KEHTO-toiminta

KEHTO-kaupungit toteuttavat yhteisesti tärkeiksi arvioimiaan kuntatekniikan kehittämishankkeita keskeisten valtakunnallisten yhteistyökumppanien ja asiantuntijapalvelujen tuottajien kanssa. Tulokset ovat julkisia ja kaikkien osapuolten vapaasti hyödynnettävissä. Alla on listaus KEHTO-foorumin aiemmin toteutetuista ja käynnissä olevista projekteista sekä linkit julkisiin projektiraportteihin. 

Hulevesiohjeistuksen päivittäminen (2026–2028)  

Hankkeessa on tavoitteena päivittää vuonna 2012 laadittu Hulevesiopas uudeksi oppaaksi. Opasta on päivitetty vuonna 2017 lainsäädäntöä koskevilta osiltaan, mutta nyt se päivitetään kokonaisuutena. Hanke on jaettu työpaketteihin ja ensimmäisessä työpaketissa on tavoitteena kehittää hulevesien hallinnan suunnitteluprosesseja ja mitoitusperiaatteita.  

Työpaketteja on viisi ja kolme niistä käsittelee varsinaista ohjeistuksen sisällöntuotantoa, yksi liittyy hankehallintoon ja yksi verkkosivuston kehittämiseen. Tavoitteena on muuttaa oppaan muoto verkkopohjaiseksi. Sisällöntuotanto vaiheittain perustuu käyttäjien palautteisiin siitä, mitkä aihepiirit nopeimmin kaipaisivat päivitettyä ohjeistusta.  

Ensimmäisen työpaketin aikana järjestetään sidosryhmille suunnattu työpaja, ja työpaketin on tarkoitus valmistua marraskuun 2026 loppuun mennessä. 

Sisällöntuotannon toisessa vaiheessa vuonna 2027 keskitytään hulevesien hallinnan teoriaan sekä työmaavesien hallintaan. Kolmannessa vaiheessa kootaan ajantasaiset tiedot hulevesien hallinnan ohjaukseen ja rahoitukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta sekä viestinnästä. Myös hulevesijärjestelmien kunnossapitoon liittyvää ohjeistusta päivitetään tarvittaessa sekä tuotetaan uutta sisältöä mallinnuksesta. 

Kaikki KEHTO-kaupungit osallistuvat hankkeen rahoitukseen. Rahoittajina ovat lisäksi Kuntaliitto, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto. Ensimmäisen työpaketin konsulttina toimii Sitowise Oy. Hanketta ohjaa erillinen ohjausryhmä.  
 

Pyöräliikenteen tutkimusohjelma- FinnCycle 2 (2026–2028) 

FinnCycle 2 (2026–2028) on Tampereen yliopiston, kahdeksan suomalaisen kaupungin ja Traficomin yhteinen pyöräliikenteen tutkimus- ja kehittämishanke, joka jatkaa FinnCycle 1:ssä aloitettua työtä.  

Hankkeessa seurataan ja tuetaan FinnCycle-hankkeen 1.vaiheessa laadittujen 13 suosituksen käyttöönottoa, edistetään valtakunnallisten suunnitteluohjeiden kehittämistä ja vahvistetaan kaupunkien yhteistyötä. Tutkimusosiossa vertaillaan pohjoismaisten edelläkävijäkaupunkien talvikunnossapitokäytäntöjä sekä kehitetään talvikestävän infrastruktuurin suunnittelua ja kunnossapidon toimintamalleja ilmastonmuutokseen myötä muuttuviin talviolosuhteisiin. Tavoitteena on pienentää pyöräliikenteen kausivaihtelua ja tuottaa kaupungeille ajantasaista vertailutietoa, konkreettisia työkaluja ja suosituksia päätöksenteon, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tueksi.

Katujen sekä jalankulun- ja pyöräilyväylien talvikunnossapidon kustannusvertailu (2026–2027)  

Hankkeessa kehitetään kuntien talvihoidon palvelujen määrittelyä ja vertailtavuutta yhteistyössä osallistuvien kaupunkien kanssa. Työssä on mukana tällä hetkellä 10 KEHTO-kaupunkia. Työssä keskitytään ensimmäisessä vaiheessa neljään keskeiseen talvihoidon tuotteeseen: auraukseen, liukkaudentorjuntaan, hiekan poistoon ja lumenajoon sekä tarvittavien perustietojen keräämiseen. 

Palvelujen sisältöjä ja nimikkeitä on yhdenmukaistettu Kunnossapidon nimikkeistön (2017) pohjalta, ja kaupungit toimittavat hankkeeseen aineistoa yhteisellä tietopohjalla. Tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa kustannuksista sekä luoda edellytyksiä yhteismitalliselle seurannalle.  

Hanketta toteutetaan KEHTO-koordinaattorin ja mukana olevien kaupunkien omana työnä. Työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä, minkä jälkeen sitä jatketaan kesähoidon palvelujen osalta vuonna 2027. 

UUMA-hankekokonaisuus   

Uusiomaarakentamisen (UUMA) ohjelmassa kehitetään toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka edistävät uusiomateriaalien käyttöä infra- ja ympäristörakentamisessa sekä tukevat kiertotalouden ja vähähiilisyyden tavoitteita.  

Käynnissä olevassa ohjelmavaiheessa valmistellaan viittä työpakettia, jotka käsittelevät ympäristölupakäsittelyn prosesseja, maankäytön ja infrarakentamisen vähähiilistä suunnittelua, UUMA-rakentamisen hankintaprosesseja, ympäristörakentamisessa käytettäviä UUMA-materiaaleja ja niiden laatuvaatimuksia sekä uusiomateriaalien hyödyntämistä päällysrakenteissa. 

Ohjelma kokoaa yhteen alan asiantuntijoita, tutkimusorganisaatioita ja käytännön toimijoita kehittämään ratkaisuja uusiomateriaalien hyödyntämisen esteiden poistamiseksi. Ohjelman toteutuksesta vastaavat Ramboll yhdessä Sitowisen, AFRYn, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. 

Hanke ei ole varsinainen KEHTO-hanke, mutta sitä seurataan, koska useat KEHTO-kaupungit ovat työssä mukana. Hankkeen tulokset tukevat kuntien ja kaupunkien infrarakentamisen sekä kestävän materiaalien käytön kehittämistä. 

Lisätietoja ohjelmasta löytyy verkkosivuilta Uusiomaarakentaminen.fi
 

ProDigial II -tutkimusohjelma – Digitalisaatio infra-alan tuottavuuden edistäjänä, 2024–2028 

ProDigial-tutkimusohjelman toisessa vaiheessa on tavoitteena juurruttaa kestävää tuottavuutta parantavat toimintamallit infra-alalle. ProDigialin ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjä toimintamalleja ja ohjeita testataan konkreettisissa infra-alan kehityshankkeissa. Niiden pohjalta laaditaan uusia käytäntöjä infran koko elinkaarelle. Lisäksi toisessa vaiheessa tuotetaan myös uusia tuottavuutta parantavia toimintamalleja muun muassa tekoälyyn hyödyntämiseen liittyen.

Tutkimusohjelman päärahoittajina ovat 10 KEHTO-kaupunkia ja Väylävirasto ja päätoteuttajana Tampereen yliopiston Terra-tutkimuskeskus. Konsortioon kuuluu lisäksi parikymmentä toimialan keskeistä palveluyritystä.  

FinnCycle-tutkimushanke, 2023–2025 

FinnCycle 1 oli Tampereen yliopiston ja 13 suomalaisen kaupungin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena oli mahdollistaa pyöräliikenteen seuraava kehitysloikka Suomessa.  

Hankkeessa suomalaiskaupunkien toimintatapoja verrattiin kuuteen alankomaalaiseen ja kahteen tanskalaiseen huippupyöräilykaupunkiin haastattelujen, strategia-aineistojen ja maastohavaintojen avulla.  

Keskeinen havainto oli, että pyöräliikenteen menestys ei synny yksittäisistä infrahankkeista, vaan pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta, maankäytön ja liikkumisen yhteensovittamisesta, riittävästä rahoituksesta, liikenteen rauhoittamisesta sekä laadukkaasta ja yhtenäisestä infrastruktuurista. Hankkeen tuloksena laadittiin suomalaisille kaupungeille 13 konkreettista suositusta näiden toimintatapojen kehittämiseksi. 

Loppuraportti saatavilla:  

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4399-6 

Suurten rakennushankkeiden kustannusarvioiden luotettavuuden parantaminen, 2022 

Yhteishanke Väyläviraston kanssa. Hankkeessa tutkittiin talousraportoinnin ja työpajatyöskentelyn avulla useita Väyläviraston ja kaupunkien rakennushankkeita. Hankkeessa kehitettiin toimintamalli suurten infrahankkeiden suunnittelun aikana täsmentyvien kustannusarvioiden viestintään. 

Tulosraportti: Suurten rakennushankkeiden kustannusarvioinnin luotettavuus

Esiselvitys kestävistä talviliukkaudentorjuntamateriaaleista, 2022 

Hankkeessa tutkittiin laboratoriomittakaavassa vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntamateriaalien teknisiä ominaisuuksia ja arvioitiin niiden soveltuvuutta liukkaudentorjuntaan. Tutkittavina materiaaleina olivat seulottu purkubetonimurske, puunkuorimassaa lisättynä kaliumformiaatilla (1 %) ja vesi-lignosulfonaatilla granuloitu lentotuhka. Esiselvityksestä ei julkaistu raporttia, mutta yhteenveto on Vantaalla keväällä 2023 pidetyn KEHTO-foorumin esitysaineistossa.

Kertakäyttömuoviroskien koostumustutkimusmenetelmäkehitys ja koostumustutkimukset, 2021–2022 

Tiettyjen kertakäyttömuovituotteiden tuottajien on pitänyt vuodesta 2023 alkaen maksaa kunnille korvauksia yleisten alueiden jätteiden keräyksestä ja roskaamisen siivoamisesta aiheutuvista kuluista. Jotta kustannusvastuut voidaan jakaa erilaisten tuotteiden tuottajien ja kuntien välillä, on ollut selvitettävä roska-astioista ja maasta kerättävien jätteiden koostumus. 

Kuntaliiton, KEHTO-foorumin kaupunkien, SUP-tuottajien ja ympäristöministeriön rahoittamana Ramboll kehitti syksyn 2021 aikana menetelmän yleisiltä alueilta kerättävien jätteiden koostumuksen selvittämiseen. Tällä menetelmällä toteutettiin ensimmäinen yleisiltä alueilta kerättyjen jätteiden koostumustutkimus. 

Menetelmä yleisiltä alueilta roska-astioihin kerättävien ja maasta siivottavien roskien koostumuksen selvittämiseksi 

Yleisiltä alueilta roska-astioihin kerättävien ja maasta siivottavien roskien koostumustutkimukset 2022 

Langattomat viestintäverkot – Toimintaympäristön kehitys ja liityntäpisteiden sijoittaminen asemakaava-alueilla, 2021 

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kuntien käyttöön opas sähköisen viestinnän palvelulaissa edellytettyjen liityntäpisteiden sijoittamisen yleisten ehtojen laatimiseen. Hankkeeseen osallistui KEHTO-kaupunkien lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto. 

Raportti: Langattomat viestintäverkot 

ProDigial-tutkimusohjelma  – Digitalisaatio infra-alan tuottavuuden edistäjänä, 2020–2023 

ProDigial-tutkimusohjelmassa kehitetään tuottavuutta parantavia keinoja ja toimintamalleja, edistetään digitalisaation hyödyntämistä infran koko elinkaarella sekä laaditaan niistä kokonaiskuva. Tutkimuksessa keskeisenä osana ovat konkreettiset infrahankkeet, joissa uusia keinoja ja toimintamalleja testataan. Tutkimusohjelman päärahoittajina ovat 10 KEHTO-kaupunkia ja Väylävirasto ja päätoteuttajana Tampereen yliopiston Terra-tutkimuskeskus. Konsortioon kuuluu lisäksi parikymmentä toimialan keskeistä palveluyritystä. 

Kaupunkimallin 3D-tietojen harmonisointi, 2019 

3Dkunta-projektissa vakioitiin kuntien tuottamien kaupunkimallien koneluettava muoto. Projektin tulosten avulla kaupunkimalleja on mahdollista hyödyntää yhtenäisessä muodossa monissa eri käyttötarkoituksissa. Vakioituja kaupunkimalleja käytetään kuntien, yritysten, muiden viranomaisten ja kuluttajien sovelluksissa. 

Lisätietoa projektista: https://www.3dkunta.fi/ 

Yhteisrakentamisen edistämisen verkostohanke, 2019 

Hankkeessa tuotiin KEHTO-kaupungit, viranomaiset, operaattorit sekä verkostotoimijat yhteen määrittämään infrastruktuurin yhteisrakentamisen hyötyjä ja pullonkauloja. Samalla pohdittiin yhteisrakentamiselle tavoitetilaa vuodelle 2030. 

Yhteisrakentamisen tavoitetilan määrittämisessä korostuu toimijoiden välisten roolien ja tarpeiden määrittäminen sekä eri infrastruktuurityyppien suunnitteluprosessien mallintaminen hankkeiden yhteensovittamisen näkökulmasta. 

Hankkeeseen osallistuivat kaikki infrarakentamisen kannalta tärkeät tahot: KEHTO-kaupungit, teleoperaattorit (Telia, Elisa, DNA ja Finnet-liitto), Traficom, LVM sekä VVY, FiCom ja Energiateollisuus. 

Yhteisrakentamisen edistämishanke, loppuraportti

Turvallinen liikenne 2025 -ohjelma, 2017–2019 

Kaikki KEHTO-kaupungit osallistuivat vuosina 2017–2019 VTT:n koordinoiman Turvallinen liikenne 2025 -t&k-ohjelman rahoitukseen. Ohjelmassa toteutettujen projektien raporttilinkit löytyvät tältä sivulta.

Ohjelman selvitysraportteja on lisäksi julkaistu Kuntaliiton julkaisuina: 

Kokemuksia katuverkon automaattivalvonnasta 2019 

Nopeusrajoituksen 30 km/h turvallisuusvaikutukset 2020 

Perinteisten toteutusmuotojen kehittäminen (PETOKE), 2017–2019 

Liikenneviraston ja Infra ry:n kanssa toteutetussa projektissa paneuduttiin kokonaisurakan, suunnittele ja toteuta -urakan sekä hoitourakoiden käytäntöihin ja kehitettiin niitä useissa käytännön pilottihankkeissa. Kahden ensimmäisen teeman osalta menettelyistä ja niiden kokeiluista on julkaistu raportit: 

Kehitysmenettelyyn perustuva kokonaisurakka  

Kehitysvaiheen sisältävä suunnittele ja toteuta -urakka 

Projektista on julkaistu myös kartoitusvaiheen raportti, joka kuvaa valikoituja ulkomaisia hankeprosesseja periaatetasolla ja paneutuu niihin ratkaisuihin, joilla parannetaan yhteistyöedellytyksiä: 

Yhteistoiminnalliset rakennushankeprosessit  

Yhteenvetodiaesitys projektin tuloksista

Infraomaisuuden avoin innovaatioalusta (Infra-O), 2017–2018 

11 KEHTO-kaupunkia ja Kuntasäätiö rahoittivat kehittämishankkeen, joka keskittyi kahden infraomaisuuslajin eli katu- ja viheraluetietojen tietomallin (kaupunkimallin osa) ja rajapintojen määrittelyyn. Kaikki keskeiset kaupungeille paikkatietojärjestelmiä toimittavat yritykset osallistuivat hankkeeseen. Hankkeessa verkotettiin mukaan runsaasti avattavaa kuntainfradataa liiketoiminnassaan hyödyntäviä yrityksiä. 

Lisätiedot: www.infra-o.fi  

Siltojen korjausvelan laskennan määrityshanke, 2016–2017 

Yhteinen selvitys Liikenneviraston kanssa. Raporttia ei ole julkaistu. 

Kaivutyöprosessin sujuvoittaminen ja yhdenmukaistaminen, 2016 

Kaivutyökäytännöt ja töihin liittyvät hallinnolliset prosessit vaihtelevat kunnittain. Työssä selvitettiin 19 kaupungin kaivutöihin liittyviä käytäntöjä kyselytutkimuksella ja täsmentävin haastatteluin. Hankkeen loppuraportti toimii osaltaan esiselvitysaineistona kaivutöiden ohjauskeinojen ja -menettelyjen kehittämisessä.  

Nuoria infratöihin & Liikenne- ja infra-alan osaamisen kehittäminen (LIKE), 2014–2017, jatkohankkeet 2018–2019 ja 2020–2021 

Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n koordinoima verkostohanke.

www.infraosaaja.fi  

HARKOinfra Kuntainfran palveluiden järjestäminen – Vaihtoehtojen edut ja haitat, 2015–2018 

Osa Kuntaliiton hankekokonaisuutta: Harkittua omistajuutta – työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen (HARKO) 

Kuntainfran palvelujen tuotantotavat 

Tuottavuusmittareita kunta-alalle, tekninen toimi, 2014–2016 

Analyysit ja tietoaineistot: kuntien tuottavuus 

HUOM! Tuottavuusvertailu on päättynyt, eikä se enää kuulu Kuntaliiton tarjoamiin maksullisiin lisäpalveluihin, eivätkä tiedot enää päivity. Tätä työkalua sekä tuottavuusvertailu-infosivun tietoja voi kuitenkin hyödyntää yhä.  

Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (OPUS), 2013–2015 

Hankkeessa toteutettiin tutkimus Aalto yliopiston BIT-tutkimuskeskuksessa sekä kaksi pilottiprojektia kaupungeissa: kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus Turussa ja tontinmuodostuksen palvelujen tuotteistus Porissa. 

Kolme raporttia verkkojulkaisuina: 

Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (OPUS) 

Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus 

Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus 

Katujen ja viheralueiden korjausvelan määritysperiaatteet ja laskentamalli, 2012–2015 

Laskentamallin loppuraportit: 

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määrityshanke  

Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 

Katujen korjausvelan laskennan kehittäminen (suppea tarkentava jatkohanke 2017) 

Tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävien suositusten antaminen hankintoihin (TUKEFIN), 2014 

Liikenneviraston kanssa yhteisessä projektissa tarkasteltiin infra-alan hankintojen merkitystä tuottavuuden ja vaikuttavuuden tavoittelun näkökulmasta sekä keinoja, joilla kehitystä saadaan eteenpäin. 

Loppuraportti: Tuottavuus, vaikuttavuus ja julkiset hankinnat  

Kuntien infrarakentaminen, 2014 

Selvityksen toteuttivat VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu osana Infrarakentaminen muutoksessa -projektia. 

Loppuraportti: Kuntien infrarakentaminen

FiDiPRo-hanke: Governance of Innovations in Productivity Improvement of Publicly-funded  Services (TaY), 2014 

Application of Baumol's Cost Disease to Public Sector Services: Conceptual, theoretical and empirical falsities

Governance of Innovations in Productivity Improvement of Publicly-funded Services

Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot (KUPERA), 2009–2012 

Laaja kuntatekniikan palvelujen tuotantotapoja koskeva tutkimus- ja kehityshanke, joka muodosti perustan säännölliselle KEHTO-foorumi-yhteistyölle ja projektitoiminnalle. Hanketta rahoittivat kymmenkunta KEHTO-foorumin perustajakaupunkia sekä Tekes (nyk. Business Finland). Hankkeen toteuttivat TKK/BIT Tutkimuskeskus (nyk. AaltoPro) ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.  

Loppuraportti: Huomispäivän infrastruktuuri. Näkökulmia kuntien teknisen toimen uudistamiseen. Acta nro 240