Viranomaistoiminnan perusteet ja päätöksenteossa noudatettavat periaatteet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Perustuslain periaatteet turvataan hallintotoimintaa koskevalla lainsäädännöllä.
Päätöksentekomenettelyyn eli hallintomenettelyyn vaikuttavia perustuslain säännöksiä ovat lähinnä:
Oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Julkisella vallalla perustuslaissa tarkoitetaan lähinnä valtiota ja kuntia.
Hallinnon lainalaisuus todetaan myös 2 §:ssä siten, että ”kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”. Viimeksi mainittuun voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi se, että päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen. Lisäksi se merkitsee, että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja -määräyksiä noudatetaan.
Jos päätöksen tekee väärä viranomainen tai menettelymuotoja ei noudateta, sanktiona voi olla päätöksen pätemättömyys ja ääritilanteissa jopa oikeudellinen vastuu.
Perustuslain takaamiin perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus hyvään hallintoon. Perustuslain 21 §:n mukaan hyvän hallinnon takeisiin kuuluvat:
Hallinto perustuu perustuslain 12 §:n mukaan julkisuusperiaatteelle. Lähtökohtana on, että viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on myös oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.
Julkisuusperiaate on täsmennetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa eli julkisuuslaissa (621/1999). Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja välttämättömien syiden vuoksi. Julkisuuslakiin on otettu melko kattavat säännökset myös asiakirjan salassapidon perusteista.
Suomen perustuslain 124 §:ssä on ilmaistu ns. virkamieshallintoperiaate. Virkamieshallintoperiaatteen tarkoituksena on turvata julkisen vallan käyttöä koskevan päätöksenteon lainmukaisuus, yhtenäisyys ja objektiivisuus.
Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Julkisen vallan eli lähinnä valtion ja kuntien on edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslain 14 §:ssä säädetään vaali- ja osallistumisoikeuksista.
Oikeus käyttää viranomaisessa omaa kieltään, suomea tai ruotsia, turvataan lailla. Suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain 17 §:ssä säädetään oikeudesta omaan kieleen. Ennen kaikkea kaksikielisissä kunnissa päätöksentekoon ja asioiden käsittelyyn vaikuttavat kielilain (423/2003) säännökset.
Perustuslaissa on säännös myös virkavastuusta (118 §). Viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla ja vastaavat toimiensa lainmukaisuudesta. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeuden loukkauksen tai vahinkoa viranhaltijan tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä.
Kunnallishallinnossa perustuslain takeita turvaavat lähinnä hallinto-oikeudelliset yleissäännökset, kuten hallintolaki ja julkisuuslaki. Mutta myös kuntalaissa on säännöksiä mm. asioiden käsittelyn julkisuudesta. Samoin kuntalaissa säädetään muutoksenhaun perusteista.
Hallintolaki on yleislaki, jossa säädetään hallinnossa noudatettavista periaatteista sekä hallintomenettelystä. Lakia on noudatettava kaikessa viranomaistoiminnassa.
Kuntalaki on erityislaki, jota sovelletaan lähtökohtaisesti kunnan hallinnossa. Hallintolaki on siten yleislakina kuntalain säännöksiin toissijainen.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.