan kynnyksen tietoa henkilöille, joille julkiset hankinnat eivät ole vielä kovin tuttuja.
Kunnat myös järjestivät yrityksille suunnatut hankintaillat, joissa ne kertoivat yrittäjille tulevista hankinnoistaan, jotta yritykset pystyisivät valmistautumaan niihin.
Miksi? Hankintojen yhteiskehittäminen vahvistaa aluetaloutta ja kehittää hankintoja muutoinkin kuin hinta edellä. Sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönotto ja käyttövelvoite on tehnyt hankinnat myös helpommin hallittavaksi kokonaisuudeksi, lisännyt avoimuutta ja kasvattanut osaamista.
Janakkalan kumppanuuspöytä
Mitä? Kumppanuuspöytä on toimintatapa, jossa oikeat ihmiset eri tahoilta (esim. asukkaat, yrittäjät, yhdistykset, kylien edustajat, viranhaltijat, luottamushenkilöt) kokoontuvat ratkaisemaan ongelmaa tai kehittämään haluttua asiaa. Ratkaisuja etsitään yhteiselle tavoitteelle tasavertaisina eri näkökulmia punniten ja asiatietoihin perehtyen. Osa tavoitteista on mahdollista toteuttaa nopeastikin. Isommat asiat voivat vaatia laajaakin jatkotyötä ja kunnan päätöksiä.
Miten? Kumppanuuspöytä on pääsääntöisesti kunnan isännöimä, mutta kunnan edustajat työskentelevät pöydässä saman arvoisina kuin kaikki muutkin osallistujat. Kumppanuuspöydällä ei ole päätöselinten toimivaltaa, mutta tarvittaessa sen lopputuloksia voidaan viedä päätöksentekoon.
Miksi? Kumppanuuspöydän avulla vahvistetaan aitoa vuorovaikutusta ja osallisuutta, keskustelua ja kuulluksi tulemista. Kumppanuuspöytä perustuu Kuntaliiton oppaaseen "Kumppanuuspöydän rakennusopas".
Lisätietoja: Näin toimii Janakkalan kumppanuuspöytä -ohjeet.
Kumppanuuspöytä, Janakkalan kunta
Hiedanranta-foorumi
Mitä? Kokeiluhankkeessa kehitettiin verkostotoiminnan malli ja luotiin Hiedanranta-foorumi, joka on jatkuva kaupunkikehittämisen tahoja yhteen tuova verkosto. Mallia kokeiltiin Tampereen Hiedanrannassa.
Miten? Kokeilun tärkein tulos oli toimintamalli, jonka kehittämiseen osallistuivat asiantuntijat, tiedeyhteisö, yritykset ja kuntalaiset. Verkoston mallia ja siitä saatuja oppeja on mahdollista skaalata muihin kaupunginosiin ja kuntiin.
Miksi? Verkostossa luotu malli toimii erinomaisena kaupunkikehittämisen välineenä, jossa erilaiset mielipiteet ja kehittämistoiveet tulevat huomioiduiksi kaikkien yhteiseksi parhaaksi.
Lisätietoja: Hiedanranta-foorumi, Kestävä kaupunki -ohjelma, ympäristöministeriö.
Tampereen seudun ilmastokumppanuus
Mitä? Tampereen seudun ilmastokumppanuudessa yritykset, yhdistykset ja yhteisöt sitoutuvat Tampereen ilmastotavoitteeseen selvittämällä oman toimintansa keskeiset päästöt ja tekemällä suunnitelman niiden vähentämiseksi. Tampereen seudun ilmastokumppanuusmallin tavoitteena on saada alueen yritykset ja yhteisöt mukaan tavoittelemaan hiilineutraalia Tamperetta yhteistyössä Kestävä Tampere 2030 -ohjelman kanssa.
Miten? Kestävä Tampere 2030 viestii ilmastokumppanuustoiminnassa syntyvistä teoista ja antaa sitoumuksen tehneille yrityksille ja yhteisöille logon, jota voi käyttää viestinnässä. Ilmastokumppanuuden kautta yritykset ja yhteisöt saavat näkyvyyttä ja tunnettuutta ilmastoteoilleen sekä ohjeistusta ja työkaluja ilmastotyöhön.
Ilmastokumppanit tapaavat säännöllisesti verkostotapahtumissa, kuten aamiaistapaamisissa ja vuosittain järjestettävässä Tampereen seudun ilmastofoorumissa. Tapaamisissa verkostoidutaan, esitellään uusia kumppaneita ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Ilmastokumppanit määrittelevät itse oman organisaationsa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ilmastoteot ja tavoitteet.
Miksi? Ilmastokumppanuus on nimensä mukaisesti kumppanuutta: sen tarkoitus on hyödyttää molempia kumppanuussopimuksen osapuolia kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Lisätietoja:Ilmastokumppanuus-sivut, Tampereen kaupunki.
Jakamistaloutta julkisiin tiloihin
Mitä? Julkisten tilojen avaaminen kolmannen sektorin toimijoille tarjoaa yhteisiä hyötyjä koko kaupungille ja parantaa julkisten tilojen käyttöastetta. Amsterdamin kaupunki toteutti pilottihankkeen, jossa järjestöt pääsivät käyttämään virastorakennusten vajaakäytössä olevia toimistoja.
Miten? Amsterdamissa julkisia tiloja annettiin kolmannen sektorin käyttöön Airbnb-tyyppisillä ratkaisuilla. Kaupunki kamppailee tilanpuutteesta järjestöjen tarpeisiin sopivien, edullisten tilojen osalta, kun samalla monet hallintorakennukset jäävät käyttämättä.
Vuonna 2018 käynnistettiin kolmen kuukauden pilottiprojekti, jossa virastorakennuksissa sijaitsevia vajaakäytöllä olevia tiloja tarjottiin myös kansalaisjärjestöjen käyttöön. Hallintorakennusten käyttämättömien tilojen tarjoaminen järjestöille on esimerkki kuntien jakamistaloudesta. Mallia voi laajentaa esimerkiksi ajoneuvoihin.
Miksi? Amsterdamin kaupungin teknologiatoimisto käynnisti pilotin havaittuaan, että monet kaupungin toimistot jäävät käyttämättä, vaikka kaupunki joutui maksamaan niistä kuluja, kuten lämmityksen, sähkön ja vartioinnin. Kun kaupungin tiloja lainataan myös järjestöille, ne tarjoavat laajempaa hyötyä, eikä kustannuksia synny turhaan.
Lisätietoja:Embracing innovation in government - global trends 2019, sivu 68.