Julkaisun etusivulle

3.1 Kehityksen ohjaaminen lainsäädännön kautta

Kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota ja toimintaa kehitetään sekä kansallisissa hankkeissa, kuntien omana toimintana, että lainsäädännön kautta. 

Lainsäädännöllä voidaan ohjata digitalisaation kehittymistä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Vaikutukset voivat olla mahdollistavia tai rajoittavia. Sääntelyn digitalisaatiovaikutusten ennakointi tai arviointi on tärkeää, mutta samalla todella vaikeaa, koska digitalisaatio on laaja ilmiö ja vaikutukset moniulotteisia. Toiminnan muutoksen suorat vaikutukset voivat olla helpompia hahmottaa, mutta välilliset vaikutukset taas haastavampia tunnistaa.     

Erilainen tietoon ja tiedonhallintaan liittyvä lainsäädäntö on lisääntynyt, ja se koetaan kunnissa ja kuntayhtymissä vaativaksi. Tietosuoja-asetus toi kuntien arkeen henkilötiedon käsittelyyn liittyviä vaatimuksia, tiedonhallintalaki ohjaa laajasti julkista hallintoa kohti parempaa tiedonhallintaa ja tämän lisäksi eri toimialojen substanssialainsäädäntöön liittyy yhä tarkempia velvoitteita tiedon käsittelyyn liittyen. Usein lakien toimeenpano vaatii syvää tieto-osaamista, jota ei usein etenkään pienemmissä organisaatioissa ole. Samankaltainen tietopoliittinen sääntely tullee lisääntymään digitalisaation edetessä ja kunnat sekä kuntayhtymät tulevat tarvitsemaan näiden lakien toimeenpanoon yhä enemmän tukea. 

Kooste kuntien digitalisaatioon vaikuttavista säädöksistä ja hankkeista

Kuntaliitto on koostanut vuoden 2021 aikana koosteen kuntien toimintaan kohdistuvista muutoksista ja niitä tukevista toimenpiteistä, säädösmuutoksista sekä merkittävistä hankkeista, joiden kautta digitalisaatiota kunnissa edistetään.

Kuntien digitalisaatiossa tapahtuu 2020 - 2023 

Kuntien digitalisaation ruuhkavuode -kuvituskuva

Kuva 22. Kuvaan on kerätty kuntien digitalisaatiota ohjaavia ja velvoittavia säädöksiä ja toiminnan vuoksi tarpeellisia hankkeita. Avaa tästä kuva omaan ikkunaan.

Kunta-alan eri toimialoille kohdistuu suuri määrä uudistamista tämän hallituskauden aikana. Suurilla muutoshankkeilla on digitalisaatioon ja tiedon hallintaan liittyviä ulottuvuuksia esimerkiksi SOTE-uudistus, TE-palveluiden siirtymisen valmistelu ja kuntakokeilut, rakennetun ympäristön digitalisaation kehittämishankkeet ja MRL-uudistus, arkistolain uudistus sekä oppivelvollisuuden laajentaminen. 

Samanaikaisesti toteutetaan hallintoon ja sen osana yleiseen tiedonhallintaan liittyviä ohjelmia ja lainsäädännön valmistelua sekä toimeenpanoa. Esimerkkeinä näistä voimaan tulleen tiedonhallintalain toimeenpano, tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke, RTE-hanke (reaaliaikatalous), HETU-uudistus ja siihen liittyvät tietojärjestelmämuutokset, unohtamatta toimialalainsäädännön kautta tapahtuvaa tietoon liittyvää sääntelyä. 

Suurten kansallisten hankkeiden lisäksi kunnissa toteutetaan toimintalähtöistä tietojärjestelmäkehittämistä esimerkiksi uusimalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä ja toteutetaan DigiOne-hanketta. Myös Euroopan unionissa on useita direktiivejä valmistelussa liittyen Data Act-pakettiin. Samanaikaiseksi toimeenpannaan PSI-direktiiviä (Public Sector Information directive).

Kuntiin on kohdistumassa tällä ja tulevilla hallituskausilla useita, eri suunnista tulevia digitalisaatiota edistäviä toimenpiteitä ja hankkeita, jotka kaikki vaativat työtä sekä palvelutoiminnan uudistamisen, muutosjohtamisen että tiedonhallinnan asiantuntijoilta. 

Lainsäädäntöhankkeiden toimeenpanon osalta kunnat tulevat tarvitsemaan jatkossakin apua. Sekä taloudellisten, että osaamiseen liittyvien resurssien riittävyys tulevat olemaan haasteellisia kysymyksiä, erityisesti pienemmissä kunnissa ja kuntayhtymissä. 

Olisi syytä pysähtyä arvioimaan, onko tarpeen ja realistista viedä eteenpäin näin monia suuria kehittämishankkeita, hallinnon uudistuksia ja lakimuutoksia, niiden kaikkien kuormittaessa niukkoja osaamis- ja henkilöresursseja kuntakentällä.  

Kartoituksen avoimissa vastauksissa tuli hyvin ilmi, että erilaiset tietoon liittyvät velvoitteet ja uudistukset päätyvät samojen henkilöiden tehtäväksi. Tehtävien määrä, laajuus ja vaativuus huomioiden kuormitus voi muodostua pienessä organisaatiossa huomattavaksi. Tämä inhimillinen näkökulma olisi hyvä muistaa, kun uudistuksia viedään eteenpäin. Hallinto on suomalaisissa kunnissa yleisesti ottaen ohut, mikä tarkoittaa, että tekijöitä on vähän.