Asiakaslähtöinen digimuutos. Se on yksi Helsingin yliopistosairaalan tämänhetkisen strategian päämääristä. Keskiössä on asiakas ja hänen mahdollisuutensa saada hoitoa sairaudelleen digitaalisin keinoin - mutta muutoksen ajurina on myös ammattilaisten työn tehostaminen ja automatisointi niissä kohdin, joissa se on toteutettavissa. HUS:n alueella vuoden 2021 numeraalisena tavoitteena on se, että 15% kaikista vastaanotoista toteutettaisiin etävastaanottoina ja 70% vuoden aikana tavatuista asiakkaista käyttäisi sähköistä asiointipalvelua Maisaa vuoden 2021 loppuun mennessä.
Korona-aika toi vauhtia digiuudistuksiin
Korona-ajan kokemuksien jälkeen suhtautuminen terveydenhuoltotyön automatisointiin on myötätuulessa. Esimerkiksi HUS:n alueen määrätietoisen digikehittämisen seurauksena myös pandemiaan liittyvien digipalvelujen pystyttäminen kriisitilanteessa on ollut nopeaa, kun komponentit ja osaaminen ovat olleet olemassa valmiina.
Syyskuun 2020 jälkeen lähes miljoona ajanvarausta koronanäytteeseen on tehty itsepalveluajanvarauksen avulla, ja koronahoidon ”digiflow” on laajentunut Uudellamaalla 24 kunnan käyttöön. Jos kaikki asiakkaat olisivat soittaneet noin kuusi minuuttia vievään keskusteluun koronaneuvontapuhelimessa, se olisi tarkoittanut noin kuutta miljoonaa lisäminuuttia hoitajien työaikaa, joka nyt on voitu vapauttaa näytteenottoon, rokottamiseen tai tartuntojen jäljitystyöhön.
"Kansalaiset ovat terveydenhuoltoalan ammattilaisia valmiimpia etävastaanottoihin."
- Sirpa Arvonen, sähköisten asiointipalvelujen vastuualuejohtaja, HUS Tietohallinto
Terveyskylän digihoitopoluilla on käytössä etävastaanottotoiminto, ja se on otettu korona-aikana myös pakon sanelemana käyttöön. Kun vastaanottokäynnit voidaan pitää myös poikkeusaikana voimassa, kansalaisten ”hoitovelka” ei pääse kasvamaan hallitsemattomasti. Myös poikkeusajan päätyttyä käytännön työ voisi muuttua esimerkiksi niin, että sairaanhoitaja työskentelisikin muutamia päiviä viikossa kasvokkaisvastaanoton sijaan digihoitopolulla.
"E-osaaminen on ennen kaikkea ammattilaisten asenteen ja ymmärryksen muutosta sekä tukea tähän muutokseen."
- Sirpa Arvonen, sähköisten asiointipalvelujen vastuualuejohtaja, HUS Tietohallinto
Pilotoinnit muokkaavat muutoksen ilmapiiriä
Korona-aika on vahvistanut digitalisaatiota terveydenhuollossa, mutta myös poikkeusajan hellittäessä työ jatkuu vahvana. Keskeistä siinä on ammattilaisten muutoksen tuki, joka toteutuu monella eri tasolla niin käytännön kuin johdonkin toiminnassa.
Usein ensimmäiset pilotoinnit tehdään innokkaiden ja motivoituneiden ammattilaisten pienryhmissä, jotka luovat myönteistä ilmapiiriä laajemmalle muutokselle. Kun digitaalisen palvelun hyödyt saadaan tuotua näkyviin myös ammattilaiselle, tulee sen omaksumisestakin vaivattomampaa. Digitaalinen hoito syntyykin kunnolla vasta sillä hetkellä, kun sairaanhoidon yksikössä sekä ammattilaisten että potilaiden keskuudessa koetaan siitä iloa ja hyötyä.
Tärkeää on myös palveluiden kaikkien käyttäjien huomioiminen, minkä vuoksi kehitystyön eri vaiheissa ovat mukana aina myös potilasryhmät kokemusasiantuntijoina. Potilaiden kokemusten edustajat osallistuvat työryhmiin ammattilaisten kanssa, kertovat toiveitaan ja odotuksiaan digihoitopolun suhteen ja tukevat sen myötä palvelujen kehittämistä mahdollisimman käytettäviksi. Palautetta kerätään jatkuvasti työryhmätyöskentelyn lomassa sekä Terveyskylän alustan kautta tehtävillä kyselyillä.
"Ammattilaisten ja potilaiden äänien saattaminen yhteen on tämän työn huippukohtia."
- Sirpa Arvonen, sähköisten asiointipalvelujen vastuualuejohtaja, HUS Tietohallinto