Julkaisun etusivulle

1.1 Käytännön hoitotyössä potilaat osaavat jo odottaa digipalveluja

”Palvelua tässä ja nyt, kiitos!”. Tällainen asenne on uutta terveydenhuoltotyössä, jossa hoitoon pääsy ajanvarauksineen, paikan päälle matkustamisineen ja odotusaulassa vartomisineen on useimmille potilaille tuttua. Digitaalisten palvelujen myötä odottaminen vaihtuu aktiiviseen tiedon etsimiseen ja omaksumiseen, ja osassa digihoitopoluista voi ottaa myös viestikanavan avulla suoraan yhteyttä hoitavaan henkilökuntaan.

”On hienoa, kun sana digipoluista leviää potilasryhmissä, ja potilaat kertovat digipolkujen mahdollisuuksista toisilleen.” - Soile Tammelin, sähköisten asiointipalvelujen projektipäällikkö, HUS Tietohallinto

Ennakkotiedot auttavat potilaan tilanteen selvittämisessä

Vaikka digihoitopolulla eteneminen ei olisi suoraan verrattavissa läsnä olevassa tilanteessa tapahtuvaan vuorovaikutukseen hoitavan tahon kanssa, voi se silti edistää potilaan kokemusta siitä, että hänen asiansa on otettu tosissaan. Digihoitopolulla omaa tilannetta koskevaa tietoa voi kerrata, ja oppimisen myötä potilaalla on mahdollisuus kuvata oireitaan tarkemmin jo ennakkoon. Samaan aikaan myös varsinaisen käynnin tarpeellisuutta pystytään arvioimaan paremmin, kun ennakkotietojen perusteella voidaan tehdä selvitystä potilaan ajankohtaisesta tilanteesta.

"Kone ei väsy kertaamaan tietoa ihmisen kanssa, ja digitaalisesti ihminen pääsee omaksumaan tietoa omassa tahdissaan."
- Soile Tammelin, sähköisten asiointipalvelujen projektipäällikkö, HUS Tietohallinto

Digihoitopolkujen joukosta löytyy jo suosikkeja ja uranuurtajia. Esimerkiksi HUS:n alueen raskauspolulla on kapasiteettia noin 15 000 käyttäjän vuosittaiseen palvelemiseen, ja poluilla voi saada apua myös raskausajan diabeteksen ja synnytyspelkojen hoitamiseen. Suosittu raskauspolku on kehitteillä nyt myös Tyksiin, ja viestintää polun mahdollisuuksista tehdään parhaillaan myös Tyksin sosiaalisen median kanavissa.

Lasten diabetekseen liittyvällä hoitopolulla vanhemmat voivat tutustua muun muassa insuliinipumppujen valmistajiin ja käydä läpi pumpun käyttöönottoa. ”Tutkimukseen tulijan talossa” voi tutustua etukäteen esimerkiksi magneettikuvauksen toimenpiteeseen. Digihoitopolkujen uranuurtajien joukossa on Lahden alueella kehitetty ensimmäisenä Suomessa kuulokojeen saajan digihoitopolku.

”Netin epäviralliset keskustelupalstat voivat nostattaa turhaan huolta sairaudestaan tietoa etsivässä kansalaisessa. Terveyskylässä omaan tilanteeseen voi tutustua turvallisesti.” - Minna Ervast, palvelusuunnittelija, Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks.

Digisisällöistä tukea myös terveelliseen arkeen

Terveyskylän ympäristössä on erikoissairaanhoidon digipolkujen lisäksi myös alati laajenevaa materiaalia terveyden tueksi. Digisisältöjä voi käyttää myös esimerkiksi painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen apuna sekä pian myös muun muassa ”Neuvokas perhe” -kanavalla, josta löytyy tukea lasten elintapojen ohjaamiseen ja liikunnan lisäämiseen kotiympäristössä. Terveyskylän ”vertaistalosta” löytyy myös sairauden kanssa elämiseen ja läheisille tukea tarjoavan järjestötoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia.

"Digihoitopolut voisivat tulevaisuudessa olla osa myös sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon toimintaa. Arvelen, että tulevaisuuden terveydenhuollossa ensin kohdattaisiin digisti, sen jälkeen vasta kasvokkain."
- Soile Tammelin, sähköisten asiointipalvelujen projektipäällikkö, HUS Tietohallinto

Terveydenhuollon digiratkaisut purkavat parhaillaan sekä terveydenhuollon sisäisiä että toimialojen ylittämistä koskevia esteitä. Tulevaisuudessa digiratkaisut myös integroitunevat entistä paremmin keskenään. Tällä hetkellä Apotti-potilastietojärjestelmän kautta on jo mahdollista avata potilaalle tarvittava digihoitopolku, mikä on nostanut digipolkujen hyödyntämistä osana ammattilaisten työtä. Myös Apotti-järjestelmään kuuluvan sähköisen asiointipalvelun Maisan käyttöönotto tukee digikokonaisuutta, kun sen kautta voi jatkossa lähettää viestejä terveydenhuollon ammattilaisille hoitoperiodin aikana.

"Toiminnan muutoksen suunnittelemisessa on tärkeää tunnistaa, millaisen henkilöstön kehittämiskapasiteetin kanssa työskennellään.” - Minna Ervast, palvelusuunnittelija, Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks.