Esteellisyysperusteiden soveltamisala

Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien (ml. kunnallisten liikelaitosten johtokunnat) ja niiden jaostojen sekä toimikuntien jäsenet, samoin kuin kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt, sekä kaikkien näiden henkilökohtaiset varajäsenet.

Myös vaalilain (714/1998) mukaisesti kuntien vaalitoimielimiin valitut jäsenet ovat kunnan luottamushenkilöitä. Sama koskee heidän varajäseniä, vaikka he eivät ole henkilökohtaisia. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäseniin ja varajäseniin ei kuitenkaan sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. 

Kuntalain ja hallintolain mukaisia esteellisyysperusteita sovelletaan peruskunnan lisäksi kuntayhtymän yhtymävaltuustossa tai -kokouksessa ja yhtymähallituksessa sekä kuntayhtymän muissa toimielimissä.

Kuntalain taikka hallintolain esteellisyysperusteita ei sovelleta kunnan yhtiöissä. Esteellisyydestä säädetään osakeyhtiöiden osalta osakeyhtiölaissa. 

Valtuutettuun sovelletaan valtuuston kokouksessa kuntalain 97 §:n esteellisyysperustetta, jonka mukaan valtuutettu on esteellinen, jos käsiteltävä asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Valtuutetun esteellisyysperusteet ovat valtuuston kokouksessa rajoitetummat kuin muihin luottamushenkilöihin sovellettavat perusteet.

Muihin kunnan luottamushenkilöihin kuin valtuutettuihin valtuustossa samoin kuin kunnan palveluksessa oleviin henkilöihin ja kunnan tilintarkastajaan sovelletaan hallintolain 28.1 §:n esteellisyysperusteita: osallisuusjääviä, edustusjääviä, intressijääviä, palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejääviä, yhteisöjääviä ja yleislausekejääviä.

Kuntalaissa on kuitenkin säädetty eräitä poikkeuksia hallintolain mukaisiin esteellisyysperusteisiin. Kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt, kuntayhtymän luottamushenkilöt ja kuntayhtymän tilintarkastajat kuuluvat myös esteellisyysperusteiden soveltamisalan piiriin kuntalain 64 §:n viittaussäännöksen perusteella. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä kuin valtuustossa, esimerkiksi valtuuston puheenjohtaja kunnanhallituksen kokouksessa, häneenkin sovelletaan hallintolain 28.1 §:n esteellisyysperusteita kuntalaissa säädetyin poikkeuksin.

Esteellisyysperusteita sovelletaan hallintoasian käsittelyyn. Epäviralliset apu- ja selvityselimet, joilla ei ole muodollista toimivaltaa hallintoasian käsittelyssä, jäävät useimmiten esteellisyysperusteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Myös kuntalain mukaiset vaikuttamistoimielimet, nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto, jäävät esteellisyyssääntelyn ulkopuolelle.

Esteellisyysperusteita ei sovelleta, mikäli tietyn ryhmän toiminnassa ei ole kysymys hallintoasian käsittelystä. Tarkkaa rajaa on kuitenkin vaikea vetää. Esimerkiksi sellaisen työryhmän, joka tekee toimenpide-ehdotuksia asiasta lopullisesti päättävälle toimielimelle, voidaan tulkita käsittelevän hallintoasiaa hallintolaissa tarkoitetulla tavalla. Näin esteellisyysperusteet voivat tulla sovellettavaksi tällaisen työryhmän toiminnassa.

Lisää aiheesta

• Valtuutetun esteellisyys valtuustossa
• Kunnan muiden luottamushenkilöiden kuin valtuutettujen esteellisyysperusteet
• Toisen asteen jäävi 
• Esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset
• Esteellisyyden ratkaiseminen ja vaikutus