Digitutoroinnin hyvät käytännöt on mahdollista laajentaa myös muuhun tutorointiin. Vertaisopettamista voisi jatkossa hyödyntää luokissa esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen, monilukutaidon, yrittäjyyskasvatuksen, matematiikan, kieltenopetuksen sekä arvioinnin alueilla. Mahdollisuus toteuttaa tutorointia on kuitenkin sidoksissa kunnan tahtotilaan ja käytettävissä oleviin resursseihin. Kun valtionavustus tutortoiminnalle päättyy, on kunnissa vastassa kysymys siitä, miten tärkeä rooli tutortoiminnalla nähdään opettajien digitaitojen vahvistajana myös ilman erillisrahoitusta.
Digitutorointi vaatii onnistuakseen tukea paitsi koulun johdolta myös laajemmalta opetus- ja sivistystoimelta. Kun rehtorit arvostavat tutorien työtä, tutoreille löytyy myös paremmin paikka ja tila toimia koulun ympäristössä. Tutoreilla on roolinsa myös koulun kehittämisessä; he pääsevät seuraamaan luokissa keskeisimpiä haasteita digitaidoissa ja voivat sitä kautta tuoda kehittämisen kannalta tärkeää tietoa myös koulun johdolle.
”Tutorien työ on prosessinomaista - niin kuin digikehitys myös tutorien työ etenee jatkuvasti uusille alueille.”
- Jarno Bruun, kehittämistyön koordinaattori, Kuopion kaupunki
Kunnan rooli kasvattajana korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtiminen siirtyy hyvinvointialueille. Kasvatustyössä työskentelevien opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen ovat tärkeä osa kunnan kasvattajana onnistumista. Digitutortyö avaa omalta osaltaan näkymää systemaattiseen osaamisen kehittämiseen, jossa paikallinen työ ja alueellinen sekä kansallinen osaamisen jakamisen verkosto nivoutuvat toisiinsa.
”Toivomme, että tutortoiminta jää kouluilla pysyväksi käytännöksi.”
- Matti Ranta, opetusneuvos, Opetushallitus