Kotoutuminen ruotsiksi

Orpon hallitusohjelmassa on tavoitteena varmistaa, että kotoutuminen on mahdollista molemmilla kotimaisilla kielillä ja että maahanmuuttajat saavat valita kotoutumiskielensä. Tavoitteena on, että 5–10 prosenttia maahanmuuttajista kotoutuisi ruotsin kielellä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä kunnalle?  

Kunnan tai työllisyysalueen velvollisuudesta järjestää kotoutumispalveluja säädetään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (681/2023). Viranomaisten velvollisuudesta käyttää suomea ja ruotsia säädetään muun muassa kielilaissa (423/2023) ja työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (380/2023).  

Jos maahanmuuttaja valitsee asiointikielekseen ruotsin, kaksikielisen kunnan tai työllisyysalueen on käytettävä ruotsin kieltä viestinnässä ja tiedottamisessa sekä päätöksissä ja vastaavissa asiakirjoissa. Käytännössä kunnan tulee siis tarjota yhdenvertaisia palveluita suomeksi ja ruotsiksi. 

Mitä tämä tarkoittaa kotoutumiskoulutuksen kielen kannalta?  

Kotoutumiskoulutus voidaan järjestää suomeksi tai ruotsiksi. Koulutus voi sisältää myös vapaaehtoisia opintoja, jolloin on mahdollista opiskella suomea ja ruotsia rinnakkain. Kunnan tulee aktiivisesti tiedottaa mahdollisuuksista kotoutua molemmilla kielillä.  

On kuitenkin tulkinnanvaraista, kuinka pitkälle oikeus kotoutua ruotsiksi ulottuu ja kuinka laaja kunnan tai työllisyysalueen velvollisuus järjestää kotoutumiskoulutusta ruotsiksi tosiasiassa on.  

Voimassa olevan kotoutumislain perusteella maahanmuuttajalla ei ole subjektiivista oikeutta valita kotoutumiskoulutuksen kieltä eikä kunnalla lakisääteistä velvollisuutta järjestää kotoutumiskoulutusta molemmilla kielillä. Kunta ja maahanmuuttaja sopivat kotoutumissuunnitelmassa yhdessä muun muassa suomen tai ruotsin kielen opiskelusta henkilön omien tavoitteiden, osaamisen ja tarpeiden edellyttämässä laajuudessa.  

Kotoutumissuunnitelmassa kunnan on otettava huomioon henkilön toive kotoutumiskielestä. Jos kunta ja maahanmuuttaja ovat yhdessä sopineet ruotsinkielisestä kotoutumiskoulutuksesta, kunnan on huolehdittava siitä, että tällaista koulutusta on tarjolla.  

Vaikka maahanmuuttajilla ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole subjektiivista oikeutta ruotsinkieliseen kotoutumiskoulukseen, jokaisella on tietenkin oikeus kotoutua ja elää yhteiskunnassa ruotsiksi.  

Hallitusohjelman tavoite kotouttaa 5–10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsin kielellä edellyttää, että ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta on riittävästi tarjolla. Tavoitteen edistämiseksi kunnille on annettu mahdollisuus hakea valtionavustusta ruotsinkielisen kotoutumisen edistämiseen. Vuodesta 2027 alkaen rahoitus kunnille on osana peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta.