Maahanmuutto ja monikulttuurisuus
Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä.
Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttymisen kannalta kunnat ovat tärkeässä asemassa vastuun kantajina. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tulee tapahtua suunnitelmallisesti kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta. Kotoutumista edistävät toimet tulisi aloittaa välittömästi kuntaan muuton jälkeen. Pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla on riittävät resurssit ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.
Maahanmuuton kasvu lisää tarvetta kehittää kotouttamista. TE-toimistojen ja ELY-keskusten tärkeä rooli kotoutumiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen tarjoamisessa korostuu. Kuntien kotouttamisohjelmat ovat tärkeä osa kuntien strategiaa. Kunnat ottavat maahanmuuttajien tarpeet huomioon palveluissaan. Oman haasteensa kunnille tuo väestöryhmien hyvien suhteiden edistäminen ja monikulttuurisuuden tukeminen paikallistasolla.
Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Kotoutumisen tärkeimmät edellytykset ovat kielitaito ja työllistyminen. Kotouttamistoimenpiteiden tulee lähteä maahanmuuttajan omista tarpeista ja perehdyttää tarvittaessa myös arkielämän taitoihin.
Maahanmuutto hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. Kuntien elinvoima edellyttää osaavaa työvoimaa niin palveluissa, hallinnossa kuin yrityksissäkin. Maahanmuutto on mahdollisuus vahvistaa kunnan elinvoimaa. Maahanmuutto on kunnille tärkeää sekä työvoimaan saannin että osaamispohjan vahvistamisen kannalta. Kunta-alalla työskentelee noin 420 000 henkilöä. Lähivuosina kunta-alalle tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa, sillä vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kasvukeskusten väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa.
Kuntaliitto tuo esiin kuntien näkemykset maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä ja uudistamisessa. Kuntaliitto vaikuttaa lainsäädännön ja maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen erilaisissa työryhmissä. Yhteistyö kuntien, valtionhallinnon ja kolmannen sektorin kanssa on tärkeää. Kuntaliitto seuraa myös EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittymistä ja analysoi sen vaikutuksia kuntiin.
Lisää aiheesta:
Maahanmuutto ja kotoutuminen
EU ja kunnat käärivät hihansa työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi
Digiviikko: TE2024 valmistelun ajankohtaisia KEHA-keskukselta -kokonaisuus
Digiviikko: Digi ja yhdessä tekeminen mahdollistavat entistä vaikuttavammat työllisyyspalvelut
Vihreä siirtymä, pienenevät ikäluokat ja TE-uudistus vahvistavat kuntien elinvoimaroolia
TE24-infotilaisuus: kotoutumiskoulutus
KOTO24-tuumaustunti: Monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestäminen
Pohjoismaat voivat olla maailman parhaita kotoutumisen edistämisessä
KOTO24-tuumaustunti: kotivanhempien kotoutumisen edistäminen
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Maija Lehtimaa
- Maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät asiantuntijatehtävät osana Kuntaliiton muutostukitoimistoa