Julkaisun etusivulle

13.1 Ideoita mobiilisovelluksista puistonpenkkeihin ja naisten uimahallivuoroihin

On selvää, että osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan runsaasti erilaisia ideoita, joista vain osa pystytään toteuttamaan. Toisaalta vaikka idea ei pääsisi OmaStadin kautta toteutukseen, se voi olla tärkeä signaali asukkaiden toiveesta ja tarpeista kaupungille ja toiveet voidaan mahdollisesti viedä käytäntöön jotain muuta kautta. Reunaehtona ideoiden esittämisessä on, että idean tulee olla Helsingin kaupungin toteutettavissa. Kaupunki voi kuitenkin hyödyntää toteuttamisessa esimerkiksi yrityksiä tai taiteilijoita, mutta päävastuu on kaupungin eri toimialoilla.

”OmaStadin rahoituksen ulkopuolelle jääneiden ehdotusten läpikäyminen ja työstäminen toimialoilla moninkertaistaa parhaimmillaan vaikutuksen, joka yhteiskehittämisellä ja osallistuvalla budjetoinnilla saadaan aikaan.” - Pauli Saloranta, stadiluotsi, Helsingin kaupunki

Osallistuvan budjetoinnin avulla lisätään kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja palautekyselyjen mukaan kaupunkilaisten kiinnostus vaikuttaa kaupungin asioihin onkin lisääntynyt. Samalla kaupunkilaisten ymmärrys kaupunkisuunnittelusta ja kaupungin palvelujärjestelmän toiminnasta on kasvanut.

Ehdotuksille annettavat kustannusarviot auttavat kaupunkilaisia näkemään, kuinka paljon jonkin toiveen tai projektin toteuttaminen todellisuudessa maksaa. Lisäksi kaupunkilaisten luottamus kaupungin toimintaan voi kasvaa, kun he näkevät, että ideoinnin ja äänestyksen jälkeen kaupunki oikeasti toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset.

Syksyn 2020 kierroksella poikkeustilanne ja koronapandemia näkyivät selkeästi asukkaiden esittämissä ideoissa ja ehdotuksissa: Joillain alueilla yli puolet ideoista liittyi ulkoiluun ja liikkumiseen. Asukkaat toivoivat muiden muassa puistonpenkkejä, ulkokuntosaleja, talviuintipaikkoja ja uusia laitureita. Kaiken kaikkiaan noin 30 prosenttia toteutukseen menneistä ideoista liittyi lopulta ulkoiluun ja liikuntaan.

Myös toisenlaisia ideoita esitettiin. Kaupunkilaisten monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet näkyvät ideoiden ja ehdotusten sisällöissä. Kaupunkilaiset ehdottivat ja äänestivät esimerkiksi somaliankielisistä kielikylvyistä, naisten uimahallivuoroista sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä seminaareista. Lisäksi toivottiin muiden muassa digialustaa ei suomea äidinkielenään puhuville ikäihmisille ja jalkautuvaa päihdehuoltoa Keski-Helsinkiin.

Laaja raportti toisesta äänestyskierroksesta julkaistaan OmaStadi-sivustolla vuoden 2022 alkupuolella. Raportti auttaa osallistuvan budjetoinnin kolmannen kierroksen suunnittelussa. On tärkeää tietää esimerkiksi, millä alueilla ideoitiin ja äänestettiin aktiivisesti ja millä alueilla osallistuminen osallistuvaan budjetointiin oli vähäisempää. Tämän avulla tukea, tapahtumia ja viestintää voidaan jatkossa kohdentaa paremmin.

Vaikka osallistuva budjetointi saa paljon kiitosta, kohdistuu siihen myös kritiikkiä. Ihmettelyä aiheuttaa esimerkiksi se, eikö kaupungin tulisi pitää huolta puistoista, puiston penkeistä ja roskakoreista myös ilman osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia. Kaupungin näkökulmasta osallistuva budjetointi tuo esiin kaupungin rajallisen budjetin ja antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mihin yhteisiä resursseja käytetään.