Valtaosa aluevaaliehdokkaista oli kuntavaaliehdokkaana viime vuonna

Peräti 79 prosenttia aluevaaliehdokkaista oli ehdokkaana myös kesäkuun 2021 kuntavaaleissa. Aluevaaliehdokkaista 32 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja, 16 prosenttia varavaltuutettuja ja 31 prosenttia vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaita, jotka eivät tulleet valituksi valtuustoon.

Aluevaaliehdokkaista vain 21 prosenttia, eli noin joka viides, ei ollut ehdokkaana kuntavaaleissa 2021.

Aluevaaliehdokkaat 2022 kuntavaaliehdokkaina

”Mitä pienemmästä kunnasta aluevaltuustoehdokkaat tulevat, sitä yleisimmin he ovat kuntavaaleissa 2021 valittuja kunnanvaltuutettuja tai varavaltuutettuja. Alle 5 000 asukkaan kunnissa aluevaltuustoehdokkaista lähes kolme neljästä toimii myös kuntansa valtuutettuna tai varavaltuutettuna, mutta yli 100 000 asukkaan kaupunkien aluevaltuustoehdokkaista vain joka neljäs”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.

Kuntavaaleissa ehdokkaina olleiden aluevaaliehdokkaiden osuudet vaihtelevat hyvinvointialueittain Vantaan ja Keravan sekä Keski-Pohjanmaan alueen 72 prosentista Etelä-Pohjanmaan alueen 84 prosenttiin.

Seitsemällä hyvinvointialueella yli puolet ehdokkaista on kunnanvaltuutettuja tai varavaltuutettuja

Kesäkuun 2021 kuntavaaleissa joko varsinaiseksi valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittujen ehdokkaiden osuudet aluevaaliehdokkaista vaihtelevat merkittävästi eri hyvinvointialueiden välillä.

Kaikkiaan seitsemällä hyvinvointialueella vähintään puolet aluevaaliehdokkaista toimii kunnassaan joko varsinaisena tai varavaltuutettuna. Suhteellisesti eniten heitä on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, 61 prosenttia aluevaaliehdokkaista.

Kahdella hyvinvointialueella kuntien varsinaisia valtuutettuja ja varavaltuutettuja on aluevaaliehdokkaista alle 30 prosenttia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella lukema on 23 prosenttia ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 29 prosenttia.

Aluevaaliehdokkaat 2022, jotka valittiin kuntavaaleissa 2021 varsinaisiksi ja varavaltuutetuiksi.
Aluevaaliehdokkaat 2022, jotka valittiin kuntavaaleissa 2021 varsinaisiksi ja varavaltuutetuiksi.  

46 kunnassa kaikki nykyiset aluevaaliehdokkaat olivat ehdolla myös kuntavaaleissa 2021

Kaikkiaan 19 kunnassa kaikki aluevaaliehdokkaat ovat kuntavaaleissa 2021 varsinaisiksi tai varalle valittuja valtuutettuja. Niistä 18 on alle 5 000 asukkaan kuntia. Asukasluvultaan pienintä edustaa 900 asukkaan Lestijärven kunta ja suurinta runsaan 7 000 asukkaan Oulaisten kaupunki.

Yhteensä 46 kunnassa kaikki aluevaaliehdokkaat olivat ehdokkaina myös kuntavaaleissa 2021. Niistä 36 on alle 5 000 asukkaan ja kahdeksan 5 001–10 000 asukkaan kuntia. Pienimpiä kuntia edustavat Lestijärvi ja Kivijärvi ja suurimpia runsaan 10 000 asukkaan Kauniaisten ja Nivalan kaupungit.

Kunkin hyvinvointialueen suurimmassa kaupungissa kaupunginvaltuutetuksi tai varavaltuutetuksi kuntavaaleissa 2021 valittujen osuudet nykyisistä aluevaaliehdokkaista vaihtelevat Jyväskylän ja Vantaan 24 prosentista Kajaanin 46 prosenttiin. Aluevaaliehdokkaita, jotka eivät olleet ehdolla kuntavaaleissa 2021, on puolestaan suhteellisesti eniten Kokkolassa, Tampereella ja Turussa (32 prosenttia ehdokkaista).

 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme