Kuntatalouden tilastot

Tästä osiosta löydät tietoa kuntapalveluiden käyttö- ja nettokäyttökustannuksista.

Käyttökustannukset kuvaavat juoksevan toiminnan bruttokustannuksia. Niihin sisältyvät sisäiset ja ulkoiset toimintakulut, pääoman kuluminen poistoina sekä toimintaan vyörytetyt yleiskustannukset. Kustannuksista ei ole vähennetty mitään tuottoja, joten mittari ei ota lainkaan kantaa siihen, millä toiminta rahoitetaan. Käyttökustannukset kuvaavat siten palvelun koko volyymiä, myös muille kunnille tai yksityiselle sektorille myytyä osuutta. Käyttökustannukset toimivat hyvin kokonaisvolyymin mittarina, mutta sen heikkous on, että esimerkiksi vastuukuntien kustannuksiin sisältyy myös sopimuskunnille tuotettu osuus.

Nettokäyttökustannukset kuvaavat käyttökustannusten tapaan juoksevan toiminnan kustannuksia, mutta bruttokustannuksista vähennetään kaikki toiminta- sekä vyörytystuotot, jolloin mittari kuvaa verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet) katettavaa osuutta kustannuksista. Yhteistoiminnassa nettokäyttökustannukset kuvaavat (vastuukunnalla) omille kuntalaisille tuotettua osuutta, koska sopimuskuntien maksuosuudet netottuvat pois. Myös asiakkaiden maksamat asiakasmaksut sekä ulosmyynnit vähentyvät kustannuksista, mikä parantaa mittarin vertailukelpoisuutta.

Kunnat raportoivat osan talousluvuista palveluluokittain, jotka perustuvat AURA-käsikirjan mukaiseen viralliseen palveluluokitukseen. Siten käyttö- ja nettokäyttökustannuksista saadaan tietoa palveluluokittain. Visualisoinneissa tarkan tason palveluluokkia on summattu karkeammalle tehtävä- ja toimialatasolle. Yhtenäinen palveluluokitus mahdollistaa palveluiden vertailun kuntien välillä.

Koko maa

Sote-uudistuksen jälkeen sivistyksestä ja kulttuurista on tullut kuntien suurin toimiala ja se muodostaa yli puolet kuntapalveluiden volyymistä. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut vastaavat noin 20 %, TE-palvelut noin 10 % ja yleishallinto noin 3 % kuntien palvelukulujen kokonaisuudesta.

Mikäli upotus ei näy, voit tarkastella tietoja täällä (Power BI). 

Kunnittain

Tässä osiossa voit tarkastella palveluiden käyttö- ja nettokäyttökustannuksia kunnittain, sillä eri olosuhdetekijöillä on vaikutusta palvelutuotannon kuluihin. Niihin vaikuttavia olosuhdetekijöitä ovat muun muassa ikärakenne, väestön maantieteellinen jakautuminen, palvelukysyntä kuten osallistumisaste sekä väestön muutos. Kuluihin vaikuttavat myös päätösperäiset tekijät kuten laatu sekä tuottavuus. Vaikka asukaskohtaisilla nettokäyttökustannuksilla voidaan vertailla palveluiden kulutasoja, kertovat ne hyvin vähän palvelutuotannon tuloksellisuudesta.

Kuntakohtaisen aikasarjapalvelun avulla voit tarkastella yksittäisen kunnan, maakunnan, kuntakokoluokan tai koko maan (Manner-Suomen) tietoja valittuna vuotena tai ajallista kehitystä. Tiedot löytyvät vuodesta 2000 lähtien.

Lisätietoa kuntakohtaisista palvelukuluista: Aikasarjapalvelu II: Palvelutuotannon kustannukset (Power BI)

Lisätietoa olosuhdetekijöistä: SAKU Samankaltaisten kuntien hanke

Tästä osiosta löydät tietoa kuntatalouden tilasta neljännesvuosittain, pidemmän aikavälin ennusteita sekä kuntatalouden hintaindeksejä.

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalouden neljännesvuosittaiset tilastot kertovat kuntatalouden tilasta tilikauden aikana. Visualisoinnissa voit tarkastella neljännesvuositietoja eri suodattimien avulla. Luvut ovat kumulatiivisia ja viimeinen neljännes (Q4) vastaa tilinpäätöksen lukuja. Visualisoinnista löytyy sekä koko maan (kunnat ja kuntayhtymät yhteensä) että yksittäisten kuntien neljännesvuositietoja.

Mikäli upotus ei näy, voit tarkastella tietoja täällä (Power BI). 

Ennusteet

Kuntatalouden ennusteet perustuvat Kuntaliiton sekä Valtiovarainministeriön laskelmiin kuten kuntatalousohjelmaan. Kuntatalousohjelma julkaistaan kaksi kertaa vuodessa ja siinä yhtenä osana Valtionvarainministeriö valmistelee kuntatalouden ennusteen. Ennuste tehdään viiden vuoden päähän eli esimerkiksi vuonna 2024 julkaistuissa kuntatalousohjelmissa julkaistiin ennuste vuoteen 2028 asti.

Oheisesta diasarjasta löydät koosteen kunta- ja kansantalouden keskeisimmistä ennusteista koko maan tasolla.

Lisätietoa kansantalouden ja julkisen talouden sekä kansantalouden ennusteista löydät myös Pääekonomistin palstan materiaaleista. 

Linkki: Pääekonomistin palsta

Kuntatalouden indeksejä

Hintaindeksit kuvaavat hintojen kehitystä. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä.

Indekseissä pisteluku kertoo kyseisen vuoden hintatason suhteessa valittuun perusvuoteen. Esimerkiksi jos kuluttajahintaindeksin perusvuodeksi on valittu vuosi 2000, vuoden 2022 pisteluku 144 tarkoittaa, että vuoden 2022 hinnat ovat 44 prosenttia vuotta 2000 (pisteluku=100) korkeammat (144/100). Pistelukujen jakolasku kertoo vuosimuutosprosentin. Esimerkiksi 144,0/134,4 eli vuoden 2022 pisteluku jaettuna vuoden 2021 pisteluvulla kertoo, että kuluttajahinnat kasvoivat 7,1 prosenttia vuonna 2022.

Toteutuneet luvut ovat Tilastokeskuksen julkaisemia ja indeksien ennusteet perustuvat Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksiin.

Alla liitteenä oleva indeksisarja on aikasarja keskeisistä indeksiluvuista, joka sisältää seuraavat indeksit: kuluttajahinta-, rakennuskustannus-, tukkuhinta-, palkansaajien ansiotaso- ja peruspalvelujen hintaindeksi. Indeksien perusvuodeksi on asetettu vuosi 2000 vertailukelpoisuuden helpottamiseksi.

Tässä osiossa on tietoa kuntien ja kuntayhtymien investoinneista ja velkaantumisesta.

Kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2023 paikallishallinnon investoinnit olivat noin 7 prosenttia kaikista investoinneista eli noin 4,6 miljardia euroa. Toisin kuin muilla sektoreilla, paikallishallinnon investoinnit ovat kasvaneet koko ajan finanssikriisin jälkeen lukuun ottamatta sote-uudistuksen myötä vuotta 2022. Tosin vuodesta 2014 lähtien myös muiden sektoreiden investoinnit ovat olleet kasvussa. Voidaan siis sanoa, että kuntien ja kuntayhtymien investoinnit ylläpitävät kasvua ja työllisyyttä.

Kuntien investoinnit kohdistuvat valtaosin rakennuksiin ja teihin, vesi- ja viemäriverkostoihin sekä muuhun talouden kehitystä edistävään perusinfrastruktuuriin. Kunnilla on myös merkittävä toimitilojen ja rakennusten korjausvelka, jonka suuruudeksi on arvioitu jopa runsaat 4 miljardia euroa. Rakennusten korjausvelan lisäksi perusinfrastruktuurin korjausvelkaa voidaan arvioida olevan peräti 3-4 miljardia.

Velka (lainanotto) on yksi kuntien toiminnan rahoituksen muoto vero- ja maksutulojen sekä valtionosuuksien ohella. Velkarahoitus antaa liikkumavaraa arvioitaessa talouden tasapainoa ja investointitarpeita. Velkaa käytetäänkin erityisesti investointien rahoittamiseen, osin myös maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Kunta päättää vapaasti lainan määrästä, lainan antajasta ja -instrumentista. Lainalle ei ole lakisääteistä ylärajaa - käytännössä ylärajan muodostavat velanmaksukyky ja lainanoton perustelut. Lisäksi on huomioitava muun muassa kuntakonsernin tarpeet.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2023 lopussa oli tilinpäätösten mukaan noin 20 miljardia euroa, mikä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin kahdeksan prosenttia. Lainakantaa ovat kasvattaneet kuluneella vuosikymmenellä kuntien tehtävien lisääntyminen ja merkittävät investointipaineet. 

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pienentäneet kuntien investointien tulorahoitusosuutta, mikä yhdessä korkean investointitason kanssa on kiihdyttänyt kuntien velkaantumista. Tämä selittää valtaosan kuntien velkamäärän kasvusta. Vain noin viisi prosenttia kasvusta 2000-luvulla on ollut niin sanottua syömävelkaa. Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. 

Kuntakohtaiset erot lainojen määrissä ovat suuria. Johtopäätöksiä on kuitenkin syytä tehdä varovasti, sillä kuntien velkaan ja sen rakenteeseen vaikuttavat muun muassa kunnan organisaatio ja kehitysvaihe sekä siitä johtuvat eritasoiset investointitarpeet. Osa kunnista on korvannut lainatarvetta vuokravastuilla (leasing).

Useissa kunnissa lopullinen velallinen on liikelaitos tai yhtiö. Tällaisissa tapauksissa kyseisen yksikön toiminnan taloudellinen tulos vaikuttaa lainanhoitokykyyn. Näistä syistä esimerkiksi asukaskohtaisista lainamäärien vertailu ei välttämättä anna koko kuvaa kuntien kokonaistaloudellisesta tilanteesta.

Mikäli upotus ei näy, voit tarkastella tietoja täällä (Power BI). 

Tältä sivulta löydät tietoa kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.

Kunnat ja kuntayhtymät muodostavat reilu neljäsosan julkisten hankintojen kokonaisvolyymistä. Kuntien hankinnat (palvelut, aineet ja tarvikkeet sekä investoinnit) muodostavat noin 40 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista kokonaiskuluista eli kuluista, joista on vähennetty kuntien ja kuntayhtymien väliset erät. Kunta voi keskittää omat resurssinsa tiettyihin toimintoihin ja täydentää palvelutuotantoa ulkoisesti esimerkiksi skaalaetujen vuoksi. Hankinnoiksi kirjautuvat myös kuntien ostot omilta tukipalveluyhtiöiltään. Tukipalveluiden keskittäminen ja yhtiöittäminen skaalaetujen saavuttamiseksi on ollut kasvava trendi 2000-luvulla.

Koko maa

Alla olevassa visualisoinnissa voit tarkastella Manner-Suomen ulkoisia hankintoja vuodesta 2000 alkaen. Ulkoiset hankinnat tarkoittavat muilta kuin toisilta kunnilta tai kuntayhtymiltä hankittuja tuotteita. Ne sisältävät kuitenkin kuntaomisteisilta yhtiöiltä tehdyt hankinnat.

Visualisoinnissa hankinnat on lajiteltu aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, investointeihin, palveluiden ostoihin ja vuokriin. Manner-Suomen tasolla palveluiden ostot ovat suurin kustannuserä. Sote-uudistuksen myötä esimerkiksi lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden hankinnat siirtyivät hyvinvointialueille, minkä vuoksi hankinnat putosivat merkittävästi vuodesta 2022. 

Mikäli upotus ei näy, voit tarkastella tietoja täällä (Power BI).

Kunnittain

Kunta- ja kuntayhtymäkohtaista tietoa hankinnoista löydät parhaiten Valtiokonttorin ylläpitämältä Tutkihallintoa.fi-sivustolta. 

Täältä pääset Tutkihallintoa.fi-sivustolle hankinnoista kertoviin tilastoihin. 

Tästä osiosta löydät tietoa kuntien ja kuntayhtymien omistamista yrityksistä.

Kuntaomisteiseksi yritykseksi lasketaan yritys, jossa kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään 50 %. Aineistoon kuuluvat tytäryhteisöt, osakkuusyritykset sekä kunta-alakonsernien tytäryhteisöt. 

Alla olevassa koosteessa on tietoa kuntien ja kuntayhtymien omistamista yrityksistä vuonna 2022. Julkaisussa on poimintoja oikeudellisen muodon ja henkilöstömäärän mukaan ja toimialoittain. Aineiston lähteenä on Tilastokeskuksen yritysrekisteri. 

Tietoa vuoden 2023 kuntaomisteisista yrityksistä julkaistaan tähän osioon keväällä 2025. 

Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto

Kuntien talouden tunnuslukuaikasarja päivitetään Valtiokonttorin keräämillä viimeisimmillä tilinpäätöstiedoilla. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuodesta 2012 lähtien.

Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan sekä saman kokoluokan kuntien tietoihin. Vaihtoehtoisesti voidaan maakunta ja/tai kokoluokka korvata itse valitulla vertailukunnalla.

Perustaulukoiden lisäksi tiedosto sisältää kuvioina mm. kuntien toimintakatteet, käyttötalouden palkat, maksuun pantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, verotulot verolajeittain, käyttötalouden valtionosuudet, vuosikatteet, vuosikatteet prosentteina poistoista, tilikauden tulos, investointien omahankintamenot, rahavarat, kassan riittävyyden, lainakannan, lainanhoitokulut, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaisuuden, taseen kertyneen yli- tai alijäämän, tulorahoitusjäämän sekä toiminnan ja investointien rahavirran.

Kuntakonserneista aikasarjana on esitetty lainakanta, omavaraisuusaste sekä kertynyt yli-/alijäämä. Vuodesta 2015 lähtien on kuntakonserneista esitetty myös muita tunnuslukuja kuten vuosikate, tilikauden tulos, toiminnan ja investointien rahavirta ja suhteellinen velkaantuneisuus. Sovelluksen tietosisältö on esitetty liitteessä 1.

Palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava sovellus toimii samalla periaatteella kuin kuntien talouden tunnuslukutiedosto. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuodesta 2012 lähtien.

Tiedosto sisältää kuvioina mm. seuraavat nettokäyttökustannukset: käyttökustannukset yhteensä, opetus- ja kulttuuritoimi yhteensä, lasten päivähoito, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuritoimi yhteensä, urheilu ja ulkoilu, kirjasto, yhdyskuntapalvelut yhteensä, liikenneväylät sekä työllisyys ja elinkeinoelämän edistäminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen kulut on esitetty vuoden 2022 loppuun asti. Koko tietosisältö on esitetty liitteessä 2.

Molemmat tiedostot esitetään viimeisimmällä kuntajaolla.

Tiedostoja voi tilata sähköpostilla Mikko Mehtoselta osoitteella (mikko.mehtonen(at)kuntaliitto.fi). Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä.

Molemmat tiedostot toimitetaan yhdessä ja niiden yhteishinta on 300 € + alv. Vuoden 2025 alusta alkaen ei voi enää tilata vain toista tiedostoa.