Edustuksellinen demokratia

Kunnallinen itsehallinto nauttii Suomessa vahvaa lainsäädännöllistä suojaa. Perustuslaissa määritelty kunnallinen itsehallinto on kuntalaisten itsehallintoa. Edustuksellinen demokratia on Suomen paikallishallinnon perusta. Edustuksellisuus perustuu kuntien asukkaiden joka neljäs vuosi käyttämään äänivaltaan kuntavaaleissa, jolloin he valitsevat edustajansa kunnanvaltuustoihin.

Avaa kaikki

Valtuuston toiminta ja tehtävät

Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema kunnan ylin toimielin. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei ole toisin säädetty. Kunnan ylin poliittinen päätösvalta kuuluu valtuustolle.

Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Valtuutettujen, kuten muidenkin luottamustehtäviin valittavien vaalikelpoisuudesta, asemasta ja toimivallasta säädetään kuntalaissa.

Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen.

Valtuuston tehtäviin kuuluu:

  • päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
  • päättää hallinnon järjestämisen perusteista
  • päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio
  • päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
  • päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
  • päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista
  • päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
  • valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä
  • päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
  • valita tilintarkastajat
  • hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
  • päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

Uuden kuntalain (410/2015) valtuustoa koskevat säännökset tulevat voimaan 1.6.2017. Vastaava listaus valtuuston lakisääteisistä tehtävistä on uuden kuntalain 14 §:ssä.

Myös kuntastrategiaa koskeva 37 § tulee voimaan 1.6.2017. Valtuusto päättää kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategiaa laadittaessa on otettava huomioon mm. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Valtuustotyön kehittäminen

Valtuustosopimus

Valtuustosopimus on eräänlainen yhteistyösopimus, joka konkretisoi valtuustotyön painopisteet ja vuosittaiset teemat, yhteistyösuhteet ja tiedonkulkuun liittyvät periaatteet.

Valtuustosopimuksessa voidaan lisäksi määrittää, mitä välineitä ja menetelmiä käytetään valtuustotyössä päätöskokousten rinnalla. Tällaisista menetelmistä mainittakoon mm. lähetekeskustelut, iltakoulut, tiimi- ja seminaarityöskentely, skenaario- ja tulevaisuustyöskentely sekä kokousten kierrätys ja jalkauttaminen.

Myös valtuuston strategiatyön pohjaksi suoritettavista menetelmistä voi olla mainintoja valtuustosopimuksissa. Tällaisia menetelmiä ovat mm. talousanalyysi, sidosryhmäanalyysi, SWOT, skenaariotyöskentely ja toimintaan ja talouteen liittyvät kuntavertailut.

Valtuustotyön itsearviointi

Valtuustotyön itsearvioinnilla valtuutetut voivat ammattijohdon avustamana arvioida valtuuston toimintaa, saavutettuja tuloksia, käytettyjä työskentelytapoja sekä toiminnan kehittämistarpeita. Itsearvioinnilla valtuutetut voivat määrittää myös näkemyksiä tulevan valtuustokauden tärkeistä kunnallispoliittisista kysymyksistä.

Itsearviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisella kyselylomakkeella, johon kaikki valtuutetut vastaavat henkilökohtaisesti. Kuntaliitossa on laadittu mallilomake, jota kunnat voivat käyttää oman valtuustotyönsä arviointiin joko sellaisenaan tai muokata niitä kunnan omia tarpeita vastaaviksi. 

Lue lisää:

Yleiskirje valtuustoarvioinnista

Valtuustotyön arviointilomake

Hallituksen toiminta ja tehtävät

Kunnanhallitus on valtuuston ohella kunnan pakollinen toimielin. Sen rooli kunnan hallinnossa on erittäin keskeinen. 

Kuntalaissa (23 §) on säädetty, että kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Myös kunnanhallituksen toimivallasta ja sen jäsenten valinnasta on säädetty kuntalaissa.

Hallitustyön kehittäminen

Hyvä hallitustyöskentely on kunnan menestystekijä ja kunnanhallitusta voidaan pitää kunnan johtamisen näkökulmasta tärkeimpänä toimielimenä.

Hallituksen työskentelyssä korostuu entistä vahvemmin valmisteltavaksi ja päätettäväksi tulevien asiakokonaisuuksien moninaisuus, laajuus ja monimutkaisuus. Kunnanhallituksen keskeisen aseman vuoksi on tärkeää, että kunnanhallituksella on työskentelyynsä strateginen ote. Kunnanhallituksella on tärkeää olla kokonaisnäkemys siitä, mihin kunta on menossa ja miten kunta etenee alati muuttuvassa toimintaympäristössä kohti valtuuston strategiassa linjattua suuntaa.

Hyvä hallitustyöskentely edellyttää kunnanhallituksen jäseniltä siis yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja, ajallista panostusta kokoushuoneessa ja sen ulkopuolella sekä perustietoa kunnan toiminnasta ja sitä raamittavista normeista. 

Hyvä johtaminen on yksi kunnan strategisista menestystekijöistä ja onnistunut hallitustyöskentely on sen oleellinen osa. Jotta kunnanhallitus onnistuisi menestyksekkäästi kunnan kannalta keskeisessä tehtävässään, on sen tärkeää arvioida ja pyrkiä kehittämään omaa toimintaa ja työskentelyään.

Kunnanhallituksen työskentelyn onnistuminen voidaan jakaa neljään eri teemaan ja näiden alla oleviin osa-alueisiin:

  1. Hallituksen tehtävät ja vastuut
    1. Kuntastrategia ja kunnanhallituksen strateginen työskentely
    2. Konsernijohtaminen ja omistajaohjaus
    3. Henkilöstö- ja työnantajapolitiikka
    4. Ulkosuhteet, kuntamaine ja viestintä
  2. Kunnanhallituksen toiminnan organisoituminen
    1. Kunnanhallituksen kokoonpano
    2. Kunnanhallituksen puheenjohtaja
    3. Johtamisjärjestelmät
    4. Kunnanhallituksen jaostot
  3. Yhteistyö kunnanhallituksen työskentelyssä
    1. Kunnanhallituksen sisäinen yhteistyö
    2. Kunnanhallitus ja valtuusto sekä yleinen poliittinen yhteistyö 
    3. Kunnanhallitus ja lautakunnat
    4. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja  
  4. Kunnanhallituksen toimintatavat
    1. Hallitustyöskentelyn toimintatavoista sopiminen
    2. Kunnanhallituksen työskentelymenetelmät
    3. Kunnanhallituksen jäsenten toimintaedellytykset
    4. Hallitustyöskentelyn arviointi

Jotta kunnanhallitus onnistuu tehtävässään, on sen tärkeä arvioida ja pyrkiä kehittämään systemaattisesti omaa toimintaansa ja työskentelyään. Hallitustyön kehittämisen tukemiseksi Kuntaliitto on julkaisut ”Kunnanhallituksen hyvä työskentely” oppaan. Opas sisältää edellä mainittujen osa-alueiden esittely sekä aiheiseen liittyvät suositukset sekä kunnanhallituksen kehittämisen tueksi pohdittavia kysymyksiä.

Oppaasta on tiivistelmä Power point -muodossa.

Lisäksi Kuntaliitto on julkaisut kuntien käyttöön ja hyödynnettäväksi mallin kunnanhallituksen työskentelyn itsearviointikyselyksi.

Lautakunnan toiminta ja tehtävät

Lautakunnat ovat hallituksen alaisia toimielimiä. Ne hoitavat toimialasta riippuen erilaisia pysyväisluonteisia tehtäviä ja tehtävistä päättäminen kuuluu valtuustolle.

Lautakuntien tehtävänä on toimia lähellä palvelutuotantoa, johtaa ja valvoa erilaista palvelujen tuottamista kunnassa. Lautakuntien rooliin kuuluu myös vahvistaa ja tuoda esille kuntalaisnäkökulma palvelutuotantoa kehitettäessä.

Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain ja pakollisia lautakuntia ovat ainoastaan tarkastus- ja vaalilautakunnat. Valtuusto voi johtosäännössään määrätä, että lautakuntiin valitaan jäseniksi vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tällä on haluttu korostaa valtuuston valtaa ja poliittista vastuuta. Lautakuntien jäsenten vaalikelpoisuuteen liittyvistä tekijöistä on säädetty kuntalaissa.

Muut toimielimet

Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat.

Johtokunnat

Johtokunta on asemaltaan erilainen kuin lautakunta. Se voi olla hallituksen tai lautakunnan alaisuudessa toimiva. Johtokunta soveltuu esimerkiksi jonkin erityisen laitoksen tai koulun johtoon hoitamaan suppeita tehtäväalueita.

Johtokunnan jäsenten valinnasta voi päättää myös muu kuin valtuusto, esimerkiksi lautakunta. Jäsenten valinnassa voidaan soveltaa myös käyttäjädemokratiaa tai henkilöstödemokratiaa. Tällöin jäsenet voidaan valita kunnan liikelaitoksen henkilökunnan tai palveluiden käyttäjien esityksestä. Johtokuntien jäsenten vaalikelpoisuusehdot ovat muiden toimielinten jäseniin verrattuna väljemmät.

Toimikunnat ja jaostot

Kunnanhallitus ja -valtuusto sekä lautakunnat voivat asettaa toimintansa tueksi toimikuntia. Niiden toimikausi on rajattu. Valtuusto määrittelee antaessaan valtuutuksen toimikunnille myös niiden toimivallan, se voi olla joko yleinen tai rajattu koskemaan jotain tiettyä tehtävää. Toimikuntien jäsenten vaalikelpoisuus on väljä. Sillä on haluttu tuoda esille toimielimen asiantuntijarooli.

Kuntien johtosäännöissä voidaan määrätä, että kunnanhallituksessa, -valtuustossa sekä lauta- ja johtokunnissa toimii jaostoja. Valtuusto valitsee näiden jäsenet tai antaa muulle toimielimelle valtuudet päättää jaostojen perustamisesta ja niiden jäsenten valinnasta. Yleensä jaostot koostuvat ao. toimielimen jäsenistä ja varajäsenistä eräin poikkeuksin.

Tietotuotteet ja -palvelut

Onnistui

Kuntaliitto tarjoaa kunnille työkaluja valtuusto- ja hallitustyöhön sekä julkaisuja, analyysejä ja tietoaineistoja edustuksellisen demokratian tilasta ja kehityksestä.

 

Työkalut ja toimintamallit

Itsearviointi hallitustyöhön

Itsearviointi valtuustotyöhön

 

Julkaisut

21 aluevaalia 292 kunnassa. Kunnanvaltuutetut aluevaltuustoehdokkaana vuoden 2022 aluevaaleissa.

Sietämisen rajat. Kunnallisten luottamushenkilöiden kokemuksia häirinnästä.

Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017

Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat Manner-Suomen kunnissa vuonna 2017

Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella 1.6.2017-31.5.2021 

 

Analyysit ja tietoaineistot

Kuntapuheenjohtajistot edelleen vahvasti keskustan, SDP:n ja kokoomuksen hallussa

Kuntapäättäjätutkimus

Kuntavaaleissa 2021 valitut ja äänestäminen: Uusissa valtuutetuissa ennätysmäärä naisia ja kansanedustajia

Kuntavaaliehdokkaat 2021: Ehdokasmäärä kääntyi nousuun, mutta naisten ja nuorten osuudet laskivat

Datavisualisointi: Tutustu kuntavaaliehdokkaiden 2021 taustoihin 

Ennakkoäänestäminen 2021: Uudet ennakkoäänestystavat ja -paikat lisäsivät kiinnostusta kuntavaaleihin

Ennakkoäänestyspaikat 2021: Kuntavaaleissa 930 ennakkoäänestyspaikkaa

 

Luottamushenkilörekisteri

Kuntaliitto ylläpitää luottamushenkilörekisteriä, jonka tarkoituksena on kunta- ja tasa-arvolain toteutumisen seuranta, tutkimustyö ja tilastojen laadinta osana Kuntaliiton edunvalvonta- ja kehittämis- ja palvelutyötä.

Tietosuojaseloste 

Vuoden 2009 luottamushenkilörekisteriaineisto on saatavilla Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) aineistopalvelusta

Toimiva kaksikielisyys kunnassa

Opas tarjoaa tukea yksi- ja kaksikielisille kunnille. Yhtäältä se auttaa kuntaa noudattamaan toiminnassaan kielilainsäädäntöä, mutta tarjoaa myös konkreettisia välineitä parempaan hallintoon molemmilla kansalliskielillä.
Tutustu julkaisuun

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.