Kehyskuntaverkosto on 45 kunnan muodostama yhteistyö- ja vertaisverkosto. Verkostoon kuuluvat Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Oulun, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Porin kehyskunnat sekä Helsingin seudun kehyskunnat eli ns. Kuuma-kunnat.
Verkosto toimii jäsentensä ennakoivana edunvalvojana tehtävänään kirkastaa kehyskuntien roolia ja merkitystä niin alueellisella kuin kansallisallakin tasolla. Tavoitteena on luoda ja lisätä kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla.
Verkosto välittää ajantasaista tietoa kehyskuntien tarpeista ja näkemyksistä ministeriöille ja muille valtion viranomaisille, poliittisille puolueille, tiedotusvälineille ja kansalaisille. Aiheet tulevat jäsenkunnilta. Kuntaliitto tarjoaa alustan ja koordinoi verkoston toimintaa.
Seuraa kehyskunta-asioita myös Twitterissä hästägillä #kehyskunta tai verkoston oman tilin kautta. Omaa tiliä ylläpitää verkoston koordinaattori Annukka Mäkinen Kuntaliitosta.
Ajankohtaista:
Kehyskuntaverkosto määritti tavoitteensa hallitusohjelmaan
- kasvua luovat kunnat haluavat päätösvaltaa, rakenteellisia uudistuksia ja ketteryyttä
Kehyskuntaverkosto laati yhteiset tavoitteensa tulevaa hallitusohjelmaa varten saadakseen kehyskuntien näkökulmat ja tavoitteet huomioiduksi valtakunnallisessa päätöksenteossa.Verkosto korostaa kasvavien kehyskuntien roolia kaupunkiseutujen kasvun moottorina ja toimivan arjen turvaajana sekä esittää konkreettisia toimenpiteitä muun muassa elinvoiman, työllisyyden ja kasvun mahdollistamiseksi.
Itsenäiset kehyskunnat tekevät kasvun
Kehyskunnat ovat keskeinen osa Suomen kasvua – niissä syntyy koteja, työpaikkoja ja arjen elinvoimaa. Kehyskuntien rooli jää usein varjoon, vaikka merkittävä osa kasvusta ja sen kustannuksista kohdistuu niihin.
Kunnilla on paras ymmärrys paikallisista olosuhteista, väestön tarpeista ja vaikuttavimmista keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi niiden päätösvaltaa pitäisi vahvistaa. Valtion on mahdollista asettaa suunta ja turvata edellytykset, mutta jättää keinot kuntien päätettäväksi.
Kehyskuntaverkosto esittää viittä tavoitetta tulevaan hallitusohjelmaan. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa itsenäisten ja ketterien kuntien roolia kasvun rakentajina, varmistaa niiden äänen kuuluminen sekä turvata pääsy niihin pöytiin, joissa kuntien tulevaisuudesta päätetään.
Kehyskuntaverkoston tavoitteet hallitusohjelmaan:
- Vahvistetaan itsenäisten ja ketterien kuntien roolia kasvun rakentajana
- Uudistetaan kuntien rahoitusjärjestelmä vastaamaan kuntien tehtäviä
- Jatketaan TE-uudistusta siten, että syntyy uusia työpaikkoja
- Luodaan uusi rahoitusmalli hyvän asuntopolitiikan tueksi
- Valtio vastaa valtakunnallisesta infrastruktuurista, kunnat keskittyvät elinvoimaan ja maankäyttöön sekä omaan infraansa
Tavoitteiden toteutuminen vahvistaa kaupunkiseutujen kestävää kasvua, ihmisten sujuvaa arkea ja toimivia palvelurakenteita nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kehyskuntaverkosto haluaa kutsun hallitusohjelman valmisteluun.
Lataa kehyskuntaverkoston hallitusohjelmatavoitteet tästä (pdf)
Lisätietoja:
verkoston puheenjohtaja, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen, +358 50 390 0066
varapuheenjohtaja, Vesilahden kunnanjohtaja Mikko Latvala, +358 44 431 4340Kehyskuntaverkosto
Olemme 45 kunnan yhteistyö- ja vertaisverkosto. Luomme kasvua Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Oulun, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Porin sekä Helsingin kaupunkien ympärillä.
Kehyskuntaverkosto on 45 kunnan muodostama yhteistyö- ja vertaisverkosto. Verkostoon kuuluvat Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Oulun, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Porin kehyskunnat sekä Helsingin seudun kehyskunnat eli ns. Kuuma-kunnat. Verkosto toimii jäsentensä ennakoivana edunvalvojana tehtävänään kirkastaa kehyskuntien roolia ja merkitystä niin alueellisella kuin kansallisallakin tasolla. Tavoitteena on luoda ja lisätä kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla.
Marraskuussa 2023 VM:n yllättäen ja ennakoimatta ilmoittama kuntien valtionosuuden 400 miljoonan euron lisäleikkaus syventää heikentyvän kuntatalouden painetta, johtaen lukuisissa kunnissa sekä palvelutason leikkauksiin että veronkorotuksiin. Lisäleikkausten paine tuntuu voimakkaasti erityisesti kehyskunnissa, joissa vähenevät valtionosuudet yhdistyvät yhtä aikaa muuttovoittokuntien tarpeeseen lisätä sekä varhaiskasvatus- että koulutus- ja sivistyspalveluita.
Valtionosuusleikkauksen siirtäminen vuodella eteenpäin ja jaksottaminen useammalle vuodelle ei ole ratkaisu kuntataloudelle. Valtionosuuksien yllättävä 400 miljoonan euron lisäleikkaus osoittaa, että soteuudistuksen rahoitusratkaisu ei ole kunnille kustannusneutraali ja että kunnilta siirtynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu ja sen yhteydessä tehdyt rahoituspohjan leikkaukset jäävät vaikuttamaan kuntatalouteen pysyvästi sitä heikentäen.
Esitetty valtionosuuksien 400 miljoonan euron lisäleikkaus on peruttava kokonaisuudessaan. Valtionosuusuudistustyö on nyt aloitettu ja tarvitaan työrauha siihen asti, että uudistus saadaan vietyä loppuun ja nähdään mitä siitä seuraa. Mikäli näin ei tehdä, on kuntien tasapainotettava talouttaan kaikkein eniten sivistyspalveluissa, koska niiden osuus kuntien taloudesta on suurin, käytännössä noin ¾ kuntataloudesta. Valtionosuuksien lisäleikkaus korottaa todennäköisesti tulo- ja kiinteistöverotusta entisestään, heikentäen asukkaiden ostovoimaa ja kiristäen veronmaksajien kokonaisveroastetta. Palveluiden heikentämisen lisäksi on vaarana, että myös vapaaehtoisista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä palveluista kuten liikunnasta, nuorisotyöstä ja kulttuurista joudutaan leikkaamaan rajusti, mikä pitkässä juoksussa kasvattaa hyvinvointialueiden kustannuksia.
Sen lisäksi että valtionosuuksien lisäleikkaus on peruttava, kehyskunnat esittävät, että
valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että soteuudistuksen muutosvaikutus kuntien
rahoitukseen poistetaan. Jatkossa rahoituksen tulee perustua kuntien nykyisiin perustehtäviin.
Kehyskuntaverkoston kuntien puolesta
Anne Karjalainen
kehyskuntaverkoston puheenjohtaja
Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
