Tieteen termipankin (TEPA) määritelmän mukaan avoin data on tutkimukselle, julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on avattu ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.
Avointa dataa voidaan laajentaa, kierrättää ja yhdistellä edelleen eri sovelluksissa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen väestötilastot, Ilmatieteen laitoksen sää- ja tutkahavainnot ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannat ovat avointa dataa.
Nyrkkisääntönä voidaan ajatella, että avoimen datan määritelmä täyttyy seuraavin ehdoin:
Miksi dataa avataan kunnissa?
Dataa avaamalla voidaan lisätä kunnan avoimuutta ja vahvistaa siten demokratiaa. Datan avaamisen tavoitteet voivat olla kirjattu myös kunnan strategiaan.
Dataa avaamalla voidaan tukea myös kunnan elinkeinoelämää avaamalla yrityksiä kiinnostavaa dataa. Esimerkiksi kunnan ostolaskudatan avaamisella voidaan pyrkiä vahvistamaan organisaation talouskuria ja toisaalta avoimesti kertoa kunnan rahojen käytöstä eli siitä, miltä yrityksiltä kunta ostaa tuotteita ja palveluita. Yrityksiä tämä data kiinnostaa esimerkiksi palveluiden kilpailutustilanteessa tai tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin kannalta.
Datan avaaminen voi olla myös keino lisätä datan hyödyntämistä omassa organisaatiossa, kun data on helpommin saavutettavissa oman organisaation käyttötarpeisiin.
Datan avaaminen yhteistyössä ja suunnitelmallisesti
Datan avaamiseen kannattaa suhtautua kokeillen ja avoimin mielin, mutta myös suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Datan avaamista voi suunnitella yhdessä datan mahdollisten käyttäjien kanssa, jolloin voidaan välttyä monilta turhilta virheiltä. Datan avaamiseen löytyy kunnista myös verkostoja ja vertaistukea, ohjeita, malleja ja tietoa.
Datan avaamisessa kannattaa tehdä yhteistyötä kunnan tietoammattilaisten sekä toimialan asiantuntijoiden kanssa. Rooleja, joiden kanssa datan avaamista kannattaa miettiä, ovat toimialan asiantuntija, tietohallinto, tietosuojavastaava ja lisäksi mahdollisesti muita tiedonkäsittelyn ammattilaisia, joita voi löytyä esimerkiksi kunnan arkistosta tai kirjaamosta.
Datan avaamisen yhteydessä kannattaa laatia suunnitelma siitä, kuinka usein avattua dataa päivitetään, kuinka lisensointi tehdään, kuka varmistaa tiedon oikeellisuuden ja kuinka reagoidaan virheisiin. Näistä periaatteista on hyvä kertoa myös datan käyttäjille, jotta he tietävät, mitä voivat odottaa.
Myös tiedon avaamista rajapintoihin kannattaa harkita, mikäli kyse on esimerkiksi isoista datamääristä tai usein päivittyvästä tiedosta.
Datan avaamista voi harjoitella ensin pienimuotoisesti ja nostaa sitten tavoitetasoa korkeammalle. Eniten motivoi sellaisen datan avaaminen, joka todella kiinnostaa datan hyödyntäjiä. Sen vuoksi on hyvä selvittää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.
Datan avaaminen voi olla hyvin yksinkertaista ja helppoa - tai monimutkaisempaa riippuen siitä, millaista dataa halutaan avata, millainen on kunnan lähtötilanne, millaisia järjestelmiä kunnassa käytetään ja millaisia sopimuksia esimerkiksi järjestelmiin liittyen on tehty.
Erityisen suositeltavaa on liittää kunnan datan avaaminen osaksi kunnan tiedonhallinnan kehittämistä ja tiedonhallintalain velvoitteiden toteuttamista.
Kuntaliitto tukee kuntien datan avaamista osana tietopolitiikan edunvalvonta- ja kehittämistyötä. Toteutamme kuntakenttää hyödyttäviä, datan avaamista tukevia toimenpiteitä ja toimimme aktiivisena keskustelukumppanina ja edunvalvojana datan avaamista koskevassa työssä.
Kuntaliiton lakiyksikkö antaa tukea datan avaamiseen liittyviin juridisiin kysymyksiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi tietosuojaan tai sopimuksiin. Dataa avatessa EU-säädöksistä Avoimen datan direktiivi ja Datanhallinta-asetus liittyvät aiheeseen, joiden osalta kannattaa tutustua EU:n digi- ja datasäädöksistä kunnille ja kaupungeille -sivuston sisältöön. Sääntelyä ollaan mainittujen sääntelyjen osalta päivittämässä yhtenäiseksi datasäädökseksi.
Digikehittämisen avoimilla ratkaisuilla tarkoitetaan sellaisia toimintaa tukevia ratkaisuja, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä ilman korvausta tai lupaa. Avoin lähdekoodi on yksi selkeä esimerkki avoimista ratkaisuista, mutta myös erilaiset vapaasti hyödynnettävät selvitykset tai raportit ovat avointa aineistoa.
Avoimet ratkaisut ja niiden hyödyntäminen ovat tärkeitä erityisesti julkisessa hallinnossa. Julkisella rahalla tuotettujen ratkaisujen jakaminen ja kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa ei aseta julkista toimijaa heikompaan asemaan, vaan vahvistaa ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa.
Erityisesti dataa, ohjelmistokoodia ja dokumentaatiota jakamalla ja hyödyntämällä luodaan perusta avoimelle kehitykselle, yhteistyölle ja organisaatioiden oppimiselle. Avoimet lopputuotteet ovat hyödynnettävissä ja niiden jatkokehitys myös uusiin tarkoituksiin on mahdollista.
Avoimien ratkaisujen keskiössä on usein yhteisö, jota ilman avointen ratkaisujen kehitys jää suuremmassa mittakaavassa kesken. Yhteisöä yhdistävät yhteiset tavoitteet, intressit ja luottamuksellinen ilmapiiri.
Viime vuosina merkittävimpiä kuntien kehittämiä avoimen lähdekoodin ratkaisuja on varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä eVaka. Kuntaliitolla ei ole sen kehittämisessä virallista roolia, mutta olemme tehneet koko kehittämisen ajan yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä yhteistä viestintää. Kuntaliitolla on eVakan käyttäjäkunnille ja sen käytöstä kiinnostuneille kunnille käytettävissä yhteinen teams-työtila, johon voi pyytää pääsyä lähettämällä sähköpostia otsikolla eVaka osoitteeseen: digisumpit(at)kuntaliitto.fi . Tähän työtilaan otetaan mukaan vai kuntatyöntekijöitä, ei muita tahoja.
Kuntaliiton avoimeen digikehittämiseen voi tutustua Kuntaliiton GitHubissa.
Kuntaliiton Avoimen lähdekoodin hankintaopas kunnille -julkaisu (2022) on luettavissa tästä.
