Kuntien digitalisaatiokartoitus 2021

4.2 Toimialojen palveluiden digitalisointi

Kartoituksessa kerättiin tietoa toimialojen eri palveluiden sähköistymisen tai digitalisuuden yleisyydestä. Palveluiden digitalisoinnin yleisyyteen heijastuu palvelun toiminnan luonne. 

4.2.1 Keskushallinnon palvelut 

Kuntien keskushallinnon palveluiden sähköistämistä tai digitalisointia kartoitettiin keräämällä tietoja toimialan eri palveluiden sähköisestä palvelutarjonnasta. Toimialan toimintoja pyydettiin arvioimaan aihealueittain: yleishallinto, asiakirjahallinto, talouspalvelu ja hankinnat, elinkeinopalvelut, demokratia, osallisuus ja vuorovaikutus sekä henkilöstöhallinto.   

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein asiakas voi aloittaa asioinnin sähköisesti keskushallinnossa. Vastausten perusteella lähes puolet keskushallinnon palvelupoluista voi käynnistää sähköisesti. Henkilöstöhallinnon palvelupolut ovat aineiston perusteella laajemmin digitalisoituja kuin muut keskushallinnon toiminnot.  
 
Talouspalvelut ja hankinnat:  Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 56. Kysymys 12.  Talouspalvelut ja hankinnat: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 56. Kysymys 12.  Talouspalvelut ja hankinnat: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Lähes kaikissa organisaatioissa laskut on sähköistetty. Yli 90 % vastaajista ilmoittaa, että verkkolasku on otettu käyttöön ja laskut sekä kiertää että hyväksytään sähköisessä muodossa. Kartoituksessa ei kysytty missä muodossa verkkolaskuja käsitellään (Finvoice, TEAPPS, Eurooppa-normi). Kysymyksissä ei myöskään eritelty osto- ja myyntilaskuja.  

Suurimmassa osassa organisaatioita myyntisaamiset peritään sähköisesti, kilpailutusjärjestelmät ja hankintaprosessit ovat digitaalisia ja toteutuneet taloustiedot raportoidaan automaattisesti. Taloustietolain mukaan kuntien tulee raportoida Valtiokonttorille taloustiedot (talousarvio- ja tilinpäätöstiedot) yhdenmukaisesti Valtiokonttorin ylläpitämän AURA-käsikirjan mukaisesti. Kartoituksen vastausaikana keväällä 2021 kunnat raportoivat ensimmäistä kertaa talousarviotiedot AURA-ohjeistuksen mukaisesti. Vuonna 2022 kunnat raportoivat kaikki taloustietonsa edellä mainitun mallin mukaisesti, mukaan lukien tilinpäätöstiedot.  

Yli puolet vastanneista kertoo, että organisaatiossa on käytössä sähköinen sopimusten hallintajärjestelmä. Noin kolmasosassa organisaatioita pienhankinnat ovat siirtyneet selainpohjaisiin järjestelmiin ja ostolaskut on avattu. Samoin noin kolmasosassa organisaatioita kuntalaisilla on mahdollisuus hyödyntää erilaisia maksutapoja. Sähköinen projektien hallinta, kuten projektisalkun hyödyntämien, on vielä harvinaista.  

Henkilöstöhallinto: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 57. Kysymys 13. Henkilöstöhallinto: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 57. Kysymys 13. Henkilöstöhallinto: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Henkilöstöhallinnon palveluita on sähköistetty laajasti organisaatioissa. Palveluita erikseen tarkasteltaessa huomataan, että jokainen kartoituksessa mainittu henkilöstöhallinnon palvelu on sähköistetty vähintään puolessa vastaajaorganisaatioissa. Etätyö ja sähköinen etätyötila (esimerkiksi Teams) on otettu käyttöön lähes kaikilla vastanneilla.  

Suurimmalla osalla organisaatioista on käytössä sähköinen rekrytointijärjestelmä ja työajan seuranta, sekä sähköinen järjestelmä poissaoloilmoitusten tekoon ja seurantaan. Isossa osassa organisaatioita on digitalisoitu sisäiset tukipalvelut, mahdollistettu tietojärjestelmiin pääsy kenttätyössä ja otettu käyttöön henkilöstön intranet. Lisäksi yli puolet organisaatioista ilmoittaa, että asiantuntijapalveluita voidaan välittää palvelupisteisiin etäyhteydellä.  

Tasan puolet kunnista ja kuntayhtymistä kertoo, että organisaatiossa seurataan työajan käyttöä tai tehtävien toteutumista sähköisesti. Työajan kohdentumiseen liittyvä dokumentointi näyttää olevan yllättävän yleistä. Tämä voi johtua siitä, että tietyillä aloilla kirjataan toteutuneet työtehtävät tarkasti (esimerkiksi asiakaskäynnit kotihoidossa) tai laajempien tehtäväkokonaisuuksien (esimerkiksi projektien) eteneminen sähköiseen muotoon.  

Päätöksenteko ja demokratia: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 58. Kysymys 14. Päätöksenteko ja demokratia: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?

Kuva 58. Kysymys 14. Päätöksenteko ja demokratia: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?  

Kuntien päätöksentekoon liittyvän toiminnan digitalisointi on koronapandemian myötä kasvanut. Luottamushenkilöiden työtapoja on kehitetty ja digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnetty eri tavoin. Yli 70 % organisaatioista tarjoaa valtuutettujen käyttöön kannettavat tietokoneet tai mobiililaitteet. Noin puolet kunnista on ottanut käyttöönsä luottamushenkilöiden sähköisen työtilan.  

Kuntalaissa (§ 99) määritelty sähköinen kokous ääni- ja näköyhteydellä (esim. Teams) on käytössä suurimmassa osassa kuntia. Sähköinen kokous on yleistynyt koronapandemian myötä.  Hieman alle puolet (44 %) vastaajista ilmoittaa, että organisaatiossa on käytössä Kuntalain (§ 100) mahdollistama sähköinen päätöksentekomenettely.  

”Sähköinen päätöksentekomenettely tarkoittaa ajasta ja paikasta riippumatonta, suljetussa tietojärjestelmässä tapahtuvaa päätöksentekoa, joka tapahtuu jo ennen varsinaista kokousta.  

Päätöksentekojärjestelmä edellyttää erillisen tietojärjestelmän hankintaa, joten kovin nopeasti käyttöönotettavissa se ei ole. Lisäksi päätöksentekojärjestelmän suljetun luonteensa vuoksi ei ole käytettävissä valtuuston kokouksissa, jotka ovat pääsääntöisesti julkisia. Muiden toimielinten kokousten julkisuudesta päättää toimielin itse, joten sähköistä päätöksentekomenettelyä voidaan niissä hyvin käyttää.” 

Säännöksen tarkoituksena on, että ennen toimielimen kokousta voidaan ratkaista rutiiniluonteisia asioita sähköisessä järjestelmässä, jolloin kokouksessa voidaan käsitellä enemmän keskustelua vaativia asioita. Vastausten perusteella sähköisen päätöksentekomenettelyn yleisyys kunnissa näyttäisi olevan ennakoitua korkeampi.  

Suurin osa vastaajista ilmoittaa, että valtuuston istuntoja voi seurata suorana netistä ja yli puolet kunnista tallentaa videot myöhemmin katsottavaksi. Lähes 70 % kunnista tarjoaa kuntalaisille sähköisiä kuulemisvälineitä ja palautekanavia. Digitukea tarjoaa kartoituksen vastausten mukaan alle puolet vastaajaorganisaatioista.  

Asiakirjahallinto: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digisalisoitu?    

Kuva 59. Kysymys 15. Asiakirjahallinto: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digisalisoitu? 

Kuva 59. Kysymys 15. Asiakirjahallinto: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digisalisoitu?  

Noin puolet vastaajista kertoo, että organisaatiolla on käytössä Sähke2-määräysten mukainen asianhallintajärjestelmä. Sähke2 -määritysten mukainen asianhallintajärjestelmä täyttää asiakirjojen pysyvän säilyttämisen vaatimukset.  Vastaajista 38 % ilmoittaa, että organisaatiossa on käytössä asianhallintajärjestelmä, joka ei täytä Sähke2 -vaatimuksia.  

Sähköinen arkistotietojärjestelmä on käytössä vajaa puolella vastaajista (46 %).  

Kartoituksessa ei kysytty kuinka monen organisaation sähköinen arkistotietojärjestelmä on yhteensopiva kansallisarkiston määritysten (Sähke2) kanssa, mutta Kuntaliiton tämänhetkinen käsitys on, että harva sähköinen arkistotietojärjestelmä täyttää edellä mainitut kriteerit. 

Hieman alle puolet vastaajista (42 %) ilmoittaa, että organisaatiossa on otettu käyttöön sähköinen allekirjoitus. Kuntaliitto on keväällä 2022 julkaisemassa ”Allekirjoitukset kunnassa” -oppaan. Oppaassa käydään läpi, mitä kunnan yleisimpiä ja tavallisimpia asiakirjoja täytyy lainsäädännön mukaan allekirjoittaa ja missä määrin allekirjoitukset perustuvat pelkkään käytäntöön tai tapaan. 

Elinkeinopalvelut: Mitä seuraavista palveluista toi toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu 

Kuva 60. Kysymys 16. Elinkeinopalvelut: Mitä seuraavista palveluista toi toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 60. Kysymys 16. Elinkeinopalvelut: Mitä seuraavista palveluista toi toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?  

Elinkeinopalveluihin liitettyjen palveluiden digitalisointi on vielä alkuvaiheessa. Noin viidennes kunnista tarjoaa yrittäjän neuvontapalveluita ja työllisyyspalveluita sähköisesti. Vastaajista neljäsosan mukaan maatalousyrittäjien on mahdollista hoitaa lupa-asioita ja tehdä ilmoituksia sähköisesti. Vain 15 % kunnista ilmoittaa, että yritystilojen tai tonttien vuokraaminen tai ostaminen on mahdollista verkossa ja että maatalousyrittäjät voivat varata lomittajan digitaalisen palvelun välityksellä.  

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuut muuttuvat lähivuosina merkittävästi. Ensivaiheessa kuntouttava työtoiminta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta ja siitä vuoden kuluttua vuonna 2024 työllisyyspalvelut siirtyvät ELY-keskuksilta kuntien vastuulle.  

Osaamisen kehittäminen on keskeinen väline kotoutumisessa, kuntien työllisyyden hoidossa ja elinkeinopolitiikassa. Kotoutumislain ja TE 2024-uudistuksen yhteydessä kuntien roolia ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmässä vahvistetaan. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tulee luoda kunnille aidot mahdollisuudet käyttää osaamisen kehittämistä kotoutumisen sekä työllisyys- ja elinkeinopolitiikan välineenä. 

Hallitusohjelmassa edellytetään julkisten palvelujen olevan kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä. Digitalisaation edistämisen ohjelma (Digiohjelma) kirittää viranomaisia tarjoamaan kattavasti kaikki palvelut asiakkailleen digitaalisina. Digiohjelman osana toteutettava YritysDigi-hanke kohdistuu viranomaisiin, jotka tarjoavat palveluita elinkeinotoimintaa harjoittaville tahoille. Hankkeen tavoitteena on, että elinkeinotoimintaa harjoittavien paperi- ja käyntiasiointi vähentyisi merkittävästi, ja tarjolla on useita vain digitaalisia yrityspalveluja. 

4.2.2 Sivistys- ja vapaa-ajan toimialan palvelut 

Sivistyspalveluissa asiakas voi yleisimmin käynnistää asioinnin sähköisesti kirjastopalveluissa ja kasvatus- ja koulutuspalveluissa kuten varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja toiseen asteen koulutuksissa.  

Huomattavasti harvemmin palvelupolku käynnistyy sähköisesti liikuntapalveluissa, nuorisotoimessa ja kulttuuripalveluissa.  

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut: Mitä seuraavista palveluista toi toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 61. Kysymys 18. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut: Mitä seuraavista palveluista toi toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?

Kuva 61. Kysymys 18. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut: Mitä seuraavista palveluista toi toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?  

Sivistyspalveluissa perusopetuksen oppilastietojärjestelmä on pitkälti digitalisoitu, sillä valtaosa (90 %) vastaajista ilmoitti sähköisen järjestelmän käytöstä. Koulutuspalveluissa myös opetussuunnitelmat on merkittäviltä osin sähköistetty.  

Hieman harvinaisempaa on, että kuntalaiset voivat käynnistää opetukseen ja koulutukseen liittyviä palvelupolkuja sähköisesti. Kuitenkin reilusti yli puolet ilmoittaa, että esi- ja perusopetukseen hakeminen on mahdollista tehdä sähköisesti. Noin puolet kunnista tarjoaa mahdollisuutta hakea paikkaa aamu- tai iltapäivätoimintaan verkon välityksellä. On edelleen harvinaista, että esi- ja perusopetuksen matkaetuutta on mahdollista hakea sähköisesti.  

Yli 60 % kunnista ilmoittaa, että varhaiskasvatuksen palvelualueella on käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä ja varhaiskasvatukseen hakeminen onnistuu sähköisesti. Noin puolet organisaatioista on ottanut käyttöönsä sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman. Osana asiakastietojärjestelmiä esimerkiksi perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa on usein otettu käyttöön toimintamalleja, jotka sujuvoittavat perheiden palveluita. Asiakastietojärjestelmien kautta voidaan esimerkiksi ilmoittaa poissaoloista, seurata läsnäoloa ja pitää yhteyttä perheisiin.  

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sähköistämisen osalta on muutama vuosi sitten aloitettu sen digitalisoinnin osalta kansallinen yhteistyö OPH ja OKM kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tietosisältöä on yhtenäistetty loogiseksi tietomalliksi, jotta tietosisällöt olisivat yhteneväiset tulevaisuudessa järjestelmissä ja sitä kautta tietovirroissa. Myös asiakastietojärjestelmiä kehitetään voimakkaasti, tästä esimerkkinä toimii Espoon, Tampereen, Oulun ja Turun yhdessä kehittämä eVaka.   

Kirjaston toimintaan liittyviä palveluita on digitalisoitu laajasti kunnissa. Suurin osa (81 %) kunnista on ottanut käyttöön sähköisen lainaus-, varaus- ja palautuspalvelun ja e-kirjaston. 

Vähiten palveluita on sähköistetty nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden alueilla. Avoimista vastauksista tuli esille, että kunnissa on hyödynnetty digitalisaatiota esimerkiksi ottamalla käyttöön keskustelupalvelusovelluksia, sähköistämällä etsivää nuorisotyötä, avaamalla chat-palveluita ja järjestämällä työpajoja verkossa. Liikuntapalveluiden osalta avoimissa vastauksissa korostui etäliikunnan järjestäminen. 

4.2.3 Rakennetun ympäristön toimialan palvelut 

Rakennetun ympäristön toimialalla arvioidaan, että yli puolet palvelupoluista voidaan käynnistää sähköisesti. Vastausten perusteella toimialan laajimmin sähköistetty osa-alue on rakentaminen. Muut toimialan osa-alueet ovat ympäristö, kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, asuminen, sekä kiinteistöhuolto.  

Rakennetun ympäristön toimiala: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 62. Kysymys 20. Rakennetun ympäristön toimiala: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?

Kuva 62. Kysymys 20. Rakennetun ympäristön toimiala: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Rakennetun ympäristön toimialalla on yleisimmin sähköistetty rakennuslupien käsittely ja uusien tonttien markkinointi. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että käytössä on sähköisiä kuulemisvälineitä ja palautekanavia asukkaille, asema- ja yleiskaavat julkaistaan verkossa ja osoitetietoja hallitaan sähköisesti.   

Kun tarkastellaan kokonaiskuvaa, huomataan, että vähiten sähköistettyjä rakennetun ympäristön toimintoja ovat palveluverkoston suunnittelu, katujen ylläpito ja hoito sekä liikennemerkkitietojen keruu liikennemerkkien pystytyksen yhteydessä.  

4.2.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut  

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla asiakas voi yleisimmin käynnistää palvelupolun sähköisesti perusterveydenhuollossa. Kartoituksesta käy ilmi, että noin kolmasosa perusterveydenhuollon asioinneista arvioidaan voitavan käynnistää sähköisesti.  

Sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon palveluiden osalta sähköisen asioinnin käynnistäminen on huomattavasti harvinaisempaa, kun vain noin joka kymmenes asiakaspolku käynnistyy sähköisesti. Tätä selittää palvelun luonne ja se, että palveluihin ei yleensä hakeuduta suoraan, vaan sinne päädytään useimmiten perusterveydenhuollon tai työterveydenhuollon kautta lähetteellä.  

Perusterveydenhuollon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 63. Kysymys 22. Perusterveydenhuollon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?

Kuva 63. Kysymys 22. Perusterveydenhuollon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Perusterveydenhuollossa etävastaanotto on yleisimmin digitalisoitu palvelu. Etävastaanoton mahdollisuudesta ilmoittaa yli puolet vastaajista. Noin 40 % vastaajista kertoo, että organisaatiossa on käytössä sähköiset ajanvaraukset suun terveydenhuollon, avosairaanhoidon ja neuvolan palveluihin. Ajanvaraukset voi myös perua sähköisesti.  

Lähes kolmannes organisaatioista on ottanut käyttöönsä sähköiset palvelusetelit, mutta vain harvat kunnat ovat ottaneet käyttöön sähköisen asiakasmaksulaskurin. Digitaaliset palvelupolut tai palveluiden tuottaminen osittain digitaalisesti on vielä melko harvinaista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on toisaalta kansallisesti käytössä koronapandemiaan liittyen OmaOlon koronaoirearviot ja niihin liittyen on myös mahdollista sähköisesti tunnistautua ja varata testiaikoja. 

Sosiaalihuollon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?

Kuva 64. Kysymys 23. Sosiaalihuollon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?

Kuva 64. Kysymys 23. Sosiaalihuollon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Sosiaalihuollon palveluista laajimmin on digitalisoitu asiakastapaamisten järjestäminen etänä, ja lähes puolet organisaatioista ilmoittaa etätapaamisten olevan mahdollisia. Yli kolmannes vastaajista kertoo, että sosiaalihuollon ilmoitusten tekeminen sähköisesti on mahdollista, ja kolmannes organisaatioista tarjoaa mahdollisuuden hakeutua palveluiden piiriin sähköisesti. Noin 10 prosenttia organisaatioista on ottanut käyttöön sähköisen ajanvarauksen ja ajanvarauksen perumisen. Sähköinen asiakasmaksulaskuri on käytössä vain harvoissa organisaatioissa.  

Sosiaalihuollon digitalisoinnin haasteena on, että sosiaalihuollon palveluita tuotetaan sote-organisaatioissa hyvin eri tavoin. Jokaiselle organisaatiolle on muodostunut oman näköinen tapa tuottaa sosiaalipalveluita ja kirjata sosiaalihuollon asiakastietoa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä velvoittaa sote-organisaatioita ottamaan käyttöön Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston. Arkiston käyttöönoton edellytys on, että organisaatiot käyttävät yhteisiä, THL:n määrittelemiä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ja kirjaavat asiakastietoa asiakirjoihin yhtenäisellä tavalla.  

Sosiaalihuollon tietopohja yhtenäistyy ja tietoon perustuvalla johtamisella sosiaalihuollon palveluiden painopistettä on mahdollista siirtää raskaista palveluista kevyempiin, ennaltaehkäiseviin palveluihin. Myös tiedon rakenteistaminen sosiaalihuollossa lisää tiedon hyödynnettävyyttä ja vertailtavuutta yli organisaatiorajojen ja mahdollistaa kehittyneempien tietojärjestelmien ja esimerkiksi alan analytiikan kehittämisen.  

Myös asiakkaan osallistaminen sosiaalipalveluissa on verrattain uutta sosiaalihuollossa. Vaikka moni laki velvoittaa asiakkaan osallistamista, ei tämä vielä toteudu juurikaan käytännössä. 

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sosiaalihuollossa digitalisaatio on parhaimmillaan ennaltaehkäisevissä palveluissa ja tilanteissa, joissa asiakasta aidosti osallistetaan. Toisin sanoen suunta on oikea ja digiloikka tullaan tekemään lähivuosina myös sosiaalihuollossa. 

Erikoissairaanhoidon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 65. Kysymys 24. Erikoissairaanhoidon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu? 

Kuva 65. Kysymys 24. Erikoissairaanhoidon palvelut: Mitä seuraavista palveluista tai toiminnoista on sähköistetty tai digitalisoitu?  

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista erikoissairaanhoito on vähiten digitalisoitu suoraan asiakkaalle tarjottujen palveluiden näkökulmasta. Toisin kuin esimerkiksi perusterveydenhuolloissa missä asiakas voi itse käynnistää palvelupolun sähköisesti, on palvelupolun käynnistäminen asiakkaan aloitteesta harvinaista erikoissairaanhoidon puolella. Tätä selittänee se, että erikoissairaanhoidon piiriin päädytään yleisimmin lähetteen kautta. Erikoissairaanhoidoin puolella käytetään sähköisiä palvelupolkuja (esim. Terveyskylä) osana hoitoa ja osittain lähetteellä. 

Viidennes vastaajista ilmoittaa, että etävastaanotto erikoissairaanhoidon palveluissa on mahdollinen. Vastaajista 15 % ilmoittaa, että erikoissairaanhoidossa on käytössä digitaalisia palvelupolkuja, tai palveluita tuotetaan ainakin osittain sähköisesti. Mahdollisuus ajanvarauksen tekemiseen ja peruuttamiseen sähköisesti on vielä melko rajattua.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on asiakkaiden käytössä kansallinen yhteinen palvelu OmaKanta, jonka kautta asiakas voi tarkastella omia tietoja. Myös lääkemääräykset tehdään nykyään sähköisesti Kanta-palvelun kautta. OmaKanta -palvelua on jatkokehitetty viimevuosina ja palvelu tulee seuraavaksi laajenemaan siten, että se sisältää myös sosiaalihuollon tietoja. 

Tulossa oleva hyvinvointialueuudistus sen sijaan on todennäköisesti hidastanut kuntien ja sairaanhoitopiirien digitaalisten palveluiden käyttöönottoa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja näihin liittyvät ICT-palvelut siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta.   

4.2.5 Tulorekisterin hyödyntäminen 

Kuva 66. Kysymys 25. Hyödynnetäänkö organisaatiossanne tulorekisteriä seuraavissa tarkoituksissa?

Kuva 66. Kysymys 25. Hyödynnetäänkö organisaatiossanne tulorekisteriä seuraavissa tarkoituksissa? 

Tulorekisteriä hyödynnetään selvästi eniten varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määräämisessä. Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista määräytyy suoraan tulorekisterin perusteella. Lähes kolmannes sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista määrätään suoraan tulorekisteriä hyödyntäen. Viidenneksessä tapauksista, joissa myönnetään ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea, hyödynnetään tulorekisteriä.  

Tulorekisterin hyödyntäminen elatussopimuksen vahvistamisessa sekä sosiaalisessa luototuksessa ja muissa taloudelliseen tukeen liittyvissä sosiaalihuoltolain tehtävissä on melko harvinaista. Kun tarkastellaan vastauksia kokonaisuutena, huomataan, että merkittävä osa vastaajista ei tiedä, hyödynnetäänkö tulorekisteriä organisaatioin eri toiminnoissa.  

Yhteenveto toimialojen sähköistettyjen- tai digitalisoitujen palveluiden tuloksista 

Palveluiden sähköistämistä tai digitalisointia seuratessa tulee muistaa, että usein palveluiden kehittämisessä digitalisointi on osa palvelun kaarta. Kyseessä voi olla palvelupolun käynnistäminen tai itse palvelun järjestäminen digitaalisesti. Monesti digitaaliset alustat toimivat täydentävänä palveluna kuntalaisille.   

Kuntakentän palveluita on yleisimmin sähköistetty ja digitalisoitu keskushallinnon eri palveluissa. Kuntien sisäiset tukipalvelut ovat pitkälle sähköistetty muun muassa talouspalveluissa ja henkilöstöhallinnossa. Myös päätöksentekoon ja luottamushenkilöiden työhön liittyviä palveluita on sähköistetty ahkerasti.  

Sivistystoimessa yleisimpiä digitalisoituja palveluita liittyvät oppilaitosten oppilastietojen hallintaan. Kirjastopalvelut ovat kulttuurin puolella yleisin digitalisoitu palvelu. Rakennetun ympäristön puolella rakennuslupien käsittely on yleisin digitalisoitu palvelu. Vähiten asiakkaille suunnattuja palveluita on digitalisoitu erikoissairaanhoidon ja elinkeinopalveluiden puolella.  

Kuntaliiton vuosina 2013 ja 2018 toteutetuissa kyselyissä on myös kartoitettu yleisimpiä sähköistettyjä palveluita. Kyselyiden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta kartoituksen tulokset piirtävät pääosin samankaltaisen kuvan eniten ja vähiten sähköistetyistä palveluista kuin edelliset kyselyt. Palveluiden sähköistämisen ja digitalisoinnin tilanteeseen on vaikuttanut viimevuosina erityisesti koronapandemia. 

Koronapandemialla on ollut vaikutuksia toimialojen palveluihin, erityisesti sivistystoimen ja vapaa-ajan palveluissa, sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osa vaikutuksista ovat olleet lyhytkestoisia mutta suuri osa palveluihin tehdyistä muutoksista ovat myös jääneet pysyviksi. Kuntien ja kuntayhtymien palveluihin kohdistuneista koronapandemian vaikutuksista voit lukea lisää kartoituksen kohdassa 3.3 Koronapandemian kokemukset ja vaikutukset