Esteellisyyden ratkaiseminen

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi.

​Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä.

Hallintolain 29.2 §:n mukaan virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän sekä muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. 

Kokoustilanteessakin henkilö voi itse ilmoittaa esteellisyydestään ja vetäytyä asian käsittelystä. Toimielimen päätökseksi riittää tällöin toteamus henkilön esteellisyydestä ja hänen oma-aloitteisesta vetäytymisestään asian käsittelystä. Pöytäkirjaan on syytä merkitä henkilön poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden syy.

Jos esteellinen henkilö ei oma-aloitteisesti vetäydy asian käsittelystä, puheenjohtajan tulee saattaa asia toimielimen ratkaistavaksi. Henkilö ei itse saa osallistua esteellisyytensä käsittelyyn. Hän voi kuitenkin olla läsnä kokouksessa, kun hänen esteellisyydestään päätetään.

Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle henkilölle itselleen. Epävarmassa tapauksessa esteellisen henkilön on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn.

Kuntalaissa korostetaan henkilön omaa vastuuta esteellisyytensä ilmoittamisessa ja puolueettoman käsittelyn varmistamisessa. Jos henkilö tietää olevansa esteellinen tai on epävarma omasta esteellisyydestään, hänen on itse ilmoitettava asiasta.

Esteellisyyttä ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi käsittelystä pidättäytymisen perusteeksi ilman riittäviä perusteita tai vain varmuuden vuoksi. Luottamushenkilö ja viranhaltija hoitaa tehtäviään virkavastuulla. 

Jos henkilö vetäytyy esteellisyysepäilyjen vuoksi omasta aloitteestaan asian käsittelystä, päätös ei tämän johdosta synny virheellisessä järjestyksessä, vaikka hänet myöhemmin todettaisiin esteettömäksi (ks. esimerkiksi KHO 1999:36). Jos esteellinen henkilö osallistuu asian käsittelyyn tai mikäli esteetön henkilö jäävätään toimielimen päätöksellä, päätöstä rasittaa muotovirhe.

Hallintolain 29.3 §:n mukaan esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla. Muutosta voi hakea asiassa tehtyyn lopulliseen päätökseen ja tällöin voi vedota esimerkiksi siihen, että henkilö on perusteetta jäävätty toimielimen päätöksellä tai että esteellinen henkilö on osallistunut asian käsittelyyn.

Lisää aiheesta

• Esteellisyysperusteiden soveltamisala 
• Valtuutetun esteellisyys valtuustossa 
• Kunnan muiden luottamushenkilöiden kuin valtuutettujen esteellisyysperusteet
• Toisen asteen jäävi 
• Esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset
• Esteellisyyden vaikutus
• Oikeustapaus: Esteellisyys kunnanhallituksessa kaatoi valtuuston lisätalousarviopäätöksen
  KHO:n vuosikirjapäätös 2018:24