Vaalit

Presidentinvaali

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä (suoralla) vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista ja hyväksytyistä äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Edellinen presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018. Seuraava tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024. 

Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys, kirjeäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta, ja ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla ulkoministeriö. Kirjeäänestyksen järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Jos presidentinvaalissa järjestetään toinen äänestys, voi siinäkin äänestää vaalipäivänä tai ennakkoon.

Presidentinvaalissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Vaalien teknisessä toimittamisessa noudatetaan eduskuntavaalien vaalipiirijakoa vaalilaissa säädetyllä tavalla. Presidentinvaalissa annetut äänet lasketaan ensivaiheessa vaalipiirikohtaisesti. Vaalipiirilautakunnat vastaavat ennakkoäänten laskennasta, vaalipäivän äänten tarkastuslaskennasta sekä vaalien tuloksen vahvistamisesta vaalipiirissä ja ilmoittamisesta siitä Helsingin vaalipiirilautakunnalle, minkä jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi.

Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto (vaalilain 8 §).

Ennakkoäänestys Suomessa on 17.–23.1.2024 ja ulkomailla on 17.–20.1.2024. Mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys Suomessa on 31.1.–6.2.2024 ja ulkomailla on 31.1.–3.2.2024. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Ulkomaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipisteet. Yleiset ennakkoäänestyspaikat kotimaassa ja ulkomailla löydät oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta.

Kotona voi äänestää ennakkoon, jos äänestäjän kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.  Kotiäänestykseen tulee ilmoittautua oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 16.1.2024 kello 16 mennessä. Jos presidentinvaalissa järjestetään toinen äänestys, kotiäänestykseen ilmoittautuminen on voimassa myös toisessa äänestyksessä. Lisätietoa kotiäänestyksestä saa kotikunnan keskusvaalilautakunnalta.

Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, joissa voivat äänestää vain laitoksissa hoidettavana olevat tai niihin otetut henkilöt. 

Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle saapuneeseen äänioikeusilmoitukseen. Äänestyspaikat ovat auki kello 9–20. Äänestykseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.

Kunnanhallituksen vastuut

Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja päätettävä kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista sekä asetettava äänestysalueiden vaalilautakunnat ja laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta.

Kuntien vaaliviranomaiset

Kuntien vaaliviranomaisia ovat kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat ja vaalitoimitsijat. 

Vaalilain mukaan vaaliviranomaisen on tehtävässään toimittava puolueettomasti. Tätä yleissäännöstä vahventamaan on vaalilaissa säädetty eräitä rajoituksia siihen, kuka on kelpoinen olemaan vaaliviranomaisena.

Kunnan keskusvaalilautakunnan keskeisimmät tehtävät tasavallan presidentin vaalissa ovat vaaleja varten tarvittavista toimenpiteistä huolehtiminen sekä ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastus. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on myös välittää vaalipäivän äänestyksen tulokset vaalitietojärjestelmään. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.

Kutakin äänestysaluetta varten kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaalia asetettava vaalilautakunta, jonka tehtävänä on suorittaa vaalipäivän alustava ääntenlaskenta ja toimittaa sinetöidyt äänestysliput vaalipiirilautakunnalle. Vaalilautakunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Vaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei kuitenkaan saa toimia vaalilain 73 §:n 2 momentissa tarkoitettuna äänestäjän avustajana.

Laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten kunnanhallituksen on asetettava yksi tai useampi vaalitoimikunta. Vaalitoimikunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimikunnan toimintaan.

Keskusvaalilautakunnan määräämät vaalitoimitsijat huolehtivat ennakkoäänestyksestä yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksistä (vaalilain 17 §). Vaalitoimitsijaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

Vaalilain 185 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäseneen, vaalitoimitsijaan sekä muuhun henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen toimiessaan vaalilaissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena.

Lisää aiheesta

Tasavallan presidentin vaali, kuntien vaaliviranomaiset, vaalien ulkomainonta kuntien luvanvaraisilla alueilla sekä tienvarsimainonta ja -ilmoittelu
Yleiskirje 17/2023, 1.11.2023, Katriina Martikainen

Turpakäräjät-videolla johtava juristi Ida Sulin avaa kahdessa minuutissa presidentinvaalien ulkomainonnan pääpiirteet, katso video Youtube-kanavaltamme.

Muualla verkossa

Vaalilain soveltamiseen ja vaalien järjestelyihin liittyvissä kysymyksissä auttaa oikeusministeriö vaalit(a)gov.fi.

Kunnan vaaliviranomaisten kelpoisuudesta ja esteellisyydestä löytyy tietoa esimerkiksi täältä.

Presidentinvaali
Oikeusministeriön Vaalit.fi-sivusto

 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.