Nuorisotyöllä tuetaan nuorten kasvua ja kehitystä sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Nuorisotyötä toteuttavat kuntaorganisaatiot, järjestöt ja yhdistykset. Nuorisotyö on vaikuttavinta, kun sitä tehdään siellä, missä nuoret ovat. Tämän vuoksi perinteisten nuorisotilojen ja -talojen sekä tapahtumien lisäksi nuorisotyö on siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja sosiaalisen median palveluihin.
Kuntaliiton ja KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien Digiä kuntatyössä -sarjassa pääsimme oppimaan Hyvinkään kaupungin nuorisotyöstä ja erityisesti siitä, miten digitaalista nuorisotyötä on vuosien varrella kehitetty ja miten sitä järjestetään 2020-luvulla.
Hyvinkään nuorisopalveluiden tehtäväksi on määritelty nuorten osallisuuden edistäminen itseään koskevassa päätöksenteossa, erilaisten vapaa-aikapalveluiden toteuttaminen yhdessä nuorten kanssa sekä nuorten tuki ja neuvonta.
Nuorisopalveluiden pääkohderyhmänä ovat 13-17-vuotiaat nuoret. Myös alakoululaiset ja alle 29-vuotiaat aikuiset voivat osallistua joihinkin nuorisopalveluiden toimintoihin. Hyvinkään nuorisotyön pääkohderyhmään kuuluu noin pari tuhatta nuorta.
Hyvinkään nuorisopalveluissa työskentelee yksitoista kokoaikaista työntekijää. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kuten seurakunnan sekä muun muassa etsivää nuorisotyötä toteuttavan Hyria-säätiön kanssa on tiivistä. Lisäksi nuorisopalvelut on mukana valtakunnallisissa verkostoissa ja seutuverkostoissa. Verkostoissa jaetaan kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja tietoa esimerkiksi uusista ilmiöistä.
Hyvinkäällä lähipalveluja tarjotaan pääasiassa Nuorisotalo Pointissa sekä Nuortentila Spotissa, joka sijaitsee kauppakeskuksessa. Nuorisotiloilla on tietyt aukioloajat, joiden puitteissa nuoret voivat tulla ja mennä. Nuorisotalo Pointti toimii lisäksi pelitalona, jossa järjestetään arkisin avointa pelitoimintaa. Pelitalolta löytyy pelitietokoneita sekä laajat valikoimat erilaisia konsoli-, lauta-, kortti- ja miniatyyripelejä.
Nuorisotyöntekijät läsnä sosiaalisessa mediassa
Lähipalvelujen lisäksi Hyvinkään kaupungilla on pitkät perinteet digitaalisen nuorisotyön toteuttamisessa. Digitaalisuus on tullut ajan myötä yhä vahvemmin mukaan toimintaan, ja toimintatapoja on kehitetty yhdessä henkilöstön ja osittain myös nuorten kanssa.
Vuodesta 2007 lähtien hyvinkääläiset nuoret ovat voineet keskustella nuoriso-ohjaajien kanssa nuorten suosimissa chat-palveluissa. Työntekijät ovat ottaneet käyttöön sosiaalisen median palveluja ja uusia verkkoalustoja sitä mukaa, kun nuoret ovat siirtyneet niiden käyttäjiksi. 2010-luvun taitteessa suosittuja sovelluksia olivat esimerkiksi Irc-galleria ja Facebook, kun taas viime vuosina käytetyimpiä palveluja ovat olleet Instagram, TikTok, WhatsApp, Snapchat ja Discord.
Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa henkilökohtaisilla profiileillaan, minkä vuoksi myös nuorisotyöntekijöiden tunnistettavuus sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Nuorisotyöntekijöillä on käytössään työprofiilit, joiden välityksellä he ovat läsnä omilla nimillään ja kuvillaan. Viimeistään koronapandemian myötä kaikki Hyvinkään nuorisopalveluiden työyhteisön jäsenet siirtyivät työskentelemään sähköisille alustoille.
"Digitaalinen nuorisotyö on iso osa nuorisotyöntekijän arkea."
- Jenni Lappalainen, nuoriso-ohjaaja, Hyvinkään kaupunki
Koronan myötä nuorisotyö siirtyi sujuvasti verkkoon
Maaliskuusta 2020 lähtien vaivannut koronapandemia johti Hyvinkäällä nuorisotilojen sulkemiseen. Samaan aikaan Hyvinkäällä onnistuttiin avaamaan nuorisotoiminta verkkoon niin, että jokainen nuorisotila ja kerho saattoi pysyä digitaalisesti auki normaalien aukioloaikojen mukaan. Digitaaliset välineet ja sovellukset valittiin nuoria kuunnellen.
Hyvinkäällä tehty digitaalinen siirtymä toimi esimerkkinä myös muille kunnille, ja sen kuvaus julkaistiin pian toteutuksen jälkeen valtakunnallisen verkkonuorisotyö Verken kotisivuilla. Hyvinkään onnistumisen taustalla vaikutti digitaalisen nuorisotyön toimintamalli, jonka nuorisopalvelun työntekijät olivat yhdessä laatineet vuonna 2019. Toimintamallin myötä työntekijöiden keskuudessa vallitsi yhteinen näkemys siitä, että digitaalisella nuorisotyöllä on keskeinen rooli nuorten kohtaamisessa. Työntekijät olivat jo valmiiksi opetelleet erilaisten sähköisten alustojen ja sosiaalisen median käyttöä. Lisäksi työvälinepuoli - älypuhelimet ja läppärit - oli Hyvinkäällä ajantasaisessa kunnossa.
"Matalan kynnyksen nuorisopalveluja voisi lisätä entisestään."
- Onni Pusa, nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Hyvinkään kaupunki
Digi on toimintaympäristö, nuorisotyön väline ja menetelmä
Digitaalinen nuorisotyö on alan toimijoille tuttu termi, mutta sen sisältö nähdään eri kunnissa eri tavoin. Hyvinkään nuorisopalveluissa digitaalinen nuorisotyö on määritelty laajasti kolmen eri ulottuvuuden kautta: se on samanaikaisesti toimintaympäristö, nuorisotyön väline ja nuorisotyön menetelmä.
Digitaalisuus toimintaympäristönä tarkoittaa sitä, että nuorille digitaalisuus on vain yksi toimintaympäristö muiden joukossa. Yhtä lailla kuin nuorisotyössä jalkaudutaan kouluihin, kauppakeskuksiin tai nuorten suosimiin vapaa-ajanviettopaikkoihin, jalkaudutaan digitaalisiin toimintaympäristöihin. Digitaalisissa toimintaympäristöissä toimitaan siellä vallitsevien sääntöjen ja lainalaisuuksien mukaan.
Toiseksi digitaalisuus on nuorisotyölle väline, jolla voidaan saavuttaa nuorisotyölle asetettuja tavoitteita. Digitaalisuutta hyödynnetään mainonnassa ja markkinoinnissa. Lisäksi nuorisopalveluiden kerhot voivat kokoontua sosiaalisen median ryhmissä, joissa ohjaajat syventävät kohtaamisia nuorten kanssa.
Kolmanneksi digitaalisuus voidaan nähdä menetelmänä, jolla on omia tavoitteita esimerkiksi peli-, media- tai teknologiakasvatuksessa. Nuorisopalveluissa opetetaan nuoria toimimaan turvallisesti verkossa. Nuoria voidaan myös opettaa tekemään videoita, käsittelemään valokuvia tai käyttämään uusia digitaalisia välineitä.
"Kolmijaottelu kuvaa erityisen hyvin digitaalisen nuoristotyön sisältöä."
- Mika Joensuu, nuorisopäällikkö, Hyvinkään kaupunki