Sopimukset ja vahingonkorvaus

Sopimusjohtaminen edellyttää sopimusmaailman pelisääntöjen tuntemista. Kaikkiin sopimuksiin liittyy riski. Sopimusehdoissa ja lainsäädännössä on määräyksiä siitä, kuinka riski jaetaan sopijakumppaneiden kesken. Sopimuksia koskevien normien ja siihen liittyvien pelisääntöjen osaaminen on edellytys sopimusriskien hallitsemiselle.

Sopimukset

Sopimuksia on erilaisia. Kiinteistönkauppaa koskevia sopimuksia sääntelee maakaari ja maanvuokrasopimuksia maanvuokralaki. Hankintasopimukset ovat normaaleja sopimuksia, mutta hankintalaki asettaa niille tietyt reunaehdot. Suurin osa sopimuksista on sellaisia, joiden taustalla ei ole olemassa niitä sääntelevää lainsäädäntöä. Tällöin sopimusosaamisen merkitys korostuu, sillä sopimuksiin on osattava itse kirjata riskien ja sopimuksen toimivuuden kannalta olennaiset sopimusehdot.

Sopimusten valmistelussa tulee huomioida myös esimerkiksi valtiontukisäännösten ja tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Myös ns. substanssilainsäädännöllä voi olla vaikutusta sopimusten sisältöön.

Eri sopimustyyppejä koskevissa erityislaeissa saattaa olla omat vahingonkorvaussäännökset.

Vahingonkorvaus ja korvausvastuu

Vahingonkorvausoikeudessa tulee erottaa kaksi asiaa, sopimusperusteinen korvausvastuu ja sopimuksen ulkoinen korvausvastuu (deliktivastuu).

Sopimuksen ulkoisessa korvausvastuussa vahinko kohdistuu ulkopuoliseen henkilöön. Näihin tilanteisiin sovelletaan yleensä vahingonkorvauslakia, mutta joissakin tilanteissa erityislakien omat vahingonkorvaussäännökset syrjäyttävät vahingonkorvauslain soveltamisen.

Sopimusperusteisen vastuun korvaamiseen ei ole olemassa omaa lakia, joitakin erityislakeja lukuun ottamatta. Tällöin mahdollinen korvausvelvollisuus ratkaistaan sopimusoikeuden yleisillä periaatteilla. Sopimusriskejä voi kuitenkin rajoittaa sopimusehdoilla. Siksi sopimusriskien hallinta edellyttää sopimusta valmistelevilta henkilöiltä vahvaa sopimusosaamista.

Sopimusperusteisessa vastuussa korvausvastuu syntyy sopimuksen rikkomisen johdosta, ja vahinko kohdistuu sopijakumppaniin. Suomessa ei ole yleistä sopimusvastuuta koskevaa lainsäädäntöä, joten sovellettavaksi tulevat pääosin tavanomaisessa oikeudessa muodostuneet yleiset oikeusperiaatteet.

Riippumatta siitä, kummasta edellä mainitusta vastuutilanteesta on kyse, molemmissa korostuu kaksi keskeistä kysymystä:

  1. Millä edellytyksillä korvausvelvollisuus syntyy (vastuuperuste)?
  2. Mitä henkilön/oikeushenkilön on korvattava, kun hän joutuu korvausvelvolliseksi?

 

Aiheesta lisää

tags