Hallintovalitus

Hallintovalitus on yleensä valituslajina asioissa, joissa viranomaisen toimivalta perustuu erityislainsäädäntöön. Kuntalain muutoksenhakusäännökset ovat erityislakiin nähden toissijaisia ja syrjäytyvät, kun erityislaissa säädetään esimerkiksi oikaisumenettelystä ja hallintovalituksesta. Hallintovalituksiin sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) (FINLEX) säännöksiä valitusmenettelystä.

Hallintovalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitus tehdään hallinto-oikeudelle, jollei erityislaissa ole säädetty muusta valitusviranomaisesta. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista, jollei erityislaissa ole säädetty muusta valitusajasta. 

Päätöksen oikaisuvaatimus- ja valituskelpoisuus

Laissa säädetään erikseen, jos päätökseen saa vaatia oikaisua. Tällöin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituksen voi tehdä vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. 

Oikaisuvaatimuksen ja valituksen voi tehdä lopullisesta päätöksestä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa hakea muutosta.

Valituskielto

Päätökseen kohdistuvasta valituskiellosta on erikseen säädettävä laissa. Valituskielto voi koskea myös jatkovalitusta, esimerkiksi valittamista hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Valitusoikeus

Päätöksestä saa valittaa asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusoikeus on sillä, jolle päätöksellä on nimenomaisesti asetettu velvollisuus, rajoitus tai kielto. Valittaa voi myös se, jonka oikeus tai etu on evätty kokonaan tai osittain. Valitusoikeus on silläkin, jonka etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen päätös oikeudellisesti riittävän välittömästi vaikuttaa, vaikka päätöstä ei olisi muodollisesti kohdistettukaan häneen.

Lähtökohtaisesti pelkät välilliset vaikutukset eivät perusta valitusoikeutta. Viime kädessä valitusoikeus joudutaan harkitsemaan tapauskohtaisesti.

Aatteellisella yhdistyksellä ei yleensä ole katsottu olevan asianosaisen valitusoikeutta pelkästään sillä perusteella, että joku päätös koskee yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan tarkoituksena olevaa asiaa. Mikäli rekisteröidylle yhdistykselle on lainsäädännössä annettu oikeus saattaa asia viranomaisessa vireille, näissä asioissa yhdistyksellä on lähtökohtaisesti myös valitusoikeus päätöksestä.

Valitusoikeus on myös sillä, jonkavalitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

Viranomaisella on valitusoikeus myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi. Se, milloin on kyse yleisen edun valvomisesta, ei aina ole yksiselitteistä. Kunnalla on joissain tapauksissa katsottu olevan hallintovalituksessa valitusoikeus paikallisten yleisten intressien valvojana. Esimerkiksi kunnan lakisääteistä tehtävää hoitavalla viranomaisella saattaa olla valitusoikeus yleisen edun valvojana.

Valitusoikeus oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimuspäätökseen saa hakea muutosta valittamalla myös se, jolla on lain mukaan valitusoikeus asiassa.

Valitusoikeus hallintotuomioistuimen päätöksestä

Hallintotuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

Alkuperäisen hallintopäätöksen tehneellä viranomaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimen päätökseen, jolla hallintotuomioistuin on kumonnut viranomaisen päätöksen tai muuttanut sitä.

Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valituslupa

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Poikkeuksista valituslupasääntelyyn tulee säätää erikseen.

Valituslupa on myönnettävä, jos:

• lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi,
• asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai
• valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Valittajan on valituslupaa hakiessaan ilmoitettava peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä syyt, joiden vuoksi valittaja katsoo, että valituslupaperuste on olemassa.

Jos valituslupaperuste on olemassa, korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja antaa valitukseen asiaratkaisun. Muussa tapauksessa korkein hallinto-oikeus tekee valituslupahakemuksen johdosta päätöksen, jossa todetaan, että asiassa ei ole laissa säädettyä valituslupaperustetta, joten valituslupaa ei myönnetä.  

Valituskirjelmä

Hallintovalituksen voi tehdä ainoastaan laillisuusperusteella. Valittajan pitää nimenomaan vaatia päätöksen muuttamista tai kumoamista. Vaatimus päätöksen lainmukaisuuden tutkimisesta ei ole riittävän yksilöity.

Valituksessa on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

3) vaatimusten perustelut;

4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valitusviranomaisen tutkimisvalta

Kunnallisen itsehallinnon periaatteet eivät hallintovalituksessa rajoita valitusviranomaisen tutkimisvaltaa. Valitusviranomainen voi kumota päätöksen sellaisellakin perusteella, johon valittaja ei ole vedonnut. Lisäksi valitusviranomainen voi korvata päätöksen uudella päätöksellä ja näin nopeuttaa asian loppuunsaattamista. Näistä syistä hallintovalitus on korostetusti yksilölle oikeussuojaa antava muutoksenhakukeino.

Hallintovalitusta voi edeltää oikaisuvaatimusmenettely

Oikaisuvaatimuksesta hallintovalituksen esivaiheena säädetään erityislaissa. Tällöin muutoksenhaku valittamalla on mahdollista vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Jos oikaisuvaatimusta ei tehdä, asianosainen menettää myös mahdollisuuden muutoksenhakuun valittamalla.

Hallintolain yleisäännökset oikaisuvaatimusmenettelystä ovat toissijaisia erityislainsäädännön oikaisuvaatimussäännöksiin nähden. Jos erityislaissa on esimerkiksi säädetty oikaisuvaatimusajasta tai oikaisuvaatimusviranomaisesta, sovelletaan näitä säännöksiä hallintolain sijaan.

Lisää aiheesta

Opas

• Kuntaliiton muutoksenhakuopas (2020)
  Tilattavissa liiton verkkokaupasta