Sana digitaalinen terveydenhoito herättää helposti kysymyksiä. Aikooko robotti korvata sairaanhoitajan ja lääkärin? Joutuuko potilas asioimaan jatkossa vain netissä? Kohtaavatko ihmiset enää vai luovutaanko kohtaamisesta säästösyihin vedoten? Onko digitaalinen terveydenhoito niin kovin turvallistakaan ja tehostaako se toimintaa todella?
Mielikuvat digitaalisesta terveydenhoidosta ovat helposti latautuneita jo lääketieteen inhimillisen perinteen ansiosta. Samaan aikaan ihminen ja teknologia muodostavat tänä päivänä toisistaan erottamattoman parin, ja teknologiset innovaatiot myös lääketieteessä mahdollistavat monien sairauksien entistä paremman hoidon. Sellaista vaikutusta - entistä parempaa hoitoa - haetaan nyt myös digitaalisen kohtaamisen välineillä.
Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien Digiä kuntatyössä -hankkeessa perehdyimme tarkemmin Terveyskylään, kolmiosaiseen terveydenhoidon palvelualustaan, jossa terveydenhoidon ammattilaiset ja potilaat oppivat ja kohtaavat digitaalisessa ympäristössä.
Terveyskylä.fi tarjoaa luotettavaa terveystietoa kaikille suomalaisille ja myös terveydenhuoltoalan ammattilaisille potilastyön tueksi. TerveyskyläPRO on suunnattu terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutukseen ja tukemiseen digimuutoksessa, ja alustalle pääsee kirjautumaan sote-ammattilaisen kortilla.Terveyskylä on digitaalisen terveydenhoidon palvelu, jossa viisi yliopistosairaanhoitopiiriä ovat yhdistäneet voimansa. Se koostuu kolmesta eri palveluosiosta, Terveyskylä.fi:stä, TerveyskyläPRO:sta ja Omapolusta. Omapolku pitää sisällään digihoitopolut, jotka ovat potilaille suunnattuja digitaalisia hoito-ohjelmia.
Terveyskylän kolmannen osion digihoitopolut avautuvat niille potilaille, jotka ovat saaneet lähetteen erikoissairaanhoidon piiriin ja joiden sairauksien hoidon tueksi digihoitopolku on tuotettu. Digihoitopolku tarkoittaa käytännössä olemassa olevan, perinteisen hoitopolun osittaista digitalisointia ja hoitoprosessin uudistamista monikanavaisesti tuotetun hoitopalvelun avulla.
Hoitoa ajasta ja paikasta riippumatta
Digihoitopolku mahdollistaa sen, että hoitopalvelua voidaan tuottaa aiempaa laajemmin sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Digihoitopolkujen suunnittelussa otetaan entistä enemmän huomioon myös sairauksien eri vaiheet ja näihin vaiheisiin kytkeytyvä erityistieto.
Terveyskylän sisällöt ovat terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä ja yhdenmukaisia sen tiedon kanssa, jota ammattilaiset käyttävät päivittäisessä työssään. Sisältöjen laatimisessa on tähän mennessä ollut mukana jo yli 3000 yliopistosairaalan asiantuntijaa. Sisällöt on viestitty ymmärrettävästi ja niitä päivitetään jatkuvasti.
Terveyskylän kehitystyön juuret ovat digitaalisten palvelujen strategisessa suunnittelussa vuosien takaa. Vuosina 2016-2018 valtionapua sai Virtuaalisairaala 2.0 -hanke, jonka myötä vuotta aiemmin perustettu Terveyskylä sai vauhtia ja siitä kasvoi viiden yliopistosairaalan yhteinen palvelu.
Digihoitopolkujen käyttö laajenee jatkuvasti
Tällä hetkellä sairaaloilla on sekä yhtenäisiä digihoitopolkuja että sairaalakohtaisia polkuja. HUS:n ympäristössä digihoitopolut palvelevat noin 180 potilasryhmää. Turun yliopistollisen keskussairaalan digikehitystyössä huomioidaan lisääntyvässä määrin myös ruotsinkielisten sisältöjen tarjoaminen Hälsoby-portaalissa ja digihoitopoluilla.
Kuopion yliopistollisen sairaalan digikehitystyössä jalkautetaan digihoitopolkuja perusterveydenhuoltoon ja kasvatetaan muun muassa diabetekseen liittyvän digihoitopolun asiakasmäärää. Kehitystyö jatkuu alueellisesti ja kansallisen tason kehitysryhmissä.
Terveyskylän ympäristössä tehtiin vuonna 2020 noin 34 miljoonaa sivulatausta ja vuoden aikana kylässä vieraili noin 7,4 miljoonaa yksittäistä käyttäjää. Yksittäisen talon, kuten Aivotalon, ympäristössä on yli miljoona sivuvierailua vuosittain. IT-alustan osalta käytännön palvelua koordinoi HUS Tietohallinto.