Toimituksessa käsiteltävät asiat

Tontin lohkomispöytäkirja

Toimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa, KmL 187 §.

Asiat, jotka on merkitävä pöytäkirjaan on lueteltu seuraavissa pykälissä, KmL 187 §, KmA 22 §, KmA 46 §.

Pöytäkirjan valmistuminen ja toimittaminen asianosaisille vaatimuksesta, KmL 191 §.

Pöytäkirjan kieli:

Kaksikielisessä kunnassa pöytäkirja tehdään enemmistön kielellä. Jos asianosaisina vain vähemmistökielisiä, niin pöytäkirja on vaadittaessa kirjoitettava vähemmistön kielellä, KieliL 6 §.

Pöytäkirjan otsikko 
MALLILAN KUNTA  TONTIN LOHKOMISPÖYTÄKIRJA
TOIMITUSINSINÖÖRI  
_________________________ ______________________________
(diaarinumero)                       Kaupunginosa
Tontin lohkominen n:o             Kortteli
Tontti
Tontin nimi
(asemakaavamerkintä)          Tonttiin rajoittuva katu/osoite
Käyttötarkoitus                      Hakija

Hakemus

Toimitusta haetaan kirjallisesti kiinteistörekisterinpitäjältä, KmL 14 §. Toimitusta saa hakea kiinteistön tai määräalan omistaja tai osaomistaja, sekä erityisen oikeudenhaltija (vuokramies), KmL 22 §, KmA 6 §. Hakemuksen sisältö ja siihen liitettävät selvitykset luetellaan pykälissä KmA 7 § ja KmA 8 §.

Toimitusmääräys

Toimitusmääräyksen antaa kiinteistörekisterinpitäjä. Jos hakemus on puutteellinen, on hakijalle varattava tilaisuus täydentää hakemusta, KmL 15 §. Toimitusmääräyksen antamisen jälkeen, tai kun määräalan saannon lainhuudosta on tullut ilmoitus kirjaamisviranomaiselta, on toimitukselle viivytyksettä määrättävä toimitusinsinööri, KmA 10 §.

Mikäli toimituksen alkukokousta ei pidetä viipymättä, tulee toimitusmääräyksen antamisesta ja toimitusinsinöörin määräämisestä tiedottaa hakijalle, KmA 10 §. (Tullee harvoin kysymykseen tontin lohkomisen yhteydessä.)

Kiinteistötoimituksessa on suoritettava hakemuksessa mainittu toimitus. Mikäli hakemuksen tarkoituksen toteuttamiseksi on tarpeen, voidaan hakijan suostumuksella haetun toimituksen sijasta tai sen yhteydessä suorittaa muukin toimitus tai toimenpide, KmL 16.2 §. Edellämainittu toimitus tai toimenpide voidaan suorittaa ilman eri toimitusmääräystä, KmA 12 §.

Vireilletulo

Toimitus tulee vireille toimitusmääräyksen antamisesta lukien, KmL 16 § 
Toimitus voi tulla vireille myös määräalalle myönnetyn lainhuudon perusteella, KmL 22 §. 
Tontin lohkomista voidaan lykätä, jos on olemassa perusteltu syy, KmL 22 §. 
Tällaisena syynä voidaan pitää mm. sitä, että määräala kattaa vain osan tonttia, tai kiinnitysjärjestelyjen keskeneräisyyttä tai että tonttijakoa on tarkoitus muuttaa.

Kiinteistörekisterinpitäjä voi hakemuksettakin määrätä tontin lohkomisen suoritettavaksi, KmL 22 a §. Jos toimitushakemus on asianmukainen, on kiinteistörekisterinpitäjän annettava toimitusmääräys ja määrättävä toimitusinsinööri, KmL 15 §, KmA 10 §.

Kutsukirjeet

Kutsukirjeet on toimitettava kaikille asianosaisille, KmL 168 §. Yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen osalta samaan osoitteeseen tarvitsee lähettää vain yksi kutsu, KmA 42 §.

Kuolinpesän osalta riittää ilmoittaminen pesän hoitajalle. 
Ilmoitus holhouslautakunnalle, KmA 43 §. 

Kutsu yhteisen alueen omistajille, rasiteoikeuden haltijoille ja tiekunnalle, KmL 168.2 §, YaL 26 §.

Kutsu kunnalle, KmL 168.3 § ja KmL 17.2 § Kuntien välistä rajaa määrättäessä on syytä tiedottaa toimituksesta myös naapurikunnalle

Lähettäminen

Pääsääntöisesti kutsut lähetetään tavallisina kirjeinä. Kutsukirje on annettava vähintään neljätoista päivää ennen alkukokousta postin kuljetettavaksi tai luovutettava vastaanottajalle vähintään seitsemän päivää ennen alkukokousta kirjallista todistusta vastaan (saantitodistus), KmL 169 §, YaL 26 §.

Kuulutus

Jos kaikkia asianosaisia ei voida kutsukirjeillä tavoittaa asianosaisten selvittämisen vaikeuden tai osoitteiden puutteellisuuden vuoksi, on syytä lisäksi julkaista kuulutus sanomalehdessä tai yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Käytännössä tarve ilmenee silloin, kun käsitellään vanhoja rasitteita, tai kiinteistön omistajan osoite ei ole tiedossa, Kml 169 §.

Sopimalla

Toimituksen suorittamisesta ei tarvitse tiedottaa, jos asianosaiset siihen suostuvat, KmL 170.2 §

Menettelyä käytetään niissä kiireellisissä mittauksissa, joissa asianosaisten piiri on pieni tai mahdollisissa jatkokokouksissa. Samalla sovitaan yleensä toimituksen hyväksymisestä, jolloin valitusaikaa ei tarvitse noudattaa.

Hakija

Hakija voi olla kaavatontin tai siihen kuuluvan alueen omistaja, osaomistaja tai haltija, sekä erityisen oikeuden omistaja, KmL 22 §. Yhtiöiden osalta hakemiseen kelpaa kaupparekisteriin merkitty toiminimen nimenkirjoitukseen oikeutettu.

Omistaja

Kiinteistön tai alueen omistajan puhevaltaa kiinteistötoimituksessa käyttää se, jolla on lainhuuto taikka joka omistajan hallitsee kiinteistöä tai aluetta, KmL 18 §.

Yhteisen alueen tai usean omistajan omistaman kiinteistön osalta puhevalta määräytyy KmL 19 §:n mukaisesti.

Rajanaapuri

Rajanaapuri on asianosainen, jos rajan paikka on epäselvä tai siitä on riitaa.

Rajanaapuri kutsutaan käytännössä vain, jos raja tonttia maastoon merkittäessä havaitaan epäselväksi. Jos rajanaapuri ilmestyy kokoukseen ja esittää vaatimuksia rajan paikan suhteen, asia on käsiteltävä.

Panttioikeuden haltija

Panttioikeuden haltija on asianosainen vain silloin, kun alue vapautetaan kiinnityksistä ilman panttioikeuden haltijan suostumusta, KmL 17 §.

Panttioikeuden haltijaa on syytä pyytää ottamaan mukaansa hallinnassaan olevat panttikirjat sekä mahdolliset suostumukset mitattavan alueen vapautumisesta kiinnityksistä tai sopimukset kiinnitysjärjestelyistä.

Kunta

Kunta on asianosainen vain maanomistajana tai rajanaapurina. Lisäksi kunnalla on oikeus käyttää puhevaltaa asemakaava-alueella tehtävässä ja KmL 33 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetussa toimituksessa, joten kunnalle on lähetettävä kutsu näissä tapauksissa, KmL 168.4 § ja KmL 17.2 §.

Valtuutus

Asianosainen voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään toimituksessa. Puhevaltaan sekä toimituksen hyväksymiseen riittää avoin asianajovaltakirja. Jos toimituksessa tehdään oikeudellisia sopimuksia, (rasitteen perustaminen, korvauskysymykset tms.) valtakirjan tulee olla kohdennettu.

Toimitusmiehet

Toimitusmiehiä ovat toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Uskottujen miesten kutsuminen on tarpeen vain silloin kun toimitusinsinööri katsoo sen aiheelliseksi tai asianosainen sitä vaatii, KmL 4 §. Toimitusinsinöörin on alkukokouksessa kysyttävä, vaatiiko kukaan asianosaisista uskottujen miesten käyttämistä, KmA 41 §. Asianosainen voi esittää vaatimuksensa muulloinkin toimituksen kestäessä. Tällöin ei kuitenkaan toimituksessa aiemmin tehtyjä ratkaisuja oteta enää uudelleen käsiteltäviksi.

Mikäli tontinlohkomisen yhteydessä sivutoimituksena tehdään tontinosan lunastus, on toimitusinsinöörin syytä kutsua toimitukseen uskotut miehet.

Toimitusinsinööri

Toimitusinsinöörejä ovat kiinteistöinsinööri (laki kunnan kiinteistöinsinööristä 557/1995), KiL 1 - 7 §:t , virkasuhteessa oleva insinööri (maanmittausinsinööri AMK) ja maanmittausteknikko.

Toimitusinsinöörin toimivalta

KmL 5 §, KmL 5 a §.

Toimitusinsinööri voi suorittaa asemakaava-alueella seuraavat toimitukset:

• Lohkominen
• Vapaaehtoinen tilusvaihto
• Rajankäynti
• Rasitetoimitus
• Erillisen alueen tilaksi muodostaminen
• Yhteisalueen siirto ja tilaksi muodostaminen
• Yksityistielain mukainen tietoimitus

Mikäli kunta tekee paikallisen maanmittaustoimiston kanssa sopimuksen (johtaa sopimusluonnokseen) kiinteistörekisterin pitämisestä ja toimituksista osalla asemakaava-aluetta, kunnan toimitusinsinööri suorittaa lähinnä tontin ja yleisen alueen lohkomiset, sekä tonttia koskevat rajankäynnit ja rasitetoimitukset.

Toimitusinsinöörin tulee olla kiinteistöinsinööri mikäli on kysymys:

• Pakollisesta tilusvaihdosta
• Tontin lohkomisen yhteydessä tapahtuvasta lunastuksesta
• Muu kiinteistönmääritys kuin rajankäynti

Kunnan suostumuksella ja maanmittaustoimiston antaman toimitusmääräyksen perusteella kunnan toimitusinsinööri voi suorittaa em. toimituksia myös asemakaava-alueen ulkopuolella, KmL 5 a §.

Uskottu mies

Kunnassa on oltava vähintään 6 uskottua miestä. Uskottu mies on oikeudelliselta luonteeltaan kuntalaissa, KuntaL 32 §, säädetty luottamushenkilö, jonka valitsee kunnanvaltuusto, KmL 6 §. Toimikausi on 4 vuotta. Uskottujen miesten toimikausi on sama kuin kunnanvaltuuston.

Uskottu mies suorittaa tehtävänsä virkavastuulla ja tästä syystä hänen on annettava käräjäoikeudessa tai maaoikeudessa juhlallinen vakuutus siitä, että hänen toimintansa täyttää laissa säädetyt "oikeamielisyyden" periaatteet, KmL 7 §.

Uskotun miehen kutsuu toimitusinsinööri. Jos uskotut miehet kutsutaan kesken toimituksen, ei sen johdosta oteta toimituksessa käsiteltyjä asioita uuteen käsittelyyn, KmL 8 §.

Uskotun miehen ollessa esteellinen voidaan uskottu mies kutsua naapurikunnastakin, KmL 9 §.

Toimitukseen kutsuttujen uskottujen miesten läsnäolo ei ole tarpeen kun toimituksessa suoritetaan teknisiä tehtäviä kuten tontin rajojen mittaamista ja maastoon merkitsemistä.

Uskottu mies on velvollinen saapumaan toimitukseen, jollei hänellä ole laillista estettä, KmA 2 §.

Uskotulle miehelle voidaan ottaa sijainen, KmL 9 §. Katso myös KmL 7 §. 

Asiantuntija

Toimitusmiehet voivat kutsua asiantuntijan avustamaan sellaisen asian käsittelyä, joka edellyttää erityistä asiantuntemusta. Ennen asiantuntijan kutsumista on kuultava asianosaisia, KmL 13 §, KmA 3 §.

Toimitusmiesten ratkaisuvalta

Kun toimitusmiehet eivät ole yksimielisiä toimituksessa tehtävästä ratkaisusta, asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, KmL 175.3 §

Uskotun miehen palkkio

Uskotun miehen palkkion ja matkakustannusten korvauksen perusteet vahvistaa maanmittauslaitoksen keskushallinto. Ks. voimassa oleva päätös Toimitustaksat ja palkkiot Em. lisäksi uskotulle miehelle voidaan maksaa myös korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita uskotun miehen toimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä. Uskottujen miesten käytöstä aiheutuvat menot luetaan yleiskustannuksiin ja otetaan huomioon kiinteistötoimitusmaksun suuruutta määritettäessä. Niitä ei enää veloiteta toimitusmenoina. Palkkiosta lähemmin pöytäkirjamallin 22 §:ssä.

Esteettömyys

Toimitusinsinöörin ja uskottujen miesten esteellisyyteen sovelletaan oikeudenkäymiskaaren (OK) säännöksiä tuomarin esteellisyydestä, KmL 11 §. Tuomarin jääviyssäännökset sisältyvät oikeudenkäymiskaaren 13 lukuun. Tuomarin jääviyden aiheuttavat, OK 13:1 § mm:

• laissa säädetty sukulaisuus,
• asema vastapuolena tai julkisena vihamiehenä,
• tuomari tai laissa säädetty sukulainen on asianosainen tai heille on odotettavissa asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa,
• tuomari on ollut samassa asiassa tuomarina, asianajajana tai todistajana tai on ennen päättänyt jotakin asiaan kuuluvaa,
• tuomarilla itsellään on samanlainen asia toisessa oikeudessa. 

Hallintomenettelylaissa on yleiset virkamiehen esteellisyysperusteet sekä esteellisyyden vaikutukset.

Hallintomenettelylaki 6.8.1982/598, 10 § ja 11 §

Toimitusmiehen tietäessä olevansa esteellinen, hänen on ilmoitettava siitä muille toimitusmiehille, KmL 11 §.

Esteellisyyden ilmetessä toimitaan seuraavasti:

Toimitusinsinöörin ollessa esteellinen, toimitus keskeytetään ja asiasta ilmoitetaan sille, joka on toimi-tusmiehen määrännyt. Tämä määrää uuden toimitusmiehen jatkamaan toimitusta, KmL 12 §.

Uskotun miehen ollessa esteellinen, toimitusinsinööri kutsuu uuden uskotun miehen, KmL 12 §. Huomioi myös KmL 9 ja KmL 10 §.

Paitsi suoranaisia laillisia esteitä, on nykyisin noussut oikeuden ratkaisujen tuomana esille myös moraalinen esteellisyys. Tämä on huomioitava varsinkin kaupungin ollessa toisena osapuolena. Paitsi virkamies, myös luottamusmies voi olla moraalisesti esteellinen. Samoin olisi huomioitava esimerkiksi mahdollinen esimies/alainen suhde.

Kiinteistöinsinööriä on pidettävä esteellisenä tontinosan lunastusta koskevassa toimituksessa kunnan ollessa toisena osapuolena, jos kiinteistöinsinööri toimii kunnan maakauppoja hoitavana virkamiehenä.  

Näistä toimituksista olisi sovittava maanmittaustoimiston kanssa.

Viran puolesta hankittavat asiakirjat

Viran puolesta hankittavista asiakirjoista voidaan periä maksu. Maksun perimisen edellytyksenä on, että maksu on määritetty kiinteistötoimitusmaksutaksassa.

Lainhuutorekisterin ote

• lainhuudot muodostajakiinteistöihin ja muodostajamääräaloihin.
• lainhuuto tarvitaan viimeistään toimituksen lopetuskokouksessa
• lainhuutoa ei tarvita, jos saantoa ei tarvitse maakaaren mukaan huudattaa, tai sen huudatusvelvollisuus alkaa vasta toimituksen rekisteröinnistä (esim. tontinosan lunastus) MK 11:3 §.
• selvennyslaihuutoa ei vaadita, vaan muodostumisketjusta löytynyt lainhuuto riittää
• määräalan erottamisoikeuden kiinnitys vastaa lainhuutoa (laki maakaaren voimaanpanosta, MKvpL 6.3 §)

Kiinteistörekisteriote

Rasitustodistus

Asianosaisen hankkimat asiakirjat

Saantokirja, perinnönjakokirja tms.

• Saantokirjasta selviää määräalan ulottuvuus sekä mahdolliset yhteisalueosuudet ja rasitteet.

Ote kaupparekisteristä, säätiörekisteristä tms.

• Kaupparekisteriotteesta selviää mm. yhtiön olemassaolo, liike- ja yhteisötunnus sekä yhtiön nimenkirjoittajat.

Joillakin kunnilla on käytössä patentti- ja rekisterihallituksen VIRRE ja NettiYREKA -tietopalvelut, joista on saatavilla tietoja kaupparekisteristä, säätiörekisteristä (VIRRE) ja yhdistysrekisteristä (NettiYREKA).
Selailuoikeudesta ja sen hankinnasta saa tietoja patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi

Perukirja, sukuselvitykset

• Perukirjan voi olla maistraatin varmentama. Tällöin ei tarvita sukuselvityksiä. Perukirjat hyväksyttiin alioikeudessa aina vuoteen 1994 asti, PK 20:9 a §.

Rasitesopimus ja sen edellyttämät päätökset

Kiinteistöosakeyhtiössä riittää rasitesopimuksen hyväksyntään yhtiön hallituksen päätös. Asunto-osakeyhtiön ollessa rasitetun kiinteistön omistaja, tarvitaan yhtiökokouksen päätös. Oikeutetun tontin osalta riittää asunto-osakeyhtiön hallituksen päätös.

Jos yhtiön toimialana on kiinteistöjen ostaminen, vaihdanta ja luovutus, riittää rasitesopimuksen hyväksymiseen pääsääntöisesti nimenkirjoitusoikeutettu.

Muissa omistajamuodoissa (säätiö, seurakunta, kunta, valtio tms.) on tarkistettava erikseen päätöksentekotapa. (eri lait, johtosäännöt tms).

Ei detaljikaavaa 1.3.1977 
LakkL 7 § Yhteinen alue siirtyy viereisiin kiinteistöihin alueen keskiviivaa myöten.

Toisiinsa rajoittuvien kiinteistöjen välinen raja lakanneella yhteisellä alueella määräytyy kohtisuoraan keskiviivaa vasten.

Detaljikaava 1.3.1977 
Alueella on tonttijako, LakkL 9 §

Mikäli tonttijakotontti käsittää yhteisen alueen lisäksi vain yhden kiinteistön aluetta, siirtyy yhteinen alue asemakaavaa ja tonttijakoa noudattaen kyseiseen kiinteistöön.

Mikäli tonttijakotontti käsittää yhteisen alueen lisäksi useampia kiinteistöjä, alue siirtyy pinta-alaltaan suurimpaan kiinteistöön. Mikäli pinta-alaltaan yhtä suuria on useampia, alue siirtyy rakennukset huomioonottaen arvokkaimpaan kiinteistöön.

Alueella ei ole tonttijakoa, LakkL 10 §

Kortteli sisällä yhteinen alue liitetään korttelin sisällä oleviin kiinteistöihin LakkL 983/76, 7 §:n säädöksien mukaisesti. 

Alueellinen selvittämistoimitus

Kunta voi hakea alueensa maanmittaustoimistosta alueellista yhteisten selvittelytoimitusta.

Maanmittaustoimisto voi hakemuksetta antaa määräyksen alueellisen selvittämistoimituksen tekemiseksi, LakkL 20 §.

Rajankäynti

Jos toimitusalue ulottuu rajaan, jonka paikka on epävarma tai joka on riitainen, on rajan paikka toimituksen yhteydessä selvitettävä ja ratkaistava, KmA 53 §.

Rajankäynti tehdään hakemuksetta muun toimituksen yhteydessä, jos se on tarpeen toimituksen suorittamista varten, KmL 103.2 §.

Vanha raja käydään muodostajakiinteistön ja rajanaapurina olevan kiinteistön välillä, eikä vain mitattavan alueen ja naapurikiinteistön välillä, jollei ole erityisiä syitä rajoittaa rajankäyntiä koskemaan vain mitattavaa aluetta koskemaan (esimerkiksi pitkä ja vaikeasti selvitettävä raja). Tällöin on huomattava, että esimerkiksi myös määräalan luovuttaja saattaa olla asianosainen rajankäynnissä.

Rajankäynnin tarpeellisuuden päättävät toimitusmiehet. Jos rajan paikka on epäselvä, tai sen paikasta on riitaa, rajankäynti on suoritettava.

Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on määrättävä entiseen paikkaan viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti, KmL 104.1 §

Jos rajaa ei ole aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty, on selvitettävä rajan paikkaa koskevat vaatimukset sekä niiden perusteet. Ratkaisu on tehtävä vaatimusten ja muun asiasta saatavan selvityksen nojalla, KmL 104.2 §.

Jos rajan paikkaa ei voida täysin luotettavasti määrätä ja jos rajan molemmin puolin olevat kiinteistöjen omistajat sopivat rajan paikasta, määrätään raja siihen paikkaan, jollei se ole ristiriidassa rajan paikasta saadun selvityksen kanssa, KmL 104.3 §.

Jos rajamerkki on huonokuntoinen tai muutoin puutteellinen eikä rajan paikasta ole riitaa, se saadaan korjata rajan paikkaa määräämättä, KmL 108.2 §.

Muun toimituksen yhteydessä suoritettu rajankäynti on muistettava huomioida valitusosoituksessa.  

Lykkäyksen perusteet

Lykkäys voi tapahtua mm. seuraavista syistä:

• Uskottujen miesten tarpeellisuus, KmL 4 §. Asianosainen voi vaatia uskottujen miesten käyttämistä myös kesken toimituksen.
• Asianosaispiirin laajeneminen (rajanmääritys, panttioikeuden käsittely), KmL 170.3 §.
• Muu selvitystä kaipaava asia kuten:
  • kokouksessa havaittu epäselvyys rajassa
  • asiakirjojen puutteellisuus
  • asianosaisen perusteltu pyyntö

Tonttijaosta poikkeaminen KmL 20 §, KmA 20 §.

Mittaus suoritetaan tonttijaosta poiketen, mikäli aikaisempi lainvoimainen rajankäynti tai tässä toimituksessa suoritettu rajankäynti muuttaa tonttijaossa määritettyjen rajapisteiden paikkaa.

Tonttijaosta voidaan poiketa myös vähäisessä määrin asianosaisten suostumuksella. Rajaa voidaan siirtää maastossa paremmin sopivaan kohtaan. Syynä voi olla kiinteistönmuodostusasetuksen KmA 20 §:n mukaan tontin tai rakennusalan soveltuvuus toteutettavaan rakennushankkeeseen taikka olemassa olevat rakennukset, rakennelmat, puusto, istutukset, kulkuyhteydet, maanalaiset johdot tai muu vastaava syy edellyttää poikkeamista tonttijaosta. Suostumus ei saa loukata kolmannen oikeutta. Rajaa ei saa muuttaa siten, että luovutus poikkeaa luovutuskirjasta (lisäkauppahinta tms.).

Rajaa ei voi myöskään muuttaa siten, että tontille tulisi uusi muodostajakiinteistö.

Uutta tonttijakoa edellytetään ehdottomasti, jos esimerkiksi ns. kirvesvarsi siirretään tontin toiseen laitaan, poistetaan kirvesvarsi tai muutetaan kulkurasite kirvesvarreksi.

Asemakaavassa vahvistetusta, korttelin eri maankäyttötarkoituksiin tai eri rakentamistehokkuuksiin jakavasta rajasta ei saa poiketa.

• Rasitteen poistaminen KmL 159 §,  KmL 161 § , KmL 165 §
• Rasitteen raukeaminen MRL 107 § (476/2004)
• Rasitteen lakkaaminen vaatii määräaikaista rasitetta lukuun ottamatta poistamista.

Poikkeuksen muodostaa ensimmäisen asemakaavan mukainen katualue, johon kohdistuva yksityistielain 1 §:ssä (YksTL 1 §)tarkoitettuja teitä koskeva oikeus raukeaa MRL 107 §:n perusteella, kun katualue muodostetaan yleiseksi alueeksi. Muut rasitteet kuin tierasitteet tai kulkuyhteyttä palvelevat rasitteet jäävät voimaan, ellei niitä poisteta toimituksessa. Oikeuksien raukeaminen koskee myös kunnan ennestään omistamia alueita. Yleiseksi alueeksi muodostettua katualuetta saadaan käyttää kulkemiseen tieoikeuden lakkaamisesta huolimatta. Säännöstä oikeuksien raukeamisesta voidaan soveltaa vain muodostettaessa yleinen alue toimituksessa (lohkomalla). Jos yleinen alue muodostetaan KrL 3 §:n mukaisella kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä ei säännöstä tule soveltaa. 

Rasitteen tai oikeuden poistaminen käsitellään rasitetoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Jos rasitteen tai oikeuden poistamisesta johtuvien menetysten korvaamisesta on sovittu eikä asian käsitteleminen kiinteistötoimituksessa tai yksityistietoimituksessa ole erityisestä syystä tarpeen, kiinteistörekisterin pitäjä voi ratkaista asian päätöksellään. KmL 165 §

Rasitteen voimaan jättäminen KmL 159 §

Rasiteoikeudet eivät periydy automaattisesti. Toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, vaihdetaan alueita tai liitetään alueita kiinteistöön, on määrättävä se kiinteistö, jonka hyväksi aikaisemmin perustettu rasite tai yksityistieoikeus jää voimaan. Lähtökohtaisesti rasite jää vain yhden muodostettavan kiinteistön hyväksi. Jos rasite tai oikeus on tarpeellinen usealle toimituksessa muodostetulle kiinteistölle, se voidaan määrätä jäämään voimaan myös usean kiinteistön hyväksi. Voimaan jättäminen ratkaistaan tällöin samoin edellytyksin kuin uuden rasitteen perustaminen.

Jos tontti on muodostettu tilasta ennen voimaanjättöä koskevien säännösten voimaantuloa ja tilalla on ollut edelleen merkityksellisiä rasiteoikeuksia (esim. venevalkamaoikeus), vaatii oikeuksien siirtäminen tontille kiinteistönmääritystoimitusta. Ainoastaan täysin selvissä ja riidattomissa tapauksissa, joissa tontti on muodostunut koko oikeuden saaneesta tilasta, voidaan omistajien sopimuksella lakanneen tilan oikeudet siirtää siitä muodostetun tontin hyväksi kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä.

Rasitekorvaus KmL 161 §,  KmL 162 §,  KmL 164 §

Ellei korvauksista ole sovittu tai kaikki asianosaiset eivät ole paikalla toimituksessa, on korvauksista tehtävä päätös viran puolesta, vaikka korvausta ei olisi vaadittu, KmL 201 §. Suoritettavista korvauksista on tehtävä erityinen toimitusasiakirja tai merkintä pöytäkirjaan KmA 67§. Perustettaessa pakkorasitetta on toimituksessa aina myös tutkittava korvauskysymykset.

Kiinteistö, jonka osalta rasitetoimenpiteestä on määrätty suoritettavaksi korvaus, on panttina maksamattomasta korvauksesta ja sille suoritettavasta korosta siten kuin maakaaren, MK 20. luvussa säädetään.

Rakennusrasite MRL 158-160 §, MRA 80-84 §

Rakennusrasitteet kohdistuvat rakennukseen tai rakennettuun tontin osaan. Vaikka myös rakennusrasitteet merkitään kiinteistörekisteriin, eroaa niiden perustamismenettely ja käsittely maapohjaa koskevan rasitteen käsittelystä. Rakennusrasitteiden käsittely kuuluu rakennuslupaviranomaisille ja niitä koskevat säännökset sisältyvät maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä maankäyttö- ja rakennusasetukseen. Kiinteistönmuodostamislain säännöksiä ei sovelleta rakennusrasitteisiin KmL 154 §. Maapohjaan kohdistuvien rasitteiden ja rakennusrasitteiden välinen raja voi olla tulkinnanvarainen (mm. autokatosten ja jätteiden kokoamispaikkojen osalta), minkä takia olisi tarkoituksenmukaista sopia menettelytavat paikallisesti rakennuslupaviranomaisten kanssa.

Tontin lohkomisessa rakennusrasitteet on oikaistava uusia kiinteistötunnuksia vastaaviksi ja poistettava tontin rajojen muutoksen johdosta tarpeettomiksi tulleet rakennusrasitteet MRA 81 §.

Väliaikainen oikeus

Kiinteistönmuodostamislain mukaan väliaikaisia oikeuksia ei voi enää perustaa. Tontin lohkomisen yhteydessä voidaan joutua käsittelemään (poistamaan, siirtämään, muuttamaan) aiemmin kaavoitusalueiden jakolain mukaan perustettuja väliaikaisia oikeuksia.

Perustamisedellytykset KmL 154 § - KmL 157 § 

1. Tyyppipakko, KmL 154 §  KmL 154 a § Rasitteeksi voidaan perustaa vain kiinteistönmuodostamislaissa tyhjentävästi lueteltuja rasitetyyppejä.
2. Sopimuspakko, KmL 156 §Rasitteen perustaminen edellyttää pääsääntöisesti sopimusta. Rasitesopimus voi olla erillinen tai sisältyä saantokirjaan. Sopimus rasitteesta voidaan tehdä myös toimituksessa KmL 282 a §. Asemakaava-alueella saadaan perustaa ns. pakkorasite KmL 156.2 § :ssä mainituissa tapauksissa. 
3. Tarpeellisuus - Haitattomuus KmL 156 § 
   Rasitteen tarpeellisuutta ja haitattomuutta tutkittaessa merkitseviä ovat kiinteistökohtaiset tekijät, kuten maaperä, korkeuserot, kaavamääräykset ja rakennusten sijainti. Rasitteen perustamisedellytyksiä harkittaessa voidaan joutua mm. tutkimaan rakennuslupaa asemapiirroksineen tai vaatimaan autojen pitämistä varten perustettavalle rasitteelle autopaikkasuunnitelma. 
   Oikeus asemakaavassa osoitettuun käyttöön (esim. kevyen liikenteen väylä korttelin halki) ei synny ainoastaan kaavamerkinnän perusteella. Oikeuden perustaminen kiinteistörasitteeksi tulee käsitellä KMmL:n säännöksiä soveltaen. Asemakaavamääräyksellä on merkitystä perustamisedellytyksiä harkittaessa.
4. Yleiset soveltuvuusedellytykset KmL 157 §

Pakkorasitteet, KmL 156.2 §

Asemakaava-alueella saadaan perustaa ns. pakkorasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta KmL 156.2 §:ssä mainituissa tapauksissa. Pakkorasitteen tulee olla oikeutetulle tärkeä. 

Kiinteistötoimituksessa on jokaiselle kiinteistölle järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys, KmL 156.3 §. Mikäli kulkuyhteydestä ei sovita, on se järjestettävä pakkorasitteena.  Jos tonttijako sisältää MRA 37 §:n mukaisia katuun rajoittumattomia tontteja, olisi jo ennen tonttijakoa tarkoituksenmukaista vaatia rasitesopimus kulkuyhteydestä.

Pakkorasitemahdollisuus varmistaa, ettei tontti jää missään olosuhteissa ilman kulkuyhteyttä.

Oikeutettu kiinteistö

Rasitettu rekisteriyksikkö

Rasite voidaan perustaa KmL 154 §:n mukaan kiinteistön hyväksi (oikeutettu kiinteistö) toisen rekisteriyksikön alueelle (rasitettu rekisteriyksikkö). Kiinteistö ja rekisteriyksikkö on määritelty KrL 2 §:ssä. 
Rasite voidaan perustaa eri laatuisten kiinteistöjen, kuten tontin ja tilan, välille. Säännös mahdollistaa rasitteen perustamisen myös yleiselle alueelle. Perustaminen voi olla tarpeen esimerkiksi tapauksessa, jossa asemakaavassa on merkitty ajo tontille puiston kautta.

Rasite kuntaa varten

Asemakaava-alueella voidaan perustaa kuntaa varten KmL 155 §:n mukaisia tarkoituksia varten. Kunnan omistama yhtiö ei vastaa kuntaa.

Määräaikainen rasite KmL 154.2 §

Kaikki sallitut rasitetyypit voidaan perustaa määräaikaisina. Toimituksessa on määräaikaisen rasitteen osalta määrättävä aina ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, voidaan myös määrätä tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä. Mahdollisina päättymistapahtumina voi tulla kyseeseen esimerkiksi rakennuksen rakentaminen tai purkaminen, asemakaavan muutos sekä kadunpitopäätös tai kunnallisen viemärin rakentaminen.

Jos rasite ei ole pysyvä, on sen voimassaoloaika merkittävä kiinteistörekisteriin, KrA 6 §.

Rasitteiden rekisteröinti käyttöoikeusyksikköinä, KrA 6 §

Kiinteistörekisteriasetuksen (6 §) mukaan rasitealueet ja rasitteisiin rinnastettavien toimituksessa perustettujen käyttöoikeuksien ja -rajoituksien alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.

KmL:n mukaiset kiinteistörasitteet rekisteröidään kiinteistötietojärjestelmään käyttöoikeusyksikköinä, joille annetaan tunnus ja sijainti. MRL:n mukaiset rasitteet (rakennusrasitteet) merkitään kiinteistörekisteriin tunnuksellisina käyttöoikeusyksikköinä, joille ei merkitä sijaintia.

Käyttöoikeusyksiköiden tunnuksesta, sijainnista ja tietosisällöstä sekä käsittelystä rekisteröitäessä löytyy yksityiskohtaisia tietoja ja ohjeita kiinteistötietojärjestelmän rekisterinpitosovelluksen sovellusoppaasta kohdassa -> Päävalikot -> Toimitus -> Käyttöoikeusyksikkö ->Ohje
 
Uudet kiinteistörasitteet olisi tarkoituksenmukaista perustaa toimituksessa käyttöoikeusyksikköinä ja merkitä käyttöoikeusyksiköiden tunnukset toimituspöytäkirjaan ja -kartalle. Jos käyttöoikeusyksikkö on tarpeen jakaa osiin, tulisi myös osat näkyä pöytäkirjassa ja kartalla.

Jos toimituksen kohdekiinteistöillä on aikaisemmissa toimituksessa perustettuja käyt-töoikeusyksiköitä, tulee ne toimituksessa kohdistaa uusille kiinteistöille taikka lakkauttaa tarpeettomana.

Käsiteltäessä toimituksessa nk. maarekisterikiinteistöjä, vanhoja rasitemerkintöjä ei toimituksen yhteydessä ole tarkoituksenmukaista perusparantaa käyttöoikeusyksiköiksi kuin ainoastaan erityisistä syistä. Asemakaava-alueella rasitemerkintöjen mukaiset rasitteet menettävät usein merkityksensä asemakaavan tultua kokonaan toteutetuksi. Vanhat rasitemerkinnät on kuitenkin toimituksessa kohdistettava tai lakkautettava tarpeettomina.

Rasitteita sekä muita käyttöoikeuksia ja -rajoituksia (esim. yksityistieoikeudet, käyttöoikeuden rajoitukset) koskevia tietoja on aiemmin voitu merkitä rekisteriin kiinteistön huomautuksina tai muina tietoina. Mikäli tällainen oikeus on Maanmittauslaitoksessa rekisteröity käyttöoikeusyksiköksi, voidaan kiinteistö kytkeä siihen ja vastaava huomautusmerkintä poistaa. 

Rasitealue

KmL 158.1 §

Toimituksessa on määrättävä alue, johon perustettu rasite kohdistuu, KmL 158.1 §. Rasitealueesta on tehtävä aina kartta, KmA 50 §. Rasitealue tulisi merkitä kartalle yksiselitteisesti esimerkiksi tarkkojen mittojen avulla.

Rasitealueen raja merkitään myös maastoon, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, KmL 185 §. Kun rasitealue on kartalla yksiselitteisesti määritelty, rasitealue on merkittävä maastoon yleensä vain asianosaisen pyynnöstä. Jos rasitealueen maastoon merkitseminen aiheuttaa merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia, voidaan toimituksesta velkoa todelliset kustannukset kiinteistötoimitusmaksutaksasta riippuen.

Ehdot ja rajoitukset, KmL 158.1 §, KmL 165 §

Toimituksessa on määrättävä tarvittavat ehdot ja rajoitukset rasitteen käyttämiselle. Ehtoja ja rajoituksia voidaan joutua käsittelemään myös viran puolesta. Rasitetta tai oikeutta koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Jos rasitteen tai oikeuden käyttämistä koskevien määräysten muuttamisesta ja tällaisesta toimenpiteestä johtuvien menetysten korvaamisesta on sovittu eikä asian käsitteleminen kiinteistötoimituksessa tai yksityistietoimituksessa ole erityisestä syystä tarpeen, kiinteistörekisterin pitäjä voi ratkaista asian päätöksellään.

Rakentamisvastuu, Kunnossapitovastuu, KmL 158.2 §, KmL 165 §

Toimituksessa on annettava tarpeelliset määräykset rasitealueen kuntoonpano- ja kunnossapitokustannusten osittelemisesta, jos joku asianosaisista sitä vaatii tai jos se on muuten tarpeellista. Uuden rasitteen rakentamis- ja kunnossapitovastuut tulisi aina ositella toimituksessa. Rasitetta tai oikeutta koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Jos rasitteen tai oikeuden käyttämistä koskevien määräysten muuttamisesta ja tällaisesta toimenpiteestä johtuvien menetysten korvaamisesta on sovittu eikä asian käsitteleminen kiinteistötoimituksessa tai yksityistietoimituksessa ole erityisestä syystä tarpeen, kiinteistörekisterin pitäjä voi ratkaista asian päätöksellään.

Käsittely toimituksessa

Muodostajakiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin tulee pöytäkirjassa selvittää vain mikäli muodostuva tontti saa niihin osuuden.

Kiinteistötoimituksissa on aina todettava se, mihin yhteisiin alueisiin muodostuva tontti tai muodostuvat tontit saavat osuuden, KmL 152 §, sekä se, mikä on osuuden suuruus.    Osuuden suuruus esitetään joko osakkuuslukuna tai sitten osuussuhteena, joka kertoo mikä on muodostuvan kiinteistön osuus muodostajakiinteistön osuudesta yhteisiin.

Muodostajakiinteistön osuudet selvitetään joko kiinteistörekisteriotteelta tai arkistotutkimuksen avulla. Jos muodostajakiinteistön kiinteistörekisteriotteella on nk. Täydellinen osuusmerkintä ei arkistotutkimuksia tarvita ( esim. "osuus yhteisiin", "ei osuutta yhteisiin" tai yhteisalueosuuksien jälkeen todettu "ei osuutta muihin yhteisiin"). Arkistotutkimuksia suoritettaessa on syytä huomioida myös sellaiset yhteisalueosuudet jotka muodostajakiinteistölle kuuluvat kiinteistön muodostumisajankohdan lainsäädännön perusteella, vaikka mainitut yhteisalueosuudet eivät muodostajakiinteistön kiinteistörekisteriotteelta näy.

Saanto

Jos tontti muodostuu määräalasta, voi se saada osuuden yhteisiin vain jos saantokirjassa on niin todettu. Jos saantokirjassa ei ole mainintaa yhteisalueosuuden myynnistä ja yhteisalueosuus halutaan tontille saada, tulee saantokirjaa täydentää. Täydentäminen tulee tehdä kiinteistökaupan muotomääräyksiä noudattaen. Jos kiinteistön omistajalla on lainhuuto sellaiseen kiinteistöön, joka osittain on tontin muodostajakiinteistönä, omistajalta tulisi tiedustella haluaako hän osuuden tai sen osan tontille vai ei.

Jos kauppakirjassa on määräalan mukana myyty myös osuus yhteisiin, mutta osuuden suuruutta ei ole määrätty, määrätään osuuden suuruus toimituksessa pinta-alojen suhteessa tai erityisistä syistä muun kohtuullisen perusteen mukaan, Kml 150.2 §.

Osakkuusluku

Osakkuuslukua voidaan käyttää, jos muodostajakiinteistöllä on osuus määrättyyn yhteiseen alueeseen ja osuuden suuruus on määritettu osakkuuslukuna. Osakkuusluku esitetään nk. "miljoonapistelukuna" , jossa pisteen jälkeen on kuusi numeroa (esim. 0.000020). Jos muodostuva tontti saa vain osan muodostajakiinteistönsä osuudesta tiettyyn yhteiseen alueeseen, lasketaan muodostuvan tontin saama osakkuusluku toimituspöytäkirjaan. Samalla on laskettava mikä osakkuusluku toimituksen jälkeen jää muodostajakiinteistölle.

Osuussuhde

Osuussuhde tulee pöytäkirjassa esittää nk. "desimaalipilkkulukuna", jossa desimaalipilkun jälkeen on neljä merkitsevää numeroa. toimituspöytäkirjaan tulisi merkitä myös se, miten desimaalipilkkuluku on laskettu (esim. 1000/2000). Kiinteistörekisteriin osuussuhde viedään desimaalipilkkulukuna.

On tavallista, että määräalasaannon yhteydessä määräalalle myydään osuus yhteisiin pinta-alojen suhteessa. Tällöin on tärkeä selvittää mitkä ovat ne pinta-alat joiden suhteessa yhteisalueosuus annetaan. Osuussuhteeksi tulisi laittaa saannon kohteen pinta-ala/kiinteistön virallinen kaupantekohetken pinta-ala kiinteistörekisteriotteelta.

Osuuden siirtäminen

Kiinteistöstä luovutettu osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta voidaan siirtää luovutuksen saajan kiinteistöön tai jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan omaksi tilakseen. Osuuden siirtäminen tapahtuu lohkomalla, Kml 131 §. Osuuden siirtämisen voi tehdä myös yleisen alueen lohkomisen yhteydessä.

Jos halutaan saada nk. haamutilalla oleva osuus yhteisiin tontille, voidaan tehdä kiinteistöjen yhdistäminen, jossa haamutila ja tontti yhdistetään.

Rekisteröinti

Kiinteistörekisteriin on kunkin tontin kohdalle merkittävä niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin tontilla on osuus, KrA 6 §. Kiinteistörekisteriin tulee merkitä osuuden suuruus osakkuuslukuna tai osuussuhteena. Rekisteröinnissä käytetään koodeja 1100-1199, jos osuuden suuruus on määrätty osakkuuslukuna sekä pääsääntöisesti koodeja 1700-1799, jos osuuden suuruus on määritetty osuussuhteen avulla (esim. osuussuhteen 0,5000 mukainen osuus muodostajakiinteistön 1:70 koko osuudesta yhteisiin vesialueisiin, osuussuhde on 0,5000 ja koodi on 1720). Jos tontti ei saa osuutta yhteisiin, viedään tieto kiinteistörekisteriin käyttäen koodeja 1200-1299.

Toimituksen rekisteröiminen valituksesta huolimatta KmL 194 a §:n perusteella

Asianosaisen pyynnöstä voidaan toimituksesta aiheutuvat tarpeelliset kiinteistörekisterimerkinnät tehdä, vaikka toimitus ei ole vielä saanut lainvoimaa. Edellytyksenä tällaiselle toiminnalle on että:

1. Se on toimituksen tarkoituksen toteuttamiseksi tärkeää ja lopetetusta kiinteistötoimituksesta tehty valitus koskee vain korvauksia tai kustannuksia taikka muutoin sellaista seikkaa, joka ei vaikuta:
   1. kohteena olevien kiinteistöjen ulottuvuuteen
   2. toimituksessa käsiteltyihin oikeuksiin
   3. kiinteistöjen tai alueiden omistukseen tai hallintaan
   4. toimituksesta muutoin tehtäviin merkintöihin
2. Lisäksi edellytyksenä on se, että toimituksessa määrätyt korvaukset on suoritettu

Jos toimituksen hakija haluaa käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen, on hänen haettava siihen maaoikeudelta lupa. Lupapyyntö toimitetaan kiinteistörekisterin pitäjälle. Kiinteistörekisterin pitäjän on liitettävä lupapyyntöön mukaan oma lausuntonsa asiasta ja toimitettava sitten lupapyyntö ja oma lausuntonsa maaoikeudelle.

Käytännössä tätä lainkohtaa tultaneen soveltamaan asemakaava-alueen kiinteistönmuodostuksissa lähinnä tontinosan lunastuksiin tapauksissa, joissa muutoksenhaku koskee vain korvauksen suuruutta. Teoriassa on toki myös mahdollista, että riitaisessa rasitetoimituksessa, jossa määrätään maksettavaksi korvauksia perustetusta rasiteoikeudesta, voi muutoksenhaku joissakin tapauksissa koskea vain määrätyn korvauksen suuruutta ja tätä lainkohtaa voitaisiin soveltaa.  

Epäselvyys

Jos toimituksen kestäessä ilmenee epäselvyyttä siitä, saako muodostuva tontti osuuden jonkin muodostajakiinteistönsä osuudesta yhteisiin, on tämä epäselvyys ratkaistava tontinmittauksen yhteydessä.

Jos toimituksen ulkopuolella ilmenee epäselvyyttä siitä, onko jollain kiinteistöllä osuus yhteisiin tai mitkä ovat tietyn yhteisen alueen osakaskiinteistöt tai osuuksien suuruus, ratkaistaan nämä epäselvyydet kiinteistönmääritystoimituksen avulla.

Vapauttaminen  KmL 28 §, KmL 288 a §.

Toimitusinsinöörillä on laissa säädetyin edellytyksin oikeus vapauttaa muodostettava tontti sen muodostajakiinteistöihin vahvistetuista kiinnityksistä joko kokonaan tai osittain. Päätös tehdään lohkomistoimituksessa. Merkillepantavaa on, että vaikka vapautusjärjestely on ensisijaisesti tarkoitettu tontin rekisteröintiedellytysten aikaansaamiseksi, sitä voidaan käyttää muulloinkin asianosaisten niin halutessa. Tavanomainen tilanne on, että luovutuskirjassa on sovittu määräala luovutettavaksi vapaana kantakiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä. Tällöin hyvä hallintomenettely edellyttää, että tontin lohkomisen yhteydessä selvitetään vapauttamisen edellytykset.

Vapauttamispäätös voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

• pantinhaltijan suostumuksella tai
• vahingottomuusharkintaa käyttäen.

Vahingottomuusharkinta tarkoittaa tilannetta, jossa kantakiinteistön arvo ylittää selvästi panttisaamisten yhteismäärän. Tässä tapauksessa pantinhaltija on asianosainen toimituksessa.

Pantinhaltijan suostumus annetaan kirjallisena. Suostumuksen antaessaan pantinhaltija ottaa vastuulleen vapauttamisen seuraukset, minkä takia pantinhaltijaa on informoitava ratkaisun merkityksestä.

Vahingottomuusharkintaan perustuva ratkaisu on kunnan ja viime kädessä päätöksen tehneen toimitusinsinöörin vastuulla. Tämä ns. ankara vahingonkorvausvastuu perustuu KmL 289 §:ään. Näin ollen vapauttamispäätöstä tehtäessä on oltava varma siitä, että pantinhaltijan oikeutta ei loukata. Erityisen huolellinen on oltava silloin kun kyse on yhteiskiinnityksen purkamisesta. Tällöin on otettava huomioon MK 18:6 §:n 2 ja 3 momentin säännökset kiinnityksen kohteeksi jäävien kiinteistöjen omistajien ja pantinhaltijoiden suostumuksen tarpeellisuudesta.

Kun vapauttaminen perustuu pantinhaltijan suostumukseen, on varmistauduttava siitä, että suostumuksen antajalla on siihen myös kompetenssi eli että hän on todellinen panttioikeuden haltija. Tämä tapahtuu alkuperäisen panttikirjan tai haltijavelkakirjan esittämisellä. Toimitusinsinööri voi pyytää kuittausta vastaan panttikirjan itselleen toimittaakseen sen edelleen käräjäoikeudelle tarpeellisten merkintöjen tekemistä varten. Tosin on todettava, että pantinhaltijalla ei ole mitään velvollisuutta luovuttaa panttikirjaa, joten sitä ei voi vaatia muuta kuin nähtäväksi.

Kun vapauttaminen perustuu vahingottomuusharkintaan, ei panttikirjoja tarvitse yleensä edes nähdä. Pantinhaltijat on kuitenkin kutsuttava toimitukseen asianosaisina. Käytännössä onkin tarkoituksenmukaista menetellä niin, että vahingottomuusharkintaa käytettäessä edellytetään saman tien pantinhaltijan suostumusta.

Vahingottomuusharkintaan perustuva vapauttaminen on kysymyksessä myös silloin kun tontin muodostajakiinteistöön vahvistetun kiinnityksen perusteella ei ole voimassa panttioikeutta. Panttioikeus syntyy kiinnitysmerkinnöistä riippumatta vain kiinteistön panttaamisen kautta eli panttioikeutta ei ole,

• jos panttikirjaa ei ole luovutettu saamisen vakuudeksi,
• tai panttikirja on palautunut muodostajakiinteistön omistajalle määräalan luovutuksen jälkeen,
• tai kun muodostajakiinteistön omistaja on luovuttanut panttikirjan pantinhaltijalle MK 17:4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Näissä tapauksissa vapauttamispäätös on aina tehtävissä eikä pantinhaltija ole asianosainen.

Etuoikeusjärjestely  KmL 24 §.

Pantinhaltijat voivat tehdä sopimuksen, jossa määritetään missä järjestyksessä muodostajakiinteistöihin kohdistuvat kiinnitykset kohdistuvat muodostettavaan tonttiin.

Muodostettaessa useampia tontteja pantinhaltijat voivat sopia myös, mihin tonttiin mikäkin kiinnitys kohdistuu. Sopimus tehdään viimeistään alkukokouksessa. Sopimus sitoo myös uutta omistajaa, ks. KmL 282a §.

Omistuksen yhtenäisyys, KmL 23 §, KmL 24 §

Tontin alue kuuluu samalle omistajalle tai samoille omistajille yhtä suurin osuuksin.

Tonttiin kuuluvat alueet omistetaan samoin oikeuksin.

Lainhuuto

Tontin omistajalla tulee olla lainhuuto siihen kiinteistöön tai määräalaan, josta tontti muodostuu, KmL 22 §.

Mikäli saantoa ei maakaaren mukaan ole lainhuudatettava, ei lainhuutoa tarvita. (kuolinpesä, lunastukset) Tällöin omistus on selvitettävä muun asiakirjan perusteella.

Mikäli toimituksen yhteydessä suoritetaan tontinosan lunastus, on lohkottavalle tontille haettava lainhuuto rekisteröimisen jälkeen normaalissa järjestyksessä.

Kiinnitysten yhtenäisyys  KmL 24.

Jos tontti muodostuu useammasta kiinteistöstä, tulee niiden olla:

• vapaat kiinnityksistä,
• tai kiinnitykset kohdistuvat vain yhteen kiinteistöön,
• tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset,
• tai niiden lisäksi vain yhteen kiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla sijalla olevia kiinnityksiä,
• tai pantinhaltijat ovat tehneet sopimuksen etuoikeusjärjestelyistä siten, että kiinnitysten yhtenäisyys toteutuu.

Lunastettu tontinosa on vapaa kiinnityksistä, KmL 65 §.

Tontin alueeseen kohdistuva kirjattu erityinen oikeus rinnastetaan rekisteröintiedellytyksiä tarkistettaessa kiinnitykseen, KmL 24 §.

Kiinnitysten järjestely vapauttaen, Kts pöytäkirjamallin 19 §, Kiinnitysten järjestely.

Kantakiinteistö

Lohkomistoimituksessa on todettava ja toimitusta rekisteröitäessä on kiinteistörekisteriin merkittävä, mikä kiinteistö on kantakiinteistö, KmL 21 §.

Ensisijaisesti kantakiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka on jäänyt tai muodostettu luovuttajana olleelle muodostajakiinteistön omistajalle, KmL 21 §.

Jos koko kiinteistö on jaettu jakosopimuksella tai luovutettu määräaloina, on kantakiinteistöksi määrättävä se, jonka muodostettavien kiinteistöjen omistajat ovat sopineet, tai toimituksessa sopivat, KmA 100 §, KmL 183 §.

Mikäli tontin lohkomisessa mitattavaa tonttia ei vapauteta muodostajakiinteistön kiinnityksistä, ne kohdistuvat muodostettavaan tonttiin, MK 16:10.1 §. Pääsääntöisesti muodostajakiinteistö jää edelleen vastaamaan ensisijaisesti kiinnityksistä. Tällöin se on määrättävä kantakiinteistöksi. Maakaaren mukaan kantakiinteistö on pakko-ottotilanteessa ensisijaisessa vastuussa yhteiskiinnityksellä turvatusta saamisesta silloin, kun velallisen kiinteistö ei kata koko saamista, MK 17:9.3 §.

Muodostajakiinteistön ollessa yleinen alue kantakiinteistöä ei ole tarpeen määritellä. Jos muodostajakiinteistö sisältyy kokonaan tonttiin ei myöskään sen osalta ole tarpeen määritellä kantakiinteistöä.

Toimituskustannukset

Toimituskustannuksiin kuuluvat toimitusmenot ja kiinteistötoimitusmaksu, KmL 207 §

Kiinteistötoimitusmaksusta säädetään kiinteistötoimitusmaksulaissa, KtmL. Toimitusmenoja ovat mm. uskottujen miesten ja asiantuntijoiden palkkiot ja korvaukset.

Toimituskustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä tai jolleivät asianosaiset toisin sovi, KmL 209 §.

Kiinteistötoimitusmaksu

Kiinteistötoimituksesta peritään kiinteistötoimitusmaksu, KtmL 1 §.

Kunnan kiinteistörekisterinpitäjän määräämästä kiinteistötoimituksesta perittävä maksu tai sen laskentaperusteet määrätään kiinteistötoimitusmaksutaksassa, josta päättää kunnanvaltuusto, KtmL 4 §.

Kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä ja 272 §:ssä tarkoitetuista asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamisesta johtuvista toimenpiteistä ei määrätä kiinteistötoimitusmaksua, KtmL 7 §.

Kiinteistö, jonka osalta kiinteistötoimitusmaksu on määrätty suoritettavaksi, on panttina kiinteistötoimitusmaksusta ja sille laskettavasta korosta kuten MK 20 luku säätää, KtmL 8 §.

Kiinteistötoimitusmaksun määrää kiinteistötoimituksen toimitusinsinööri, KtmL 9 §.

Kiinteistötoimitusmaksu peritään valitusajan päätyttyä, jos toimituksesta ei ole valitettu. Jos toimituksesta on valitettu, peritään kiinteistötoimitusmaksu sen jälkeen, kun valitus on lainvoimaisesti ratkaistu, KtmL 10 §.

Kiinteistötoimitusmaksusta on voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 15.6.2007/706 annetussa laissa (706/2007) säädetään julkisista maksuista. Laissa tarkoitettu perustevalitus tehdään lääninoikeudelle, jos maksun saajana on kunta, KtmL 13 §.

Toimitusmenot

Toimitusmenojen maksamisesta päättävät toimitusmiehet. Toimitusmenot maksetaan etukäteen kunnan varoista ja peritään toimitusmaksun perinnän yhteydessä, KmL 208 §