EU-tavoitteemme vaalikaudelle 2024-2029

Henkilöitä ja keltaista taustaa.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Mutta miksi?

Kunnissa luodaan pohja jokaisen suomalaisen hyvinvoinnille, rakennetaan perustukset hyvinvointiyhteiskunnalle ja kansalaisten luottamukselle. Kunnissa kohdataan ensimmäisinä hyvinvoinnin haasteet sekä globaalit ilmiöt. Kunnissa toimeenpannaan myös aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. 

EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. Lainsäädäntöä luodaan pitkälti kunnille ja sitä kautta kunnissa asuville ihmisille. Sinulle ja minulle, läheisillesi ja jokaiselle. Myös heille, joilla ei ole ketään. EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Kuntaliiton tavoitteet EU-vaalikaudelle 2024-2029

TEESI 1: Suomessa kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Varmistetaan, että kunnat onnistuvat!

EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista työtä ilmastomuutoksen ja luontokadon estämiseksi. 

EU:n tavoittelema digitaalinen ja vihreä siirtymä tehdään Suomessa todeksi kunnissa. 
Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kunnan palvelut ovat laajemmat ja tarkemmin säädellyt kuin muualla Euroopassa. Kunnat tarvitsevat EU:lta työkaluja ja tukea vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa sekä aikaa jo olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon. 

Toimenpiteet:

1.1. EU:n tulee jatkossakin tukea kuntien ilmastotyötä asettamalla EU-tason päästövähennystavoitteet, takaamalla toimivat sisämarkkinat vihreän siirtymän eduksi sekä tukemalla kustannustehokasta energia- ja ilmastotyötä.

1.2. Vihreän siirtymän edistämisessä tulee kunnioittaa kuntien itsehallinnollista roolia maankäytössä ja kaavoituksessa, joiden kustannuksista kunnat myös vastaavat.

1.3. EU:ssa pitää huomioida jäsenmaiden erityispiirteet, paikalliset olosuhteet sekä lainsäädäntöaloitteiden vaikutukset paikallistasoon ja kuntatalouteen.

1.4. Kunnille tulee antaa aikaa valmistuvan ja olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon ja seurantaan. Kattavat vaikutustenarvioinnit ovat välttämättömyys, mikäli uusia lakihankkeita suunnitellaan. 

1.5. EU:n tulee taata vakaa sääntely-ympäristö, huolehtia lakien yhteisvaikutusten arvioinnista ristikkäisen ja päällekkäisen ohjauksen välttämiseksi, sekä säilyttää teknologianeutraalius ohjauksessaan, jotta kunnat voivat saavuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteet.

1.6. Kunnat ja kaupungit tulee ottaa paremmin mukaan EU:n digitalisaatiota ja tietoturvaa edistäviin työryhmiin.

1.7. EU:n tulee viestiä selkeästi kansalaisten oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista digitalisoituvassa maailmassa.

Käytännössä toivomme EU:lta seuraavaa

1. Kestävään ja älykkääseen liikkumiseen siirtyminen sekä jäsenmaiden erityispiirteiden huomioiminen on välttämätöntä

• EU-sääntelyn ja rahoitusinstrumenttien tulee huomioida jäsenmaiden saavutettavuuden erityispiirteet ja muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus siihen. Pohjoisten alueiden liikenteellisen integraation vahvistaminen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon on koko EU:n etu. EU-rahoitusohjelmien tulee tukea myös kaupunkien, kuntien ja alueiden, ml. TEN-T kaupunkisolmukohdat, kehittämistoimintaa. Joukkoliikenteen ja muun kestävän liikkumisen osuuden kasvattamista kaupunkiseuduilla tulee edistää. Paikallistason toimijoilla tulisi olla mahdollisuus osallistua niitä koskevien ohjelmien valmisteluun. 

2. Kuntien itsehallinnollista roolia maankäytössä ja kaavoituksessa tulee kunnioittaa

• Alueellinen ja paikallinen alueidenkäytön suunnittelu eli kaavoitus ei kuulu EU:n toimivaltaan, joten EU:n vihreän siirtymän säännösten tulee tukea - ei sitoa - paikallista alueiden suunnittelua. Kunnat toimeenpanevat EU:n vihreää siirtymää. Kuntia tulee kuulla ja antaa mahdollisuudet hoitaa tätä tehtävää.

3. Kuntien ilmastotyötä tukeva EU:n ilmastopolitiikka on kunnianhimoista ja keinovalikoimaltaan joustavaa

• Paikallisten vahvuuksien huomiointi on edellytys sille, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa tehokkaasti ja tuloksellisesti, paikallisyhteisöä sitouttaen. Samalla riittävän korkealle asetettavat EU:n päästövähennystavoitteet vuodelle 2040 ohjaavat päästövähennyksiin myös markkinaehtoisesti. Sääntelyn monipuolistuessa korostuu tarve yhteensovittaa eri sektoreiden tavoitteita ja keinoja. Tähän tarvitaan joustavaa ohjausta ja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun soveltuvia työkaluja. Päästökaupan laajentamisen vaikutuksia tulee arvioida ja seurata huolellisesti.

4.  Jätelainsäädännön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarvitaan riittävästi aikaa 

• EU:n jätelainsäädännön kehittämisvauhtia tulee hillitä ja sen yksityiskohtaisuutta rajoittaa. Uusia muutoksia jo valmistellaan, ennen kuin edelliset on ehditty toimeenpanna paikallistasolla. Tämä aiheuttaa sen, että jo tehtyjen muutosten vaikutuksista ei ehditä saada riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi eikä paikallistoimijoille jää tilaa kehittää omalle alueelleen parhaiten sopivia käytäntöjä.  

5. Puhdasta, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa kaikkialla Euroopassa

• Energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä on edistettävä jäsenmaissa markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti siten, että keinovalinta kuitenkin jätetään jäsenvaltioille. EU:n tehtäviin sopii tavoitteiden asettaminen jäsenmaiden olosuhteiden ja lähtötilanteen mukaisesti sekä toteutumisen seuranta. Ensisijaisena mittarina on oltava päästöjen väheneminen. Energia- ja ilmastotyön velvoitteita asetettaessa on varmistettava puhtaan, kohtuuhintaisen ja toimitus- ja huoltovarman energian saatavuus kaikissa jäsenmaissa.   

6. EU-lainsäädännössä tulee tunnistaa kuntien rooli datatalouden kehittämisessä ja vahvistamisessa

• EU:ssa kansalaisten etu on, että viranomaiset kysyvät yhtä tietoa vain kerran ja kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Tiedon kiertotalous tukee vihreää siirtymää, kun tietoa ei kerätä ja varastoida turhaan palvelemilla. Tieto syntyy asiakasrajapinnassa ja kunnat ovat lähimpänä sitä.

• Tiedon yhteentoimivuus ja standardisointi sekä datan laatu ovat voimavara kohti ihmislähtöistä EU:ta. Tähän tulee panostaa ja tehdä yhteistyötä teknologiariippumattomasti. Kunnat tuottavat ja ohjaavat tietoa yhteiskunnan eri osa-alueilta sekä käyttävät ja tuottavat digitaalisia palveluita kasvavassa määrin.

TEESI 2: Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti

Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttaminen ovat keskeisiä toimia EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa.
Kunnat ovat Suomessa päävastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta vuodesta 2025 eteenpäin. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistäminen on kuntien kannalta kohtalonkysymys, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. Yritystoiminnan hidas kasvu heijastuu julkiseen talouteen verotulojen heikkona kehityksenä. Osaavan työvoiman puute voi muodostua esteeksi osalle vihreän siirtymän investointeja, joita suunnitellaan moniin kuntiin, kaupunkeihin ja alueille. Tarvitsemme siksi voimakasta työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Toimenpiteet:
 

2.1. EU:n ja Suomen tulee antaa kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. 

2.2. Kuntien toiminta maahanmuuttajien kotouttamiseksi on tärkeä osa onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Suomessa vastuu työllisyys- ja kotouttamistoimista siirtyy kunnille vuodesta 2025 alkaen.

2.3. Työperäisen maahanmuuton edistämiseen kolmansista maista tulee panostaa nykyistä enemmän EU-rahastojen varoja. (nykyisin ESR+ ja AMIF-rahastot) 

2.4. Myös vuonna 2028 alkavalla EU-rahoituskaudella kunnilla on oltava mahdollisuus hyödyntää EU:n rahoitustukea kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen. 

2.5. Kotouttamisen ja kolmansien maiden kansalaisten rekrytointiin liittyvien lupamenettelyjen tulee jatkossakin kuulua kansalliseen toimivaltaan. 

2.6. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamista on edistettävä, jotta heidän mahdollisuutensa työllistymiseen kasvavat.

 

Kotimaisiin kieliryhmiin kuuluvien työikäisten määrä vähenee jopa 310 000 henkilöllä eli -11 % vuoteen 2040 mennessä. Siksi tarvitaan vuosien 2022-2040 aikana 310 000 työikäistä maahanmuuttajaa korvaamaan demografista vajetta.

 (lähde: MDI:n ennuste 19.10.2023)

Piirroshahmoja rivissä

 

TEESI 3: EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus

EU:n koheesiopolitiikka pyrkii tasaamaan alueellisia eroja jäsenmaiden välillä sekä tukemaan alue- ja paikallistason elinvoimaisuutta.
EU-rahoitus on olennainen osa koheesiopolitiikan sekä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista koko Euroopassa. Keskeisimpiä välineitä ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) sekä EU:n maaseuturahoitus. 
 

Toimenpiteet:

3.1. Kuntien ja kaupunkien mahdollisuuksia hyödyntää EU-rahoitusta on parannettava, ja samalla uusien rahoitusvälineiden perustamista on vältettävä. EU tarvitsee yksinkertaisempia hallinnon rakenteita, jolloin eri ohjelmien toimintojen yhteensovittaminen on sujuvampaa.

3.2. Koheesiopolitiikalla tulee olla oma selkeä linja sekä tavoitteet, jotka osoittavat, millaiseen muutokseen tähdätään.  EU:n tulee tukea alueiden kykyä varautua muutoksiin, kestää muutoksia sekä selviytyä niistä joustavasti ja uudistuen.

3.3. Vaikuttavan kaupunkikehittämisen rahoitus on nostettava uudelle tasolle.

3.4. Pienten kuntien ja harvaan asutun maaseudun erityispiirteet edellyttävät kansallisen ja alueellisen valinnanvapauden lisäämistä.

3.5. Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus tulee nostaa tärkeään asemaan niin koheesio- kuin maatalouspolitiikan tavoitteissa. Huoltovarmuuskeskusten eurooppalaista yhteistyötä ja keskinäistä tukea tulee lisätä.

3.6. EU:ssa on huomioitava geopoliittisen kehityksen vaikutukset suomalaisten kaupunkien, kuntien sekä erityisesti raja-alueiden elinvoimaisuuteen. 

3.7. EU:n mahdollisella laajentumisella on vaikutuksia sekä koheesio- että maatalouspolitiikkaan. Uuden kasvun ja elinvoiman luomista tarvitaan koko Euroopassa myös jatkossa.

TEESI 4: Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja!

Kunnat ja kaupungit toimivat niin talouden, digitalisaation kuin vihreän siirtymän vetureina. 

Kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistetään konkreettisesti kunnissa ja alueilla. Tämä työ tuo yhteen laajan joukon eri tahoja kansalaiset mukaan lukien. EU:n julkisen talouden ohjaus tähtää tällä hetkellä liiallisten alijäämien poistamiseen ja julkisen velan tasapainottamiseen. Valtiontukisääntöjen löyhentäminen aiheuttaa vakavia haasteita pienten jäsenmaiden yritysten pääsyyn kansainvälisille markkinoille. 

Toimenpiteet:

4.1. EU:n valtiontukisääntelyn tulee vahvistaa EU:n alueen yritysten kilpailukykyä tasapuolisesti globaaleilla markkinoilla.

4.2. Investointeja ohjaavan lainsäädännön tulee perustua markkinaehtoisen kasvun, paikallisen kustannustehokkuuden sekä teknologianeutraaliuden periaatteille.

4.3. Investointien edellytyksenä on, että infrastruktuurin uudistaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia. Suomen saavutettavuuden vahvistaminen edellyttää tarvittavia resursseja EU:lta.

4.4. Viranomaisten tehtävänä on mahdollistaa investoinnit sujuvan ja läpinäkyvän luvituksen keinoin. EU-lainsäädännössä on huomioitava paikallisesti luvitusta ohjaavien periaatteiden toteutuminen täysimääräisesti.
 

Kuinka paljon ja miten EU vaikuttaa kuntiin? Miksi EU-vaalit ovat kuntavaalit?

Ihmisiä istumassa pöydän ympärillä sohvaryhmällä.
Ihmisiä sekä tekstiä. Kuvituskuva.

Selvitys: 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Esimerkiksi Helsingissä eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 %) ja vähiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 %) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla (47 %).

blue-image-left

Tiesitkö? EU vaikuttaa mm. seuraaviin kunnan perustehtäviin

  • maankäyttö ja kaavoitus
  • rakentaminen
  • energia-, jäte- ja vesihuolto
  • liikenneväylät
  • liikkumispalvelut ja joukkoliikenne
  • ympäristön- ja terveydensuojelu
  • julkiset hankinnat
  • lupa- ja valvontamenettelyt

EU-lainsäädäntö vaikuttaa merkittävällä tavalla kuntien ja kaupunkien toimivaltaan kuuluviin asioihin. Vaikutus kuntiin on erityisen suuri Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa kuntien tehtäväkenttä on laaja. Suomessa kunnat ovat EU-lainsäädännön toimeenpanijoita sekä aktiivisia toimijoita mm. vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. 

EU on viime vuosina vaikuttanut kuntien toimintaan esimerkiksi EU:n ympäristölainsäädännön osalta, ja sillä on vaikutuksia kuntien energia- vesi- ja jätehuoltoon, maankäyttöön ja kaavoitukseen, joukkoliikenteen järjestämiseen, investointeihin sekä julkisiin hankintoihin. Lisäksi EU:lla on merkittäviä kuntavaikutuksia esimerkiksi aluepolitiikan, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä digilainsäädännön kysymysten saralla. 

Vihreä siirtymä ja kunnat -blogisarja

Vihreän siirtymän edistäminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Kuntaliiton artikkelisarjassa tuodaan esille käytännön esimerkkejä siitä, miten kunnat edistävät omilla investoinneillaan ja kehittämishankkeillaan vihreää siirtymää ja millaisia rahoitusvälineitä on

lateral-image-left
Nainen kuvan vasemmassa reunassa ja tekstiä oikealla.

Blogisarja EU-vaalit ovat kuntavaalit: Ennakkovaikuttamisella kohti parempaa EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa

Suomessa on edessä kaksien vaalien kevät. Vuosi alkaa tietenkin presidentinvaaleilla, joiden kampanjointia saanemme seurata helmikuun puoliväliin saakka. Pienen hengähdystauon jälkeen ovat vuorossa kesän kynnyksellä käytävät europarlamenttivaalit, joiden tulos määrittelee Euroopan suuntaa

lateral-image-right
Oikealla kuva miehestä ja vasemmalla tekstiä.

Blogisarja EU-vaalit ovat kuntavaalit: Mitä uutta on luvassa komission viimeisenä vuotena ennen EU-vaaleja?

Lähestymme EU-vaaleja. Miltä näyttää EU:n lähiaikojen kehitys?

lateral-image-left

EU-vaalit Suomessa 9.6.2024

Viiden vuoden välein pidettävissä europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vaaliajanjaksolla 6.–9.6.2024. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024.

EU-parlamentti edustaa Euroopan unionin kansalaisia. Parlamentti päättää unionin laeista ja budjetista jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Se hyväksyy kansainväliset sopimukset ja unionin uudet jäsenmaat yhdessä muiden EU-instituutioiden kanssa.  

Parlamenttiin valitaan 720 jäsentä unionin jäsenmaista. Kunkin jäsenmaan edustajien lukumäärä määräytyy pääasiassa maan väkiluvun mukaan. Suomesta jäseniä valitaan 15. 

Euroopan parlamentin lisäksi uusi Euroopan komissio aloittaa toimintansa loppuvuodesta 2024. EU-vaalien myötä määritellään siis Euroopan suunta tuleviksi vuosiksi, jonka vuoksi Kuntaliitto on valmistellut myös omat EU-tavoitteensa vaalikaudelle 2024-2029. 

Kuntaliiton Brysselin toimisto

Kuntaliiton Brysselin toimiston tehtävänä on tuoda EU-keskusteluihin ja päätöksentekoon Suomen alue- ja paikallishallinnon näkökulmaa sekä tehdä tunnetuksi suomalaisten kuntien toimintaa ja hallintojärjestelmän erityispiirteitä.

lateral-image-left

EU-edunvalvonta

Kuntaliitto edistää kuntien ja maakuntien etuja Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

lateral-image-right

Euroopan parlamentin kotisivut

Euroopan parlamentin kotisivuilla on koottuna kattavaa tietoa niin parlamentin toiminnasta kuin vaaleista.

lateral-image-left

Val till Europaparlamentet

På Justitieministeriets webbplats vaalit.fi finns detaljerad information om Europaparlamentsvalet som i Finland arrangeras den 9 juni.

lateral-image-right

Tavoitteemme EU-vaalikaudelle PDF:nä

lateral-image-left

EU-vaalien viestintäkampanjasta vastaavat

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Tule kuulolle kuinka kunnat sykkivät -webinaariin

Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa tilannekuvasta. Perjantaina 15.3. kello 8.30-10 vedämme yhteen mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme