Alueiden kehittäminen

Aluepolitiikka tarkastelee erilaisten alueiden kehittyneisyyseroja ja keinoja niiden tasaamiseksi. Suomessa toteutetaan sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa että kansallisia, aina hallituskauden voimassa olevia linjauksia alueiden kehittämisestä. Alueiden kehittämisen periaatteisiin kuuluvat aluelähtöisyys, eri hallinnonalojen yhteistyö ja laajasti yhteiskunnan eri organisaatioiden kumppanuus.

Alueiden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on tuottaa asukkaille hyvinvointia. Se tapahtuu muun muassa tukemalla yrittäjyyden ja tuotantotoiminnan edellytyksiä kunkin alueen omiin vahvuuksiin perustuen, vahvistamalla osaamista sekä luomalla viihtyisiä, toimivia ja turvallisia asuinympäristöjä asukkaille.

Kunnilla on merkittävä rooli aluekehittämistoimien toteuttajana, edistäjänä ja rahoittajana. Kaavoituksen ja rakentamisen avulla kunta tukee yritysten toimintaympäristöjen kehittymistä. Kuntien vahvistuva rooli työllisyyden ja elinkeinotoiminnan palvelujen järjestäjänä lisää mahdollisuuksia vaikuttaa yhä vahvemmin elinvoiman ja sitä kautta paikallisen ja alueellisen kehityksen suuntaan.

Lue lisää: Työllisyyspalvelut 2024

Alueiden kehittäminen on pitkäjänteistä, eri tahojen yhteiseen tavoitteelliseen näkemykseen perustuvaa toimintaa. Alueen olemassa olevien toimintaedellytysten ja tunnistettujen mahdollisuuksien pohjalta tavoitteena on turvata kehittymisen edellytykset ja edistää tunnistettuja elinkeinotoiminnan kärki- ja kasvualoja.

Alueesta puhuttaessa voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia maantieteellisiä ja toiminnallisia kokonaisuuksia. Pääosin puhutaan maakunta-, seutukunta- tai kuntatasosta, jopa kaupunginosa- ja kylätasosta. Maantieteellisten alueiden lisäksi kehittämistoimintaa tehdään erilaisissa verkostoissa, jotka yhdistävät toisiinsa esimerkiksi saman kehittämisteeman kanssa työskenteleviä organisaatioita niin kansallisesti kuin globaalistikin.

Alueiden kehittämistä edistetään sekä kansallisten että EU:n varojen avulla. Lisätietoja EU:n ohjelmakauden 2021–2027 varoista löytyy EU-rahoitustietoa kunnille -sivullamme.

Alueiden kehittämisessä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja samansuuntaista toimintaa julkisen sektorin eri toimijoilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta osaamiskeskuksilta sekä kansalaisilta.

Alueiden kehittämisen tavoitteet ovat demokraattisesti hyväksyttyjä. Kansallisella tasolla keskeinen asiakirja on valtioneuvoston joka neljäs vuosi laadittava aluekehittämispäätös. Maakuntien liittojen johdolla laadittavat maakuntaohjelmat toteuttavat omilla alueillaan aluekehittämispäätöksessä kirjattuja tavoitteita maakuntien omista lähtökohdista ja tarpeista käsin.

Kirjoituksia rakennemuutoksesta

Tutustu blogisarjaamme alueiden rakennemuutokseen liittyvistä ilmiöistä.

Avaa kaikki

Kansallinen aluepolitiikka ja alueiden kehittäminen

Suomen alueiden kehittämistä ja EU:n rakennerahastojen kansallista ohjelmatoimintaa ohjaa EU:n ohjelmakaudella 2021–2027 kaksi lakia:

Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021)

Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021)

Lisäksi yritystoiminnan kehittämistä ohjaa laki valtionavustuksesta (758/2021).

Alueiden kehittämisen järjestelmän tavoitteena on luoda edellytykset eri alueiden tasapainoiselle kehittymiselle sekä kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle. Viranomaisten yhteistyöllä edistetään maan eri alueiden omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan alueita, jotka ovat kehitykseltään heikompia. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisella aluepolitiikalla sekä kansallisen tukialuejaon mukaisesti porrastetuilla aluepoliittisilla yritystuilla.

Lain mukaan valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä (aluekehittämispäätös). Voimassa oleva aluekehittämispäätös ”Kestävät ja elinvoimaiset alueet” on vuosille 2020–2023.

Työ- ja elinkeinoministeriö toimii aluekehittämisestä vastaavana ministeriönä. Muut alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt ovat mukana laatimassa alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä osana valtioneuvoston päätöstä. Ne osallistuvat myös valtioneuvoston ja maakuntien välisiin säännöllisiin aluekehittämiskeskusteluihin.

Alueiden kehittämisen kannalta hallinnonalojen toimista keskeisimpiä ovat osaamisen vahvistaminen, yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja toimintaympäristön tukeminen sekä työmarkkinoiden toimivuuden varmistaminen. Entistä enemmän korostuvat myös vähähiilinen talous, vihreä siirtymä ja energiatehokkuus sekä liikenne- ja muut infrakysymykset.

Maakunnan liitto vastaa maakunnan kehittämisestä

Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Maakuntien liitot vastaavat aluekehitysviranomaisina alueiden kehittämisen strategisesta kokonaisuudesta alueellaan.

Maakunnan liitto vastaa keskeisten asiakirjojen laatimisesta. Lähtökohtana ovat maakunnan pitkän tähtäimen strategiset kehittämistavoitteet, joille luodaan kehittämisen rakenteelliset ja alueidenkäytölliset edellytykset maakuntakaavalla. Maakuntaohjelmassa määritellään keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutus kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi.

Maakuntien yhteistyöryhmät keskeinen kehittämisen suuntaaja

Maakunnan yhteistyöryhmän rooli maakunnan kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien, sopimusten ja eri ohjelmien toimeenpanon yhteensovittajana on keskeinen. Maakunnan yhteistyöryhmä asetetaan kunnanvaltuuston toimikaudeksi. Maakunnan yhteistyöryhmä myös hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman.

Aluekehittämislainsäädäntö, kansalliset asetukset

  • Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista vuonna 2021 (795/2021)
  • Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (797/2021)
  • Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 annetun lain voimaantulosta (821/2021)
  • Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (866/2021)
  • Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (867/2021)

 

EU:n alue- ja rakennepolitiikka

EU:n alue- ja rakennepolitiikka tähtää maiden välisen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä Euroopan alueiden kilpailukyvyn lisäämiseen. Tavoitteena on myös maiden ja alueiden välisten taloudellisten erojen vähentäminen. EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen noudattaa ohjelmakausia. Nyt on käynnissä kausi 2021–2027.

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan Suomessa kansallisella rakennerahasto-ohjelmalla. Ohjelman kautta tuetaan kansallisen aluepolitiikan keskeisten tavoitteiden toteutumista sekä Euroopan unionin yhteenkuuluvuuden lujittamiseen ja tasapainoiseen aluekehitykseen johtavia toimenpiteitä. Suomen ohjelma sisältää myös Suomen pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden erityistuen.

EU:n aluekehitysrahaston avulla tuetaan myös rajat ylittävää, valtioiden välistä sekä eurooppalaista paikallis- ja aluetason yhteistyötä erilaisten INTERREG-ohjelmien kautta. INTERREG NEXT-ohjelmat tukevat Venäjän suuntaista EU:n ulkorajayhteistyötä.

EU:n ohjelmakauden 2021–2027 rahoitusohjelmista lisätietoja EU-rahoitustietoa kunnille -sivustollamme.

Lisätietoja:

tags
Annukka Mäkinen

Annukka Mäkinen

Kehittämispäällikkö
Elinvoima ja talous -yksikkö, Elinvoima, työllisyys ja aluekehittäminen
+358 9 771 2530, +358 40 594 1252
Vastuualueet
  • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
  • kansallinen alueiden kehittäminen
  • Itämeri-asiat