Kuten tässä oppaassa on jo tuotu esiin, on monia eri tapoja käyttää työllistämisehtoa. Vauhditusohjelmassa painotettiin nimenomaan työsuhteeseen työllistämistä ja se korostuu tässä oppaassa.
Prosenttimallissa ostaja määrittelee tarjouspyynnössä, kuinka suuri prosenttiosuus hankinnan vuosiarvosta tai urakan kokonaisarvosta tulee käyttää ostajan määrittelemien kohderyhmien työelämämahdollisuuksien edistämiseen. Prosenttimalli on joustava ja palveluntuottajia reilusti kohteleva malli, jossa ostaja voi hankintakohtaisesti määritellä työllistämisehdon prosenttiosuuden, kohderyhmät ja hyväksyttävät työllistämistoimenpiteet. Prosenttimallissa perusperiaate pysyy hankinnasta toiseen samana, mutta yksityiskohtia on helppo muokata hankinnan luonteen, työllisyystilanteen ja haluttujen vaikutusten mukaan.
Prosenttimallissa on mahdollisuus soveltaa jokaiselle kohderyhmälle määriteltyjä kertoimia, joilla palveluntuottajia entisestään rohkaistaan työllistämään sellaisia työnhakijoita, joille oman paikan löytäminen työmarkkinoilta on jostain syystä erityisen haastavassa.
Esimerkki Tampereen kohderyhmistä, kertoimista ja toimenpiteistä
Seinäjoki
Seinäjoella hankinnoilla työllistämisen toimintamallina on koko toiminta-ajan ollut ns. prosenttimalli. Tässä mallissa työllistämiseen liittyvä hankinnan erityisehto ilmaistaan tarjousasiakirjassa ja hankintasopimuksessa prosenttilukuna. Kyseessä on siis ollut hankinnan erityisehto, joka tarjoajan on ollut pakko täyttää. Työllistämisehdon laajuus on laskennallinen arvo suhteessa hankinnan/urakan kokonaisarvoon/vuosiarvoon. Valitun palvelutuottajan tulee käyttää tämä laskennallinen arvo kohderyhmien työllistämiseen.
Työllistämisehdon täyttämiseen lasketaan mukaan seuraavat palveluntuottajalle/tavarantoimittajalle/urakoitsijalle syntyvät kustannukset työllistämiseen liittyen:
- palkkatyö / työnantajan maksama palkka sivukuluineen
- palkkatuettu työ / työnantajan maksama osuus palkasta ja sivukuluista
- palveluntuottajan / sopimuskumppanin maksama lasku alihankkijan tai vuokratyövoiman suorittamasta työstä hankinnan kohteeseen liittyen
- oppisopimuskoulutus / kuten palkkatyö tai palkkatuettu työ + 700 euroa/kk lisäksi laskennallisena arvona
- työkokeilujaksojen toteuttaminen / laskennallinen arvo 500 euroa/kk
- opiskelijoiden työssäoppimisjaksot / laskennallinen arvo 500 euroa/kk
- muut työllistettyjen henkilöiden kouluttamiseen ja ehdon toteuttamiseen liittyvät kustannukset työnantajan maksaman osuuden mukaisesti / esimerkiksi lyhytkoulutukset ja osaamispassit
Seinäjoella päätettiin vuoden 2022 aikana päivittää hankinnoilla työllistämisen kohderyhmämäärittelyä, koska työllisyystilanne vaikutti paranevan jatkuvasti ja arvioitiin, että olisi jatkuvasti vaikeampaa löytää soveltuvia henkilöitä työllistettäviksi palveluntuottajille. Käytännössä siis kohderyhmien määrittelyä laajennettiin ja luovuttiin työttömyyden keston vaatimuksista nuorten sekä vieraskielisten osalta sekä myös taloudellisen etuuden määrittelystä pidempään työttömänä olleiden kohdalla. Uusi päivitetty kohderyhmämäärittely on ollut seuraava:
- Alle 25-vuotiaat työttömät nuoret
- Työttömät vieraskieliset henkilöt
- Yli 6 kuukautta työttömänä viimeisen 12 kuukauden aikana olleet henkilöt
- Osatyökykyiset henkilöt
Turku
Turussa työllistämisehdon voi täyttää työllistämällä määräaikaiseen työsuhteeseen tai tarjoamalla oppisopimuspaikan (kyseessä myös määräaikainen työsuhde koulutuksen ajalle). Hankinnan kautta tulevat työ- ja oppisopimusmahdollisuudet on tarkoitettu pidempään työtä etsineille ja vähän työkokemusta omaaville työnhakijoille. Työllistettävät kohderyhmät ovat pitkään työttömänä olleet työnhakijat (vähintään 12kk työttömänä ollut työnhakija), alle 30-vuotiaat nuoret työttömät työnhakijat, jotka omaavat vähän työkokemusta tai joilla ei ole ammattikoulutusta, työttömät maahan muuttaneet ja osatyökykyiset työttömät työnhakijat.
Turun kaupungin toteuttamissa hankinnoissa on ollut mukana erilaisia työllistämisehtotyyppejä. Ennalta määritelty ehto on koettu helposti ymmärrettävissä olevaksi ja sen on koettu sopivan hyvin alle 5 miljoonan euron hankintoihin. Porrastettu ehto on koettu sopivan puitejärjestelyihin tai jos hankinnan arvoa on vaikea arvioida etukäteen. Porrastetussa työllistämisehdossa edellytetään työllistämisen aloitusta jo ensimmäisen hankintasopimusvuoden aikana. Arvoperusteisen ehdon on koettu tuovan joustoa palveluntuottajalle, kun työsuhteiden määrää, pituuksia yms. ei ole etukäteen määritelty. Tämä ehto on nähty sopivan erityisesti arvoltaan ja sopimuskaudeltaan isoihin hankintoihin, joihin ehtoa olisi vaikea etukäteen määrittää. Laatupisteytyksen olemme kokeneet toimivan hyvin hankinnoissa, joissa markkinatilanne on haastava tai hankinnan kohteen osalta pohdittavaksi jää, minkälaisia työtehtäviä palveluntuottajalla olisi tarjota ja soveltuvatko tehtävät kohderyhmään kuuluville työnhakijoille.
Kouvola
Kouvolassa käytettävässä työllistämisehtosopimuksessa sopimuskumppani sitoutuu työllistämään työttömän henkilön viimeistään yhdeksän (9) kuukautta ennen määräaikaisen sopimuskauden päättymistä, ellei toisin yhteisesti sovita. Työllistämisjakson tulee kestää vähintään 35 viikkoa. Työhön voidaan palkata yksi (1) kokoaikainen työntekijä (100 % työaika) tai kaksi (2) osa-aikaista (50 % työaika) työntekijää. Työllistäminen voidaan tehdä mihin tahansa yrityksen tehtävään. Tehtävän ei tarvitse liittyä suoraan hankintasopimukseen. Työllistäminen voi tapahtua myös sopimuksessa mainitun alihankkijan palvelukseen.
Kouvolassa työllistämisehtosopimuksessa on hankintakohtaisesti määritelty ehdot, jotka työllistettävän henkilön tulee täyttää. Kohderyhminä sopimukseen voi olla määriteltynä yksi tai useampi alla olevista vaihtoehdoista:
- henkilö, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää
- nuorisotakuun piiriin kuuluva alle 30-vuotias työtön nuori
- henkilö, jolla on sairaus tai vamma, joka olennaisesti vaikeuttaa työllistymistä
- oppisopimustyöllistettävä
Myös työkokeilu, työssäoppiminen tai työharjoittelu voi täyttää työllistämisehdon, jos siitä on erikseen sovittu.
Oulu
Työllistämisehto on vapaavalintainen ja/tai lisäpisteitä tuova. Työllistämisehdon kohderyhmä on mahdollisimman laaja eikä kohderyhmiä ole keinoteknoisesti rajattu määrittelemällä niitä muutoin kuin mitä hankintalaki kuvailee. Toimeenpanossa on aina tarjolla vaihtoehtoina sekä työsuhde (ml. oppisopimus) että ei-työsuhde. Lisäpisteitä voi saada, jos valitsee määrällisesti enemmän työllistettäviä. Työnantaja päättää itsenäisesti työsuhteen keston, alkamisajan sekä työtehtävät eli noudatetaan työnantajan direktio-oikeuksia. Malli sopii sekä mikro- että pk-yrityksille että kansainvälisiin palvelutuotantosopimuksiin.
Vantaa-Kerava
Vantaalla:
Vaihtoehto 1: Ehdoton ehto, 1 työllistetty
Vantaan kaupunki haluaa edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämistä julkisten hankintojen avulla (esim. pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset).
Palveluntuottaja sitoutuu osana sopimusta työllistämään sopimuskauden aikana yhden (1) heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön vähintään yhdeksäksi (9) kuukaudeksi työssäoloehdon täyttävään työsuhteeseen (vähintään 18 tuntia/viikossa).
Työllistäminen voi olla myös oppisopimustyöllistämistä tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Työllistettävä henkilö voi sijoittua mihin tahansa tehtävään palveluntuottajan tai sopimuksessa nimetyn alihankkijan palvelukseen.
Työllistäminen on aloitettava toimintakauden alusta, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sopimuskauden alusta.
Vaihtoehto 2: Ehdoton ehto, x määrä työllistettyjä
Vantaan kaupunki haluaa edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämistä julkisten hankintojen avulla (esim. pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset).
Palveluntoimittajan tulee osana sopimusta työllistää vuosittain X heikossa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä vähintään yhdeksäksi (9) kuukaudeksi työssäoloehdon täyttävään työsuhteeseen (vähintään 18 tuntia/viikossa).
Tavoitteena on kokoaikainen työsuhde. Jos tuottaja vakinaistaa työllistämisehdon kautta tulleen henkilön, poistuvat seuraavien vuosien työllistämisvelvoitteet kokonaan pois.
Työllistäminen voi olla myös oppisopimustyöllistämistä tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Työllistettävä henkilö voi sijoittua mihin tahansa tehtävään palveluntuottajan tai sopimuksessa mainitun alihankkijan palvelukseen.
Työllistäminen on aloitettava toimintakauden alusta, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sopimuskauden alusta.
Vaihtoehto 3: Ostorajaan perustuva ehto
Työllistämisehto astuu voimaan, kun toimittajalta tehtyjen Vantaan kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteenlaskettujen ostojen määrä ylittää 200 000 euroa (alv 0 %). Henkilön työllistäminen aloitetaan sopimuskauden aikana, kun määritelty ostoraja ylittyy. Työllistämisehto koskee myös mahdollisesti käyttöön otettavia optiokausia. Työsuhde kestää vähintään yhdeksän (9) kuukautta ja henkilö työskentelee kokoaikaisessa, työssäoloehdon täyttävässä työsuhteessa (vähintään 18 tuntia/viikossa), jollei tilaajan kanssa nimenomaisesti toisin sovita. Työllistäminen voi olla myös oppisopimustyöllistämistä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Työllistettävä henkilö voi sijoittua mihin tahansa tehtävään toimittajan tai sopimuksessa mainitun alihankkijan palvelukseen.
Sanktiot
Vantaalla ja Keravalla on käytössä sanktiojärjestelmä, mikäli sopimuskumppani jättää työllistämisehdon käyttämättä. Vantaalla sanktio on yleensä 10 000 euroa ja Keravalla 5 000 euroa. Sanktion käyttöönotossa otetaan aina huomioon palveluntuottajan oma aktiivisuus. Mikäli syystä tai toisesta rekrytointi on vaikeutunut, voidaan sanktio jättää toimeenpanematta. Tässä korostuu hyvä yhteistyö tilaajan ja toimittajan välillä.
Myös Kouvolan kaupungin työllistämisehtoon on sisällytetty sanktio. Jos työllistämisehto ei toteudu määräaikaisen sopimuskauden loppuun mennessä, sanktio on 10 000 euroa (alv 0 %). Yt-tilanteessa tai, jos sopimuskumppanilla ilmenee rekrytointivaiheessa vaikeuksia toteuttaa työllistämisehtoa, aloittamisaikataulusta voidaan poiketa, mutta ehdon tulee täyttyä sopimuskauden loppuun mennessä.