Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa: pinta-alastamme maaseutua on 95 %. Maaseudun erityispiirteitä ovat muun muassa harva asutus ja pitkät välimatkat.
Alueiden erilaisuudesta johtuen eri hallinnonalojen päätösten vaikutukset ovat usein erilaisia maaseudulla ja keskuksissa. Päätösten seuraamuksia erityisesti maaseudun ihmisille, yrityksille ja yhteisöille ei useinkaan tunnisteta eikä siten huomioida. Maaseutuvaikutuksen arviointi on päätöksenteon avuksi kehitetty työkalu.
Kuntarakenteen muutos on tuonut mukanaan laajenevia kuntia, joissa palvelut ovat usein kauempana yksittäistä asukasta ja maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi.
Sote-uudistuksessa tehdään lukuisia päätöksiä, joilla on merkitystä maaseudun palveluiden saatavuuteen. On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa arvioidaan, millaisia käytännön vaikutuksia erilaisilla päätöksillä ja politiikoilla on maaseudulle.
Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa nostamaan keskusteluun vaihtoehtoisia ratkaisumalleja sekä antaa mahdollisuuden vahvistaa päätöksistä johtuvia myönteisiä vaikutuksia ja ehkäistä tai vähentää kielteisiä vaikutuksia.
Maaseutuvaikutusten arviointi edistää maaseudun toimintaedellytysten säilymistä, maaseudun asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista kohtelua sekä alueellista tasa-arvoa.
Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2021–2027 esitetään, että maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää harvaan asuttuun maaseutuun valtakunnan, maakunnan ja kunnan tason päätöksenteossa.
Vuonna 2021 maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän maaseutuvaikutusten arvioinnin ohjeistuksen valmisteluun ajalle 15.9.2021–31.3.2022.
Kuntaliitto on tehnyt maaseutuvaikutusten arvioinnin työkalun kehittämistä ja sen käytön edistämistä viime vuosina. Vuosina 2017–2019, sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa, Kuntaliitto toteutti hankkeen, jossa pilotoitiin MVA-työkalua Pirkanmaan ja Kainuun maakunnissa. Lisätietoa ja linkkejä tutkimuksiin ja oppaisiin löytyy maaseutupolitiikka.fi-sivustolta.
Aiemmin, vuosina 2014–2015, toteutettiin MVA-pilotit kolmella kuntajakoselvitysalueella. Pilottien MVA-prosessien, tulosten ja suositusten pohjalta laadittiin opas Tehdään maaseutu näkyväksi! Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna. Oppaassa kuvataan maaseutuvaikutusten arviointia ja sen hyödyntämistä yleisellä tasolla sekä erityisesti kuntarakenteen muutostilanteessa.
Kolmen pilottialueen raportit:
Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto
Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki
Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki
Maakuntauudistuksen yhteydessä Kuntaliitto toteutti toisen hankkeen, jossa pilotoitiin MVA-työkalua Pirkanmaan ja Kainuun maakunnissa. Lisätietoa ja linkkejä tutkimuksiin ja oppaisiin maaseutupolitiikka.fi-sivustolla.
Kaupunki-maaseutu-luokitus kuntien erilaisuuden tunnistamisen apuna
Kuntaliitto huomioi toiminnassaan kuntien erilaisuuden. Asukasmäärältään samankin kokoiset kunnat eroavat toisistaan esimerkiksi taajama-asteen, etäisyyksien ja elinkeinorakenteen osalta. Lisäksi isoissakin kaupungeissa on sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita ja siten eroja esimerkiksi saavutettavuudessa ja palveluverkossa.
Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö mahdollistaa erityyppisten alueiden tarkemman tunnistamisen esimerkiksi kehittämistyössä ja maaseutuvaikutusten arvioinnissa.
Vuonna 2020 päivitetty kaupunki-maaseutu-luokitus perustuu 250 neliömetrin tilastoruutuihin laskettuihin paikkatietoihin. Siinä on 7 luokkaa. Kaupunkialueet on luokiteltu sisempään ja ulompaan kaupunkialueeseen sekä kaupungin kehysalueeseen. Maaseutu on luokiteltu maaseudun paikalliskeskuksiin, kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun sekä harvaan asuttuun maaseutuun.
Kaupunki-maaseutu-luokitukseen liittyviä karttoja (Ympäristöhallinto)