Julkaisun etusivulle

6.2 Rakentamistapaohjeet, hyvä rakentamistapa ja ympäristön hoito

Avaa valikko

6.2.1 Yleistoimivaltuus rakentamistapaohjeiden antamiseen

Toimivaltuus rakentamistapaohjeiden tai muiden ohjeiden antamiseen myöhemmin voidaan liittää rakennusjärjestykseen määräyksenä. Rakentamistapaohjeet voivat yhtä hyvin täydentää niin kulttuuriarvoja sisältävien alueiden, kyläkaavojen, erityisten korttelien kuin kokonaisten asemakaava-alueidenkin rakentamisen ohjausta.  Tästä menettelystä on tarpeen erottaa sitovien rakentamistapaohjeiden antaminen, jotka voidaan saattaa voimaan ainoastaan käyttämällä samaa menettelyä, jolla rakennusjärjestyksen määräykset muutoinkin annetaan eli valtuuston hyväksymänä.

Hyväksyttäessä rakentamistapaohjeita yhdessä rakennusjärjestyksen hyväksymiskäsittelyn kanssa, on käsittelystä oleellista ilmetä se, onko kyseessä määräyksen tasolla velvoittava vai ohjetasolla toimiva ohjaus.

  • Rakentamisen ohjaamiseksi ______lautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa/kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.
  • Asemakaavan yhteydessä laadittuja ja kaavamääräyksiksi hyväksyttyjä rakentamistapaohjeita ja korttelisuunnitelmia tulee noudattaa yhtenäisen, alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivan sekä kestävän rakentamisen saavuttamiseksi.

6.2.2 Rakentamistapaohjeiden laatiminen

Kunta voi ohjata sekä kaavoitettujen alueiden ulkopuolisten alueiden että asemakaavoitettujen alueiden rakentamista osa-alueelle kohdennetuilla rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeita laaditaan joko rakennusjärjestyksen tai kaavoituksen yhteydessä sekä eri menettelyssä jälkikäteen. Sitovuustaso esitetään asiakirjoissa.

Ohjeet voivat koskea mm.

  • Rakennuksen etäisyyttä rajasta. Määräykseen liitetään ohjaus palo-osastoinneista.
  • Päärakennuksen ja talousrakennusten sijoitteluperiaate ja keskinäiset mittasuhteet
  • Aitojen yhtenäisyysvaatimus rajoilla ja/tai kadun vastaisilla rajoilla
  • Pintamateriaaleja koskevia vaatimuksia
  • Katon kaltevuus, materiaali, väri
  • Tarkempia ohjeita jonkin ominaispiirteiltään merkittävän alueen täydennysrakentamisesta kuten esim. jälleenrakennuskauden asuntoaluetta koskeva ohjaus.
     
    Kaavoitetuilla alueilla rakentamistapaohjeista on erityistä hyötyä, kun ne kohdistuvat laajempiin kokonaisuuksiin toisin kuin pieninä paloina muuttuvat asemakaavat.  Ohjeilla voidaan parhaassa tapauksessa yhtenäistää jopa kokonaisten kaupunginosien ilmettä ja vahvistaa ominaispiirteiden säilymistä.

Esimerkkejä rakentamistapaohjeista

6.2.3 Hyvä rakennustapa

Hyvä rakennustapa käsitteenä on rakennusalan sisäinen normi, joka kattaa rakennuksen elinkaariajattelun lisäksi rakennusalalla alan itsensä sopimia ja yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menettelyjä.  Menettelyillä päästään hyvään ja laadukkaaseen lopputulokseen.

Hyvä rakennustapa on oleellinen tekijä rakennuksen elinkaaren kannalta.  Elinkaareen kuuluvat tuotteen vaiheet sen raaka-aineista tuotteesta syntyvien jätteiden loppukäsittelyyn.  Rakentamisessa elinkaariajattelu tarkoittaa rakentamisen pitkäjänteisyyttä ja ominaisuutta, että rakennus kestää yli sukupolvien.  Rakenteiden ja materiaalien kestävyyden lisäksi rakennuksen muunneltavuus ja materiaalien uusiokäyttö purkamisen yhteydessä ovat huomioitavia asioita myös kunnallisissa määräyksissä. Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvä keskustelu on käynnissä ja lainsäädäntö kehittymässä.

Rakentamisen hiilijalanjäljen muodostuminen alkaa rakennuspaikan valinnasta. Maaperän stabilointi lisää rakennushankkeen hiilijalanjälkeä, mutta voi olla muista näkökulmista parempi vaihtoehto. Kunta voi ohjata rakentamista esim. maankäytön strategiavalintojen kautta selvitetyille ja halutessaan esim. maaperän kannalta edullisemmille alueille rakennusjärjestyksen liitekartoilla – erityisesti alueilla, joilla kaavaa ei ole. Rakennusjärjestyksen kautta on mahdollistettavissa kohdistetumpi ohjaus sopiviin rakentamisen alueisiin. Koska rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle kohtuuttomia, tulee muutoin hiilijalanjälkeen liittyvien määräyksien antamista tukevan lainsäädännön ollessa kehitysvaiheessa rakentamistavan tai materiaalien käyttöön liittyvien määräysten osalla noudattaa varovaisuusperiaatetta. Suositusluonteisilla rakentamistapaohjeilla eli rakentamistapaohjeilla, jotka eivät ole saaneet hyväksyntää kaavoitusprosessin kaltaisessa menettelyssä, on kuitenkin mahdollista kunnan niin halutessa, ohjata rakennushankkeeseen ryhtyviä määräystasoa kevyemmin.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on hyvä väline kiinteistön elinkaaren hallintaan varsinaisessa rakennushankkeessa. Sekä käytön että talotekniikan muunneltavuus on mahdollista huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Määräykset voidaan kunnan niin halutessa joko koota yhden otsikon alle tai jakaa osioihin, joiden otsikoina kunnat ovat käyttäneet esim. ”Rakennuksen käyttöikä”, ”Materiaalivalinnat” sekä ”Rakennuksen purkaminen”. Rakennusten kosteudenhallintaan liittyviä rakennusjärjestyksen määräyksiä harkittaessa on tarpeen huomioida ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (YM 782/2017). Asetus sisällöltään saattaa tehdä tarpeettomaksi säätää rakennusjärjestyksissä erikseen esim. räystäsrakenteiden kosteusvaurioiden estämisen tai vastaavan muun suojaustarpeen suunnitelmien esittämisen vaatimuksesta.

Seuraavassa esitellään määräysmalleja, joita voi käyttää kunnan määräysten laadinnassa:

  • Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka on oltava käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävän pitkä.
  • Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi voidaan luvan käsittelyn yhteydessä vaatia asiantuntijan laatima arvio rakennuksen käyttöiästä ja käyttöiän aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimista.
  • Rakenteita ja laitteita suunniteltaessa ja valittaessa tulee ottaa huomioon rakennukselle suunniteltu käyttöikä. Rakenteiden ja laitteiden korjattavuus tulee ottaa huomioon tilavarauksissa.
  • Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta tai luotettavaa tietoa.
  • Rakentamisessa tulee ottaa huomioon materiaalien kierrätettävyys ja niiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset käyttäen pitkäikäisiä ja muunneltavia ratkaisuja. Materiaalien suositellaan olevan helposti purettavia, lajiteltavia ja kierrätettäviä.
  • Uudisrakennukseen suositellaan tehtäväksi räystäät suojaamaan seiniä ja muita rakenteita sateelta.  Räystään ulkonema julkisivupinnasta tulee olla yleensä vähintään __ cm.

 

Lainsäädäntö ja aineistoa

  • MRL 1 §, 12 §, 117 §, 131 § ja 152 §
  • MRA 55 §
  • YM asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017)
  • Rakennustason ilmaisia hiilijalanjälkilaskureita:
  • SYNERGIA-laskuri (SYKE)
  • ILMARI-arviointipalvelu (VTT)
  • ILTA-laskuri
  • Green Building Council Finland RY:n rakennusten elinkaarimittari

 

Rakennusten kunnossapito

MRL:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisällöstä säädetään rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 10 §:ssä. Näin ollen selvitystarpeesta ei ole tarpeen määrätä rakennusjärjestyksessä uudelleen.

Rakennusjärjestyksessä voidaan kunnan niin halutessa antaa tätä lain määräystä tarkentavia määräyksiä, joista on esimerkkejä seuraavassa:

  • Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen kaupunkikuvallinen tai historiallinen arvo vähenee. Muutoshankkeesta on riittävän ajoissa pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
  • Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet.  Korjaaminen ei myöskään saa johtaa tyylillisesti ympäristöstä poikkeavaan lopputulokseen.
  • Rakennuksen julkisivuista tulee poistaa töhryt mahdollisimman pian.
  • Rakennusten korjaamisen yhteydessä niiden rännivesiä ei saa johtaa katu- tai yleiselle alueelle tai jätevesiviemäriin.

 

Lainsäädäntö

  • MRL 166 §
  • Laki rakennusperinnön suojelusta (498/2010)
  • Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015)

Rakennettu ympäristö

Ympäristön siisteydestä ja valvonnasta on rakennuslainsäädännössä useita säännöksiä.  Siitä huolimatta saattaa olla tarpeen liittää tarkentavia määräyksiä rakennusjärjestykseen. Määräykset voivat koskea suojaistutuksia, aitaamisvelvoitetta tai niillä voidaan täsmentää lainsäädännön velvoitetta rakennetun ympäristön hoitoon esimerkiksi määräämällä rakennettuun ympäristöön kuuluvien rakentamattomien alueiden hoitamisesta.

Rakennusjärjestykseen voi liittää täsmentäviä määräyksiä myös rakennettuun ympäristöön kohdistuvasta valvonnasta.

Rakennetun ympäristön valvontaan kuuluu lisäksi ulkovarastoinnin valvonta.  Osa kunnan asemakaavoista on vanhoja ja kaavamääräykset pelkistetympiä moderniin kaavoitukseen nähden.  Rakennusjärjestyksellä voi kunta vaikuttaa kaavan laatimisen jälkeenkin taajamien ympäristökuvaan ja sitä kautta imagoon sekä alueiden viihtyisyyteen asettamalla varastointiin liittyviä määräyksiä.

Niin jatkuvaan valvontaan liittyvässä toiminnassa kuin itse määräysten kehittämisessä tavoitteeksi voidaan asettaa myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Näin taajama- ja kaupunkikeskustoissa voidaan edistää luonnontilaisena säilytettävien alueiden lisääntymistä asettamalla määräys tai ainakin antamalla mahdollisuus piha-alueen osan säilyttämiseen luonnontilaisena.

Oheisena joitakin malliesimerkkejä, joista kunta voi poimia tai muokata omaan paikalliseen tarpeeseensa sopivan:

  • Kaavassa suojellulla tai muutoin arvokkaaksi arvioidulla alueella tulee ennen ympäristökuvaan vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamista olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen lupatarpeen selvittämiseksi.
  • Rakennukset, niiden ulkopuoliset osat, portit, aidat sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna ympäristöä.
  • Puiden lähistöllä tehtävien muutostöiden yhteydessä tulee huolehtia riittävästä suojauksesta. Puiden elinolosuhteita ei saa tarpeettomasti muuttaa ja juuristoalueelle kohdistuvia häiriöitä tulee välttää.
  • Asemakaava-alueen puusto ja maisemallisesti merkittävät sekä alueen viihtyisyyden kannalta olennaiset puut ja puuryhmä tulee ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään. Puiden elinolosuhteita ei saa tarpeettomasti muuttaa ja juuristoalueelle kohdistuvia häiriöitä tulee välttää.
  • Piha-alueesta voidaan/tulee luonnontilaisena säilyttää __ %. 

 

Lainsäädäntö

  • MRL 167 §, 169 §

Lumen varastointi

Tiivistyvässä taajamarakenteessa lumisuuden lisääntymiseen tulee kiinnittää huomiota.  Lumen varastointia koskevia määräyksiä on yleisesti jo liitetty rakennusjärjestyksiin.  Lumen säilyttämiseen liittyy myöhemmin oppaassa esille nouseva hulevesien hallintaa (kohta 3.7) koskevien määräysten tarve.

Riittävien tilavarausten jättämisestä kiinteistön oman lumen varastointiin on koettu tarpeelliseksi määrätä.  Määräyksiä asetettaessa on syytä huomioida toimivaltaero MRL:n mukaisen rakentamisen valvonnan ja sen jälkeisen toiminnan kesken. Toiminnan valvonta pääsääntöisesti kuuluu muiden viranomaisten kuin rakennusvalvonnan toimivaltaan.  Huomioitavaksi tulee samalla kunnan viranomaisten keskinäinen tehtävien- ja vastuunjako eli kenelle on hallintosäännöllä siirretty MRL 167.2 §:n mukainen liikenneväylien, katujen, torien, jne. valvontavastuu.

Rakennusjärjestyksen valmistelussa on tämän kaltaisten asioiden yhteydessä syytä toimia yhteistyössä kunnan muiden toimialojen kanssa päällekkäisen valvonnan ja vastuiden välttämiseksi.

Oheisena on joitakin esimerkkejä mahdollisista määräyksistä koskien lumen varastointia:

  • Lumi on varastoitava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa naapureille tai kadun käyttäjille.
  • Tontin sisäiset pelastusreitit on pidettävä lumesta vapaina.
  • Kiinteistön tulee pihajärjestelyillään huolehtia, että lumen varastointiin omalle tontille jää riittävästi tilaa.
  • Kiinteistölle on varattava lumen varastoinnille riittävästi tilaa, lunta ei saa siirtää tie-, katu- tai yleisille alueille.

Muun varastoinnin määräyksiksi joitakin mallivaihtoehtoja:

  • Asemakaava-alueella tai kyläkeskuksen alueella sijaitsevaa asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan autojen, koneiden, laitteiden tai tavaroiden ja yli __ m³ suuruiseen polttopuiden ulkovarastointiin.
  • Häiritsevän ja rumentavan ulkovarastoinnin näkösuojaksi tulee rakentaa umpinainen ja kaupunki- tai maisemakuvaan sopeutuva aita.  Aidalle tulee tarvittaessa hakea rakennusjärjestyksen mukaisesti toimenpidelupa tai tehdä ilmoitus.
  • Puistoja, yleisiä alueita tai rakentamattomia tontteja ei saa käyttää varastointiin, pysäköintiin ym. säilyttämiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan asemakaavan vastaisesti.
  • Autojen, asuntovaunujen, veneiden, työkoneiden tai vastaavien säilytys tontilla on toteutettava niin, ettei säilytyksestä ole haittaa naapureille ja ettei säilytys rumenna ympäristöä tai katunäkymää.

Ympäristön hoidon valvonnasta ilmoittaminen

Rakennusvalvonnan viranomaisen tehtävänä on valvoa rakennetun ympäristön hoitoa.  Rakennusjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä ympäristön valvonnasta ja tarkastusten sekä katselmusten pitämisestä.

Määräyksen laadintaan liittyvässä harkinnassa tulee ottaa huomioon hallintolain (HL) 38 § koskien katselmusta ja HL 39 § koskien tarkastusta.  Em. lain kohdat määrittelevät ennakkoilmoituksen antamista, tietojen ja toimenpiteiden kirjaamista sekä julkisuutta.

Rakennusjärjestykseen liitettävä määräys on mahdollista valita seuraavista vaihtoehdoista:

  • Rakennus ympäristöineen on pidettävä jatkuvasti siistissä kunnossa. Tämän toteamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa järjestää kaupunginosa- tai aluekohtaisia tarkastuksia, joiden yhteydessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
  • Kunnan ____________ valvoo maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoitoa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.
  • Katselmusten ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille _____________ päättämällä tavalla.

 

Lainsäädäntö

  • MRL 22 luku, MRL 183 §
  • MRA 4.1 §
  • Hallintolaki 38 - 39 § 

 

6.2.5 Rakennuksen tai sen osan purkaminen

MRA 55.2 § mukaan purkamista koskevaan lupahakemukseen tai ilmoitukseen tulee esittää selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei määrä ole vähäinen. Em. asioita koskevaa tekstiä ei ole tarpeen toistaa rakennusjärjestyksessä. Purku- ja suojaussuunnitelman sisällöstä säädetään YM asetuksessa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015) 14 §.

Määräyksiä laadittaessa tulee huomioida kunnan ympäristönsuojelumääräysten mahdollisesti sisältämät purkutyötä koskevat määräykset.  Määräyskokoelmien ja eri viranomaisten valvonnan ristiriidattomuudesta tulee huolehtia viranomaisten riittävällä rakennusjärjestyksen laatimisvaiheen yhteistyöllä.

Muun lainsäädännön toistamisen sijaan rakennusjärjestyksellä kunta voi niin halutessaan selventää rakennuksen arvojen määrittämisen vastuita sekä purkutyön suorittamista. 

Esimerkiksi seuraavan kaltaisista vaihtoehdoista on mahdollista valita kunnan tarkoitusta vastaava vaihtoehto:

  • Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön käynnistämistä on esitettävä purkamissuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen.
  • Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä rakennuksen purkamisen sisältävää rakennuslupahakemusta tai erillistä purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää, että hakija toimittaa selvityksen rakennuksen ja sen sisätilan historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta.
  • Jos uuden rakennuksen rakentamista ei aloiteta välittömästi rakennuksen tai sen osan purkamisen jälkeen, niin tontti on viivytyksettä siistittävä purkamisen jäljiltä ja mahdollisesti vaurioitunut katu- ja muu yleinen alue on viivytyksettä korjattava ja siistittävä.

 

Lainsäädäntö ja aineistoa

  • MRL 127 §, 139 § ja 154 §
  • MRA 55 ja 67 §
  • Jätelaki 
  • Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 15 §, 16 §
  • Jätehuoltomääräykset
Yhdyskunnat ja ympäristö
rakennusvalvonta
maankäyttö- ja rakennuslaki
rakentaminen
Julkaisun etusivulle
6 Opas ja mallimääräyksiä