Helsingin Oulunkylässä kauniissa puistomaisessa ympäristössä sijaitsee Kustaankartanon seniorikeskus. Pitkäaikaisia asiakkaita Kustaankartanossa on yli 300 ja työntekijöitä lähes yhtä paljon. Asiakkaiden keski-ikä on noin 84 vuotta. Keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairautta sairastaa noin 70 prosenttia Kustaankartanon asiakkaista. Asumispalveluiden lisäksi Kustaankartanossa tarjotaan lyhytaikaista hoitoa sekä päivä- ja palvelukeskustoimintaa.
Kustaankartanon seniorikeskuksen toiminta käynnistyi vuonna 1953. Vuosien saatossa teknologinen kehitys on ollut nopeaa, ja Kustaankartano on ollut yksi suomalaisista edelläkävijöistä digitalisaation hyödyntämisessä hoivatyössä. Erilaisten hankkeiden ja kokeilujen kautta Kustaankartanossa pyritään löytämään ennakkoluulottomasti sellaisia digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla työntekijöiden aikaa vapautuu asiakkaiden hoitamiseen ja huolenpitoon. Samalla asiakkaat voivat osallistua erilaisten laitteiden ja sovellusten avulla digitaalisiin elämyksiin ja nauttia niistä toimintakyvystä riippumatta.
Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Digiä kuntatyössä -sarjassa pääsimme tutustumaan Kustaankartanon seniorikeskuksen pitkäjänteiseen työhön digitalisaation hyödyntämisessä.
Digitalisaation avulla parempaa hoivaa, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia
Kustaankartanon seniorikeskuksen lähtökohtana on toimia paikkana, jossa ihmiset haluavat elää, asua, työskennellä ja oppia. Tärkeitä arvoja ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja toisten kunnioitus.
Kustaankartanossa innovatiivinen gerontologinen hoitotyö yhdistyy modernin teknologian käyttöön. Toiminnan kehittämisessä käytetään RAI- (terveydentilan ja toimintakyvyn kattavaa arviointia) ja LEAN-ajattelua. Kustaankartanon kokemukset teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksista kiinnostavat sekä Helsingin kaupungin muissa yksiköissä että muissa kuntaorganisaatioissa Suomessa. Myös ulkomailta on virinnyt kiinnostusta Kustaankartanon työtä kohtaan.
Kustaankartanossa ajatellaan, että hyvää arkea voidaan luoda teknologian ja digitalisaation avulla. Tämä tarkoittaa laajasti asiakkaiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä työn tuloksellisuudesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista. Työntekijöitä kannustetaan tuomaan esiin ideoita hoivatyön kehittämiseen sekä uusien digilaitteiden ja -sovellusten kokeilemiseen. Monet hankkeet ja kokeilut ovatkin lähteneet työntekijöiden aloitteesta.
”Kustaankartanossa on poikkeuksellinen henki ja innostus uusia digiratkaisuja kohtaan.”
- Sirpa Impinen, palvelupäällikkö, Kustaankartanon seniorikeskus
Esimerkkejä digitaalisista laitteista ja sovelluksista on Kustaankartanossa lukuisia. Älylattioiden avulla voidaan seurata asiakkaiden liikkumista ja parantaa heidän turvallisuuttaan reagoimalla normaalista poikkeaviin tilanteisiin. Lisäksi älylattiat vapauttavat erityisesti yövuorolaisten työaikaa, kun älylattioiden kautta voidaan nähdä helposti, nukkuvatko vai liikkuvatko asiakkaat, ja millaista apua hoitajalta mahdollisesti tarvitaan.
Älylattioiden lisäksi Kustaankartanossa on ollut muutamia vuosia käytössä älyvalot, jotka lisäävät turvallisuutta, asumisen laatua ja asiakkaiden hyvinvointia kustannustehokkaasti. Älyvalot perustuvat liikkeentunnistukseen ja niitä voidaan säätää asiakkaan, toiminnan ja vuorokausirytmin mukaan. Esimerkiksi aamuisin, iltaisin ja öisin himmeämmät valot auttavat muistisairautta sairastavia erottamaan paremmin päivän ja yön vaihtelun.
Älyvalot tulivat Kustaankartanoon vuosina 2019–2020 toteutetun Kustis goes digi -hankkeen mukana. Hankkeen tavoitteena oli kokeilla ja mahdollistaa muistisairaiden palveluasumista mahdollisimman monimuotoisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Työntekijöille sekä asiakkaille ja heidän läheisilleen tutuksi tulivat muun muassa Freja-suihkurobotti, logistiikkarobotti, läheisten viestintään tarkoitettu Onerva-sovellus sekä asiakkaiden vapaan liikkumisen kokeilu.
Kustis goes digi -hankkeen kokeiluista opittiin uutta hoivatyön arjen näkökulmasta. Esimerkiksi Freja-suihkurobotin käytössä huomattiin, että kyseinen teknologia ei soveltunut riittäväksi avuksi Kustaankartanon vakituisille asiakkaille, mutta kotihoidon käyttöön sitä voitiin suositella. Vapaan liikkumisen kokeilun hankkeessa ennätettiin koekäyttää automaattista kasvojentunnistusta, mikä sujui hyvin.
Logistiikkarobottikokeilun taustalla oli tarve automatisoida Kustaankartanon seniorikeskuksen huoltokäytävillä tapahtuvat ruokakuljetukset ruokakeskuksen ja osaston välillä. Ideana oli kaiken kaikkiaan saada toimivia ja helposti skaalattavissa olevia ratkaisuja seniorikeskusten ja sairaaloiden sisäisen logistiikan automatisointiin. Polleksi nimettyä robottia ja sen vaikutuksia käyttäjiin ja ruokakuljetusten tehostumiseen testattiin parin viikon ajan.
Kokeilun aikana Kustaankartanossa huomattiin, että Polle osasi itsenäisesti navigoida, väistää esteitä ja pysähtyä tarvittaessa. Polle nopeutti ruokakuljetuksia ja vapautti henkilökuntaa muihin töihin. Kuljetusten hygienia parani myös Pollen käyttöönoton myötä. Robotissa oli selkeä käyttöliittymä, jonka käyttö ei edellyttänyt henkilökunnalta erityisiä taitoja. Henkilökunnan mielenkiinto ja suhtautuminen Polleen sekä pilottiin oli positiivista. Haaste Pollen toiminnalle tuli kuitenkin vastaan Kustaankartanon vanhoista rakennuksista; jos Polle saataisiin Kustaankartanossa jatkossa pysyvään käyttöön, rakennuksissa sijaitsevia korokkeita tulisi muokata niin, että Pollen kulku olisi entistä vaivattomampaa.
Kustaankartanossa seniorikeskuksessa käynnistyi elokuussa 2021 RaiKuSirkku –projekti, joka jatkuu vuoteen 2023 saakka. Lyhenne tulee sanoista RAI asiakkaan kuntoutuksessa, kulttuuritoiminnassa ja mielekkäässä arjessa, Sävelsirkku välineenä. Projektissa pohditaan sitä, miten teknisten sovellusten avulla voidaan lisätä asiakkaiden arkeen mielekästä toimintaa, aktiivisuutta ja osallisuutta.
”Jos Polle-robotti pystyi viemään ruoan perille asti, mikseivät meidän muutkin toimituksemme voisi kulkea jatkossa robotin avulla?”
- Tarja Sainio, johtaja, Kustaankartanon seniorikeskus