Osallistuvan budjetoinnin yksi tärkeimmistä lähtökohdista on kaupunkilaisten yhdenvertainen osallistuminen ja vuorovaikutus. Helsingissä osallistuva budjetointi toteutetaan täysin digitaalisesti. Digitaalisuus lisää yhdenvertaisuutta, koska ideointi ja äänestäminen eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Toisaalta kaikilla kaupunkilaisilla ei ole välttämättä riittäviä digitaitoja tai kielitaitoa OmaStadi-verkkosivustolla toimimiseen, vaikka sivuston käyttö on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi ja materiaalia on käännetty useille eri kielille.
Kaupunkilaisten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi kaupungin työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä kiertävät ja auttavat ideoinnissa ja äänestämisessä esimerkiksi senioritaloilla, kouluilla, kirjastoissa ja asukastapahtumien yhteydessä. Lisäksi järjestöillä on omia tapahtumia, joissa he kertovat OmaStadista ja auttavat kohderyhmäänsä ideoiden synnyttämisessä ja äänestämisessä.
OmaStadissa äänestäminen edellyttää vahvaa tunnistautumista pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla, ja digitukea pyritään antamaan mahdollisimman lähellä kaupunkilaisten arkea. Mikäli kaupunkilaisella ei ole pankkitunnuksia, hän on voinut äänestää myös henkilökorttia näyttämällä kaupungin palvelupisteessä.
”Meillä on kaupunkilaisia monenlaisilla tiedoilla ja taidoilla, minkä vuoksi kaikkien erityistarpeiden huomioiminen on erittäin tärkeää aidon osallisuuden mahdollistamiseksi.”
- Jenna-Maria Soikkeli, järjestökoordinaattori, African Care ry
Sosiaalista mediaa OmaStadissa hyödynnetään erityisesti kampanjointivaiheessa, jolloin kaupunkilaiset pyrkivät saamaan muita ihmisiä äänestämään oman alueensa ehdotuksia. Kampanjoinnin voidaan ajatella laajentavan kansalaiskeskustelua, jota käydään kaupungin tavoitteista, resursseista ja prioriteeteistä.
Sekä järjestöt että Helsingin kaupunki keräävät palautetta OmaStadista ja osallistuvan budjetoinnin eri vaiheista. Arabian- ja somalinkielisten kaupunkilaisten parissa työskentelevän African Care ry:n keräämän palautteen mukaan osallistuvan budjetoinnin prosessiin osallistuneiden kokemukset olivat moninaisia: useat kokivat, että digitaalinen osallistuminen oli helppoa - toisaalta joillekin kaupunkilaisille kasvokkainen äänestyksen tuki oli välttämätöntä tiedon tavoittamiseksi ja äänestyksen onnistumiseksi. Monet osallistuvan budjetoinnin prosessiin osallistuneet tunsivat, että he tulivat kuulluiksi ja heillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus vaikuttaa Helsingin asioihin.
”On tärkeää, että meillä on helppoja osallistumisen kanavia, joissa kaupunkilaiset kokevat tulevansa kuulluiksi.”
- Jenna-Maria Soikkeli, järjestökoordinaattori, African Care ry
Kolmatta osallistuvan budjetoinnin kierrosta suunnitellaan parhaillaan. Tavoitteena on ”leanata” prosessia eli etsiä hukan paikkoja ja kehittää toimintatapoja ja tehokkuutta eri toimijoilta saadun palautteen ja kokemusten perusteella. Myös OmaStadi-sivustoa kehitetään selkeämmäksi saavutettavuuteen panostaen. Helsingissä osallistuva budjetointi nauttii laajaa suosiota kaupungin päättäjien keskuudessa, minkä vuoksi sen tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta.