Maaseutupolitiikka ja maaseudun kehittäminen

Suomi kuuluu maailman vesistörikkaimpiin maihin: vesistöisyys ja saaristoisuus koskettavat lähes kaikkia kuntia. Saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat yhteiskuntarakenteen pirstaleisuutta. Saaristopolitiikan tavoitteena on tasata tästä aiheutuvia haittoja.  

Lisäksi saaristopolitiikan tavoitteena on saaristo- ja vesistöalueiden vahvuuksia ja paikallisen potentiaalin esille nostaminen muun muassa vakituisen ja vapaa-ajan asumisen, elinkeinojen ja työllisyyden ja liikenneyhteyksien osalta.  

Saaristopolitiikan toimintaan liittyvät kuntien valtionosuuksiin sisältyvät saaristolisät, panostukset paikallisliikenteeseen sekä yritystuet ja muu EU- ja kansallinen rahoitus.  

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK)

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on keskeinen toimija saaristoasioiden hoidossa. Kyseessä on pysyvä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu saaristolakiin ja saaristoasiain neuvottelukunnasta annettuun asetukseen.  

SANK osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä maakuntien, kuntien, valtion ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntaliiton edustajana SANKin sihteeristön jäsenenä toimii erityisasiantuntija Taina Väre. 

Lue lisää: saaristopolitiikka.fi

Maaseudun INFRA -verkoston julkaisuja 2017–2020 

Kuntaliiton koordinoima maaseudun INFRA -verkosto toimi vuosina 2017–2021 yhtenä maaseutupolitiikan verkostoista ja toteutti maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014–2020 toimenpiteitä. Verkosto kokosi maaseudun infrastruktuuriin liittyviä kehittämistarpeita ja tuotti tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi. 

Verkoston keskeiset teemat olivat tiestö ja liikenneverkot, tietoliikenneverkot, vesi- ja jätehuolto, energia ja sähköverkot sekä maankäyttö ja kaavoitus. Lisäksi verkosto käsitteli maaseudun turvallisuuteen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä kysymyksiä. Verkosto tuotti ja oli mukana useiden selvitysten tekemisessä.  

Maaseudun INFRA -verkoston selvitykset  

• Monitavoitteinen metsäsuunnittelu kuntametsissä -kirjallisuuskatsaus 
  9/2020, Tarja Anttila 

• Kokonaiskestävä kuntametsä -hanke, kyselyn ja haastatteluiden yhteenveto 
  9/2020, Veera Visuri 

• Maaseudun valokuituinvestoinnit – Selvitys maaseudun valokuiturakentamisen tilanteesta ja toteutusmalleista sekä valokuidun saatavuuden vaikutuksesta väestönkehitykseen 
  3/2020, Timo Hirvonen, Petri Kahila, Arja Kurvinen, Olli Lehtonen ja Janne Sinerma 

• Maaseudun infraisännöinti – kehittämistarpeet, edellytykset ja toimenpide-ehdotukset 
  9/2019, Nina Pimiä 

• Maankäyttö- ja rakennuslaki maaseudulla – Arvioita lain nykytilasta ja keskeiset kehittämistarpeet 
  6/2019, Linda Toivonen 

• Yksityistieverkon merkitys yhteiskunnalle 
  10/2019, WSP Finland Oy 
  Tilaajat: Energiateollisuus, Infra ry, Koneyrittäjät, Kuntaliitto / Maaseudun INFRA -verkosto, Metsäteollisuus, MTK, Suomen Tieyhdistys ja Väylävirasto 

• Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vastaamaan pienten kuntien ja maaseudun tarpeisiin – Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2019:3 
  3.6.2019 Linda Toivonen & Taina Väre, Kuntaliitto, Maaseudun INFRA -verkosto

Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa: pinta-alastamme maaseutua on 95 %. Maaseudun erityispiirteitä ovat muun muassa harva asutus ja pitkät välimatkat.  

Alueiden erilaisuudesta johtuen eri hallinnonalojen päätösten vaikutukset ovat usein erilaisia maaseudulla ja keskuksissa. Päätösten seuraamuksia erityisesti maaseudun ihmisille, yrityksille ja yhteisöille ei useinkaan tunnisteta eikä siten huomioida. Maaseutuvaikutuksen arviointi on päätöksenteon avuksi kehitetty työkalu. 

Kuntarakenteen muutos on tuonut mukanaan laajenevia kuntia, joissa palvelut ovat usein kauempana yksittäistä asukasta ja maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi. 

Sote-uudistuksessa tehdään lukuisia päätöksiä, joilla on merkitystä maaseudun palveluiden saatavuuteen. On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa arvioidaan, millaisia käytännön vaikutuksia erilaisilla päätöksillä ja politiikoilla on maaseudulle.  

Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa nostamaan keskusteluun vaihtoehtoisia ratkaisumalleja sekä antaa mahdollisuuden vahvistaa päätöksistä johtuvia myönteisiä vaikutuksia ja ehkäistä tai vähentää kielteisiä vaikutuksia.  

Maaseutuvaikutusten arviointi edistää maaseudun toimintaedellytysten säilymistä, maaseudun asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista kohtelua sekä alueellista tasa-arvoa. 

Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2021–2027 esitetään, että maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää harvaan asuttuun maaseutuun valtakunnan, maakunnan ja kunnan tason päätöksenteossa. 

Vuonna 2021 maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän maaseutuvaikutusten arvioinnin ohjeistuksen valmisteluun ajalle 15.9.2021–31.3.2022. 

Kuntaliitto on tehnyt maaseutuvaikutusten arvioinnin työkalun kehittämistä ja sen käytön edistämistä viime vuosina. Vuosina 2017–2019, sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa, Kuntaliitto toteutti hankkeen, jossa pilotoitiin MVA-työkalua Pirkanmaan ja Kainuun maakunnissa. Lisätietoa ja linkkejä tutkimuksiin ja oppaisiin löytyy maaseutupolitiikka.fi-sivustolta.

Aiemmin, vuosina 2014–2015, toteutettiin MVA-pilotit kolmella kuntajakoselvitysalueella. Pilottien MVA-prosessien, tulosten ja suositusten pohjalta laadittiin opas Tehdään maaseutu näkyväksi! Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna. Oppaassa kuvataan maaseutuvaikutusten arviointia ja sen hyödyntämistä yleisellä tasolla sekä erityisesti kuntarakenteen muutostilanteessa.

Kolmen pilottialueen raportit: 

Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto 

Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki  

Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki 

Maakuntauudistuksen yhteydessä Kuntaliitto toteutti toisen hankkeen, jossa pilotoitiin MVA-työkalua Pirkanmaan ja Kainuun maakunnissa. Lisätietoa ja linkkejä tutkimuksiin ja oppaisiin maaseutupolitiikka.fi-sivustolla.

Kaupunki-maaseutu-luokitus kuntien erilaisuuden tunnistamisen apuna

Kuntaliitto huomioi toiminnassaan kuntien erilaisuuden. Asukasmäärältään samankin kokoiset kunnat eroavat toisistaan esimerkiksi taajama-asteen, etäisyyksien ja elinkeinorakenteen osalta. Lisäksi isoissakin kaupungeissa on sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita ja siten eroja esimerkiksi saavutettavuudessa ja palveluverkossa. 

Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö mahdollistaa erityyppisten alueiden tarkemman tunnistamisen esimerkiksi kehittämistyössä ja maaseutuvaikutusten arvioinnissa.  

Vuonna 2020 päivitetty kaupunki-maaseutu-luokitus perustuu 250 neliömetrin tilastoruutuihin laskettuihin paikkatietoihin. Siinä on 7 luokkaa. Kaupunkialueet on luokiteltu sisempään ja ulompaan kaupunkialueeseen sekä kaupungin kehysalueeseen. Maaseutu on luokiteltu maaseudun paikalliskeskuksiin, kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun sekä harvaan asuttuun maaseutuun. 

Kaupunki-maaseutu-luokitukseen liittyviä karttoja (Ympäristöhallinto)

Monipaikkaisuudessa on kyse siitä, että yhden maantieteellisen alueen sijasta yksilön tai yrityksen toimintaympäristö sijoittuu kahteen tai useampaan paikkaan. Suomessa yleisin monipaikkaisuuden muoto on pitkään perinteisesti ollut kesämökkeily, mutta monipaikkaisuus on saanut uusia ulottuvuuksia etätyön lisääntymisen myötä. Monipaikkaisuus näyttäytyy erilaisena ja monimuotoisena yksilöiden ja yritysten ajan ja paikan dynamiikkana.

Monipaikkaisuuden näkökulmia

Monipaikkaisuus on laaja ja paikkakohtainen ilmiö − ja tästä syystä monipaikkaisuuteen on kunnissa useita näkökulmia. Etätyö on saanut paljon tilaa monipaikkaisuuskeskustelussa, ja paikkariippumattoman työn käytännöt ja teknologia ovatkin kehittyneet paljon viime vuosina. Monipaikkaisuus on kuitenkin laajempi ilmiö, joka tuo potentiaalia kunnan elinvoiman vahvistamiseen ja tarjoavan uudenlaisia mahdollisuuksia yrityksille ja asukkaille, sekä vakituisille että osa-aikaisille.

Tavoitteenamme on tukea kestävien käytänteiden rakentamista ja tiedon jakamista kunnille. Vaikka monipaikkaisuus nähdään usein mahdollisuutena, kunnissa on huomioitava myös sen vaikutukset esimerkiksi ympäristölle ja kuntataloudelle. Monipaikkaisuutta tulee käsitellä kokonaisuutena ja pohtia sen eri osa-alueiden vaikutusta kestävään kuntakehitykseen. Keskustelussa mukana ovat muun muassa paikkariippumaton työ, etätyöpisteet, toimintavarmat tietoliikenneyhteydet, kiinteistöpolitiikka, hyvinvointi ja palveluiden saatavuus.

Ajankohtaista tietoa monipaikkaisuudesta

• Vuonna 2022 julkaistiin Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportti osana valtionneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Raportti käsittelee laajasti monipaikkaisuutta ja kestäviä keinoja monipaikkaisuuden edistämiseen.
• Itä-Suomen yliopiston ja Pellervon taloustutkimuksen Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien taloudelle -hanke, jossa monipaikkaisuuden vaikutusta rahavirtoihin tutkitaan niin lähtö- kuin tulopaikkakunnan näkökulmasta. Koska Suomessa verotus sitoutuu kotikuntaan, tarkastelun kohteina ovat erityisesti maksetut verot ja veroetuudet. 
• MONIVOIMA – Monipaikkaisuus voimavarana ja haasteena erilaistuvissa kunnissa -hanke, jonka päärahoittaja on Kuntaliitto. Vuosina 2021–2022 toteutettava hanke tuottaa tietoa monipaikkaisuuden vaikutuksista, voimavaroista ja haasteista erilaisille kunnille sekä muutoksessa olevien kuntien strategia-, ohjelma- ja hanketyöhön sekä verkostoille.
• Maaseudun monipaikkaisen asumisen, yrittämisen ja etätyöskentelyn edistämisen keinot Pohjois-Pohjanmaalla -hanke (MOPPI), joka toteutetaan vuosina 2021–2022. Hankkeen yritysselvityksen raportti löytyy täältä. Raportissa käsitellään monipaikkaisen työn vaikutusta alueen elinvoimaisuuteen. Selvityksen kohteena on maaseudun mikroyritysten toimintaedellytykset ja uusiutuminen muun muassa digitalisaation näkökulmasta.
• Maaseutuverkoston yhtenä työryhmänä vuosina 2021–2022 toimii Monipaikkaisuuden mahdollisuudet -työryhmä, jonka tehtävänä on koota ja jakaa tietoa ja käytäntöjä monipaikkaisuudesta sekä olla mukana erilaisissa monipaikkaisuuden pilotoinneissa. Lue myös teemaryhmän blogi Monipaikkaisuuden esteitä on purettava.
• Pohjoismaisen tutkimusinstituutti Nordregionin vuosina 2021–2023 toteuttama hanke, jossa tutkitaan pohjoismaista etätyöskentelyä ja julkisen sektorin roolia kestävien etätyöskentelykäytäntöjen kehittämisessä.