Hakemistona toimii yleisen alueen lohkomisen pöytäkirjan otsikkoihin liitetyt pykälän sisällön kuvaus, viittaukset hakusanoihin ja lakipykäliin sekä mallipykälät. Useimmat pykäläviittaukset yleisen alueen lohkomisessa johtavat tontin lohkomisen vastaaviin pykäliin.
Linkit eivät toimi.
Pöytäkirjan otsikko
MALLILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA TOIMITUSINSINÖÖRIT
Yleisen alueen lohkominen n:o
Mitattavat alueet: tunnus
Otsikkoluettelo: (kukin otsikko johtaa pöytäkirjapykälän alkuun)
1 §. Aloitus
2 §. Tiedottaminen
3 §. Asianosaiset
4 §. Toimitusmiehet
5 §. Esteettömyys
6 §. Perusteet
7 §. Hakemusasiakirjat
8 §. Lakanneet yhteiset alueet
9 §. Yleisen alueen muodostus
10 §. Rasitteet
11 §. Käyttöoikeuden rajoitukset
12 §. Keskeyttäminen
13 §. Jatkaminen
14 §. Asianosaiset
15 §. Esteettömyys
16 §. Rajat
17 §. Pinta-alatiedot
18 §. Kiinnitysten järjestely
19 §. Rekisteröintiedellytykset
20 §. Toimituskustannukset
21 §. Lopetus
Yleisen alueen lohkomistoimitus, 2004
Hakija
Mallilan kaupunki
1 §. Aloitus
Pykälä vastaa tontin lohkomisen aloitus -pykälää. Kiinteistörekisterinpitäjä voi hakemuksettakin määrätä yleistä aluetta koskevan lohkomisen suoritettavaksi, KmL 22 a §.
2 §. Tiedottaminen
Pykälä vastaa tontin lohkomisen tiedotus -pykälää.
3 §. Asianosaiset
Pykälä vastaa tontin lohkomisen asianosaisuus -pykälää.
Toimituksen hakee pääsääntöisesti kaupunki.
Toimituksen hakijana voi olla kaupungin ohella myös maanomistaja. KML 22 a §
4 §. Toimitusmiehet
Pykälä vastaa tontin lohkomisen toimitusmiehet- pykälää.
Mikäli toimituksessa on odotettavissa riitaisuuksia, on toimitusinsinöörin syytä harkita uskottujen miesten kutsumista.
5 §. Esteettömyys
Pykälä vastaa tontin lohkomisen esteettömyys -pykälää.
6 §. Perusteet
Pykälässä mainitaan toimituksen perusteena oleva asemakaava/asemakaavat.
Toimitusmies selostaa pykälässä toimituksen tarkoituksen sekä asiaa koskevia KmL:n ja katualueen luovuttamista ja korvaamista koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä.
Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 94 § koskee omistusoikeuden siirtymistä, MRL 104 § ilmaisluovutusvelvollisuutta ja MRL 107 § oikeuksien raukeamista. Mikäli kunnassa sovelletaan ns. kateuspykälää MRL 105 §, on myös tätä pykälää syytä selvittää.
Katualueen haltuunottoa koskevat MRL 95 § ja MRA 44 §.
Toimituksessa on myös syytä varautua vastaamaan kysymykseen, milloin katu rakennetaan.
7 §. Hakemusasiakirjat
Pykälässä luetellaan toimituksessa käytettävissä olevat asiakirjat.
Mikäli toimituksen hakija on muu kuin kaupunki, hakijalla tulee olla omistusoikeus mittauksen kohteena olevaan yleiseen alueeseen.
8 §. Lakanneet yhteiset alueet
Pykälä vastaa tontin lohkomisen lakanneet yhteiset alueet -pykälää.
9 §. Yleisen alueen muodostus
Toimitusmies selostaa alustavat tiedot yleisen alueen muodostuksesta, johon saattaa pinta-alojen osalta tulla muutoksia mahdollisten rajanmääräämisten seurauksena. Lopulliset pinta-alat todetaan toimituksen loppukokouksessa.
10 §. Rasitteet
Toimitusalueella olevat vanhat rasitteet käsitellään kuten tontin lohkomisessa. Pääsääntöisesti rasitteet poistetaan. Jos tila menee kokonaan yleiseen alueeseen, myös oikeudet poistetaan.
Kun ensimmäisen asemakaavan mukainen katualue muodostetaan yleiseksi alueeksi, raukeaa siihen kohdistuva yksityistielain 1 §:ssä (YksTL 1 §) tarkoitettuja teitä koskeva oikeus MRL 107 §:n (476/2004) perusteella. Muut rasitteet kuin tierasitteet tai kulkuyhteyttä palvelevat rasitteet jäävät voimaan, ellei niitä poisteta toimituksessa. Oikeuksien raukeaminen koskee myös kunnan ennestään omistamia alueita. Yleiseksi alueeksi muodostettua katualuetta saadaan käyttää kulkemiseen tieoikeuden lakkaamisesta huolimatta.
Uuden rasitteen voi perustaa myös yleiselle alueelle. KmL 154 §.
11 §. Käyttöoikeuden rajoitukset
Pykälä vastaa tontin lohkomisen käyttöoikeuden rajoitukset -pykälää.
12 §. Keskeyttäminen
Pykälä vastaa tontin lohkomisen keskeyttäminen -pykälää.
13 §. Jatkaminen
Pykälä vastaa tontin lohkomisen jatkaminen -pykälää.
14 §. Asianosaiset
Pykälä vastaa tontin lohkomisen asianosaiset pykälää.
15 §. Esteettömyys
Pykälä vastaa tontin lohkomisen esteettömyys -pykälää.
16 §. Rajat
Pykälän ohjeistus soveltuvin osin sama kuin tontin lohkomisessa.
Kunkin maanomistajan yleiseen alueeseen luovuttama alue on vaadittaessa pystyttävä osoittamaan maastossa.
Asianosaisen vaatiessa on rajamerkki yleensä syytä rakentaa.
Käytännössä ei ilman erityistä syytä ole tarvetta rakentaa rajamerkkiä kahden yleisen alueen välistä rajaa osoittamaan.
17 §. Pinta-alatiedot
Pykälässä todetaan muodostettavan yleisen alueen pinta-ala, muodostajakiinteistöjen ja muodostajamääräalojen pinta-alat, sekä todetaan sisältyvätkö muodostajakiinteistöt ja muodostajamääräalat kokonaan tai osittain yleiseen alueeseen.
Mikäli kiinteistö sisältyy kokonaan yleiseen alueeseen, mutta jää edelleen haamukiinteistönä voimaan, on tämä todettava, KmL 151 §. MRL 94 §:n mukainen oikeus ei koske kiinteistölle kuuluvaa yhteisalueosuutta.
18 §. Kiinnitysten järjestely
Pykälän ohjeistus soveltuvin osin sama kuin tontinmittauksessa.
19 §. Rekisteröintiedellytykset
Pykälässä selvitetään yleisen alueen rekisteröintiedellytykset.
Koko mitattavan yleisen alueen tulee olla kaupungin omistuksessa ja kaupungilla tulee olla omistamiinsa alueisiin lainhuuto, KmL 23 a §, tai kaupunki saa alueet omistukseensa MRL 93, 94 tai 218 §:n perusteella.
Niiden alueiden, jotka kaupunki omistaa lainhuudon perusteella, on oltava vapaat kiinnityksistä. Yleinen alue voidaan myös vapauttaa muodostajakiinteistöihinsä vahvistetuista kiinnityksistä KmL 28 §:n perusteella. KmL 23 a §, MRL 94 tai 218 §:n perusteella kaupungille tulevat alueet sekä kaupungin ennestään omistamat ensimmäisen asemakaavan mukaisella katualueella sijaitsevat alueet vapautuvat kiinnityksistä MRL 107 §:n perusteella.
Yleisen alueen muodostajakiinteistöön kirjattu erityinen oikeus (esim. vuokraoikeus) ei estä yleisen alueen rekisteröintiä siinäkään tapauksessa, että oikeus kohdistuu muodostettavaan yleiseen alueeseen. Sama koskee myös vanhoja vuokraoikeuden kiinnityksiä. MKvpL 6.3 §. Peruste on KmL 27 §:ssä, jonka mukaan kirjattu erityinen oikeus rinnastetaan kiinnitykseen vain lainkohdassa nimenomaan mainituissa tapauksissa. Yleisen alueen lohkomisen KmL 23 a §:ssä mainitut edellytykset eivät niihin sisälly.
Yhteinen alue on vapaa osakaskiinteistöjensä kiinnityksistä KmL 29 §:n perusteella. Yleinen alue ja yleisen tien alue ja pakkolunastusyksikkö ovat vapaat kiinnityksistä. MK 16:1 §
Yleinen alue voidaan lisätä ennestään olevaan yleiseen alueeseen edellyttäen, että alueilla on sama asemakaavan mukainen käyttötarkoitus, KmL 22 b §.
Kadut voidaan muodostaa kaupunginosittain samaksi rekisteriyksiköksi. Muut yleiset alueet on syytä koota alueellisilta rajoiltaan yhtenäisiksi rekisteriyksiköiksi.
1.9.2004 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 107 §:n muutos, jonka mukaan ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen kohdistuvat pykälässä tarkemmin määritellyt oikeudet (mm. kiinnitykset) raukeavat kun katualue muodostetaan yleiseksi alueeksi. Merkille pantavaa on, että tämä koskee nyt myös kaupungin ennestään omistamaa aluetta.
Jos ensimmäisen asemakaavan mukainen katualue on muodostusluettelossa sen takia, että siihen sisältyy sellaista kaupungin ennestään omistamaa aluetta, johon on vahvistettu kiinnityksiä, nämä kiinnitykset raukeavat nyt kiinteistörekisterin pitäjän tekemällä päätöksellä merkitä yleinen alue kiinteistörekisteriin. Näin siis yleinen alue voidaan rekisteröidä suoraan rekisterinpitäjän päätöksellä ilman uutta toimituskäsittelyä. Muodostusluettelossa olevan alueen rekisteröintiin sovelletaan jo kumotun kiinteistönmuodostamislain 18. luvun säännöksiä.
Luonnollisesti edellytetään, että rekisteröitävä yleinen alue on edelleen voimassa olevan asemakaavan mukainen.
KmL 209 §:n perusteella toimituskustannukset maksaa kaupunki.
Kaupunki maksaa kustannukset myös siinä tapauksessa, että maanomistaja on hakenut toimitusta
21 §. Lopetus
Pykälä vastaa tontin lohkomisen lopetus -pykälää.
Katso yleisen alueen mallipöytäkirjan loppu.