Kuntien verotulojen visualisointi
Kunnan verotulot koostuvat pääosin kunnallisverosta, osuudesta yhteisöveron tuotosta ja kiinteistöverosta. Näiden lisäksi kaivosten sijaintikunnat saavat vuodesta 2025 alkaen osan kaivosmineraaliveron tuotosta.
Koko maan tasolla kunnallisveron osuus kaikista verotuloista on selvästi merkittävin, noin 70 prosenttia kuntien kaikista kertyneistä verotuloista vuonna 2024. Yhteisöveron osuus oli noin 13 prosenttia ja kiinteistöveron noin 17 prosenttia. Verolajien keskinäiset osuudet vaihtelevat paljon kuntien kesken. Kunnallisveron osuus on joka tapauksessa merkittävin verolaji pääosassa kuntia. Alla oleva visualisoitu raportti keskittyy lähinnä kunnallisveron tarkasteluun ja taustojen analysointiin kuntien kesken.
Verotilastojen osalta tietolähteenä toimii pääosin Verohallinnon ja Tilastokeskuksen yhteistyönä toteuttamasta julkinen tilastotietokanta. Raportin tilastot ovat muun muassa hyödynnetty alueittain, kunnittain ja postinumeroittain. Yhteisöveron osalta lähteenä Verohallinnon erillinen kuntakohtainen tilasto maksettavista yhteisöveroista verovuosina 2015–2023. Väestötietojen tietolähteenä toimi Tilastokeskuksen kuntakohtaiset väestötiedot vuosilta 2015–2023.
Raportin alussa löytyy Aloitussivu (sivu 1) sisältöluetteloineen, jonka kautta pääsee suoraan eri näkymiin sekä erillinen Tietopankki (sivu 2) hyödyllisine lisätietoineen. Tämän lisäksi raportissa löytyy erillisiä infopainikkeita eri näkymissä. Tämän sivuston tekstiosioissa alla tarkemmat selostukset mitä raportin eri näkymät käsittävät ja mitä erityisesti kannattaa huomioida. Näitä kaikkia kannattaa raporttia tutkiessa hyödyntää. Valitessaan useampia kuntia täytyy pitää Control-painiketta pohjassa. Jos kuntakohtainen alasvetolaatikko näyttää puutteellisen kuntajoukon tulee valita kyseinen valikko, painaa Control ja F -kirjainta, tyhjentää valikon hakukentän tekstit ja painaa ENTER. Tämän jälkeen kaikki kunnat ovat taas valittavissa.
Maksettavan kunnallisveron muodostuminen
Maksettavan kunnallisveron muodostuminen kunnassa (sivu 3). Näkymässä voi tarkastella yhden kunnan kunnallisveron muodostumista verovuonna 2023, joka on viimeksi valmistunut verovuosi. Kunnassa asuvan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava ansiotulostaan kunnallisveroa. Ansiotulot muodostuvat pääosin palkka- ja eläketuloista. Muita ansiotuloja ovat esimerkiksi työttömyysturvamaksut, erilaiset sosiaalietuudet sekä maatalouden ja elinkeinotoiminnan ansiotulot. Pääomatuloista, kuten esimerkiksi korkotuloista, vuokratuloista ja luovutusvoitoista suoritetaan veroa vain valtiolle.
Kunnallisverotuksessa verotettava tulo muodostuu veronalaisista tuloista vähennettynä lainsäädännössä määritellyin vähennyksin (taulukko keskellä). Tästä muodostuu kunnan verotettava tulo, jota verotetaan kunnan tuloveroprosentilla. Tästä muodostuu vero tulon perusteella, josta vielä vähennetään suoraan verosta pääosin työtulo- ja kotitalousvähennyksiä. Kunnallisveron eri vähennysten takia kunnan tuloveroprosentti tai nimellinen veroaste ei vastaa todellista eli efektiivistä veroastetta, joka on maksettavan kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Vähennykset painottuvat alemmille ansiotulotasoille ja näin ollen voidaan sanoa, että kunnallisvero on progressiivinen vero. Kaikilla ansiotulonsaajilla on oma henkilökohtainen veroaste, joka siis osin riippuu oman kotikunnan tuloveroprosentista. Kuntakohtainen efektiivinen veroaste on siten keskiarvo kunnan kaikkien ansiotulosaajien kunnallisveroasteista.
Maksettavan kunnallisveron kuntavertailua (sivu 4). Näkymässä voi vertailla 1–5 kunnan kunnallisveron muodostumista euroa/asukas verovuonna 2023. Kunnallisveroa vertaillessa on syytä huomioida kuntien eriävät tuloveroprosentit. Näkymän oikeassa laidassa voi vertailla tuloveroprosenttien tuotot asukasta kohden. Kuntien ansiotuloja tienaavien keskimääräiset ansiotulotasot vaikuttavat kunnallisveroprosenttien tuottoon/efektiivisyyteen. Mitä korkeampi keskimääräinen ansiotulotaso kunnassa on, sitä parempi on kunnan tuloveroprosentin tuotto. Samalla nimellinen (kunnan tuloveroprosentti) ja efektiivinen (todellinen) veroaste ovat lähellä toisiaan. Päinvastoin mitä matalampi kunnan keskimääräinen ansiotulotaso on, sitä heikompi on kunnan tuloveroprosentin tuotto ja veroasteet ovat kaukana toisistaan. Asukaskohtaisessa tuloveroprosentin tuotossa on syytä pitää mielessä, että osa kunnan asukkaista eivät lainkaan saa ansiotuloa ja/tai olevat työvoiman ulkopuolella, erityisesti lapset.
Ansiotulojen ja kunnallisveron kehitys
Ansiotulon ja kunnallisveron kehitys (sivu 5). Kuntakohtaisessa näkymässä voi tarkastella yhden kunnan ansiotulojen ja kunnallisverojen kehityksiä verovuosina 2015–2023 joko nimellis- tai reaaliarvoina. Nimellisarvo kuvaa ansiotuloja ja kunnallisveroja kyseisen verovuoden arvon mukaisina. Reaaliarvossa luvuissa on vuoden 2015 kuluttajahintaindeksillä huomioidut arvot. Reaaliarvo on siten vertailukelpoisempi kuvaaja verovuosien kesken. Kunnallisveroa kehityksiä tarkastella on syytä pitää mielessä kunnan tuloveroprosentin mahdolliset muutokset. Asettamalla hiiriosoitin pylväiden päälle näkee euromääräisten lukujen lisäksi, myös kyseisen verovuoden tuloveroprosentin. Verovuodelle 2023 kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja leikattiin yhtä paljon (12,64 %-yksikköä) osana rahoituksen siirtoa valtiolle soteuudistuksen yhteydessä.
Tarkastelun tasoja on yhteensä neljä: euroa yhteensä, euroa/asukas, euroa/ansiontulon saaja ja euroa/kunnallisveron maksaja. Koska osa kunnan asukkaista ei lainkaan saa ansiotuloa tai olevat työvoiman ulkopuolella on kunnallisveron maksajakohtainen tarkastelu ja vertailu erityisen tärkeää. Oikeassa laidassa erikseen valittavissa verovuosikohtaiset arvot jossa muun muassa esitetään kunnan sijoitus Manner-Suomen kuntien kesken eri tarkastelussa, valitun tiedon mediaaniarvo sekä myös asukkaiden, ansiotulojen saajien sekä kunnallisveron maksajien lukumäärät. Vastaavassa kuntavertailunäkymässä (sivu 6) löytyy valittujen kuntien (1–5 kuntaa) verovuosikohtaiset arvot sekä valitun kuntajoukon suurimmat ja pienimmät arvot.
Väestö ja työllisyys
Väestö ja työllisyys (sivu 7). Kunnan väestö ja väestörakenne määräävät miltä tulot ja verot näyttävät kunnassa. Näkymässä voi vertailla 1–5 kuntaa eri löytyy tietoa eri väestöryhmien osuuksista kunnan koko väestöstä vuosina 2015–2013. Työttömien ja työllisten osalta vertailupohjana on työvoima. Oikealla näkyvässä piirakkakaaviossa näkyy koko Manner-Suomen työttömien ja työllisten osuudet. Näkymässä on erityisen tärkeä pitää mielessä, että yksittäinen henkilö voi kuulua moneen eri ryhmään, esimerkiksi samalla olla 15–64-vuotias, syntynyt muualla sekä työtön. Vertailemalla yhtä ryhmää saa kuitenkin hyvin mielenkiintoista vertailutietoa kuntien kesken: esimerkiksi työllisten, työttömien ja eläkeläisten osuuksista.
Ikäryhmät ja tulodesiilit (sivu 8). Verovuotta 2023 esittävässä näkymässä voi tehdä kuntavertailua 1–5 kunnan kesken ja tarkastella ansiotuloja (€/saaja) tai kunnallisveroa (€/maksaja). Kunnallisveroa vertaillessa on syytä muistaa tuloveroprosenttien erot kuntien kesken. Ansiotulot esitetään €/saaja, koska kaikki asukkaat eivät saa ansiotuloja. Tämä antaa tarkemman kuvan keskimääräisen tulonsaajan tilanteesta ja mahdollistaa vertailun kuntien kesken. Vertailun vuoksi €/asukas lukuja käytetään erikseen muissa mittareissa.
Väestöön liittyviä tietoja voi tarkastella joko ikäryhmittäin tai tulodesileittäin. Ikäryhmät kuvaavat Verohallinnon tilastoissa ansiotulojen kehitystä eri elämänvaiheissa. Tyypillisesti tulot kasvavat nopeasti työuran alkuvuosina, saavuttavat huippunsa 40–50 ikävuoden tienoilla ja laskevat eläkeiän myötä. Tulodesiilit jakavat kaikki saajat kymmeneen yhtä suureen tuloluokkaan, jolloin voidaan vertailla, miten eri tulotasoilla olevien asema vaihtelee kunnittain ja ikäryhmittäin. Oikealla olevassa taulukossa löytyy tarkemmat kuntakohtaiset tiedot asukkaista, ansiotulon saajista ja kunnallisveron maksajista.
Tuloluokkavertailu postinumeroittain
Tuloluokkavertailu postinumeroittain -näkymässä (sivu 9) pureudutaan tuloluokkien tarkasteluun kuntatasolla (pylväskaavio) ja postinumeroittain (karttavisualisointi). Näkymän vasemmassa laidassa voi tarkastella valitun kunnan ansiotuloja (euroa), ansiotulojen jakaumaa (prosenttia) ja maksettavaa kunnallisveroa (euroa) tuloluokittain verovuosina 2018–2023. Keskellä näkyvä kartta esittää keskimääräiset tuloluokat valitun kunnan postinumeroaluiden mukaan. Karttaa ja taulukko voi toistopainiketta painamalla seurata muutokset kartalla ja pylväissä. Näkymän toinen versio on Inflaatiokorjattu tuloluokkavertailu (sivu 10) on sisältää samat tiedot mutta sovellettu vuoden 2015 kuluttajahintaindeksin mukaisia arvoja.
Yhteisövero
Yhteisövero -näkymässä esitetään maksettava yhteisövero koko maan tasolla (vasemmalla) kuntakohtaisesti (oikealla) verovuosina 2015–2023. Koko yhteisöveron verovuoden tuotosta erotetaan kuntien jako-osuuden mukainen ryhmäosuus. Suurin osa yhteisöveron tuotosta ohjautuu valtiolle. Kuntaryhmän osuus yhteisöveron tuotosta pieneni reilusta kolmanneksesta vajaan neljännekseen sote-uudistuksen yhteydessä. Erilaiset muutokset veropohjassa aiheuttavat sen, että kuntien jako-osuus vaihtelee verovuosittain. Yhteisövero on myös toiminut valtion rahoituksen ohjausvälineenä. Muun muassa koronaviruspandemian aikana valtio päätti määräaikaisesti korottaa kuntien osuutta yhteisöverosta kymmenellä prosenttiyksiköllä verovuosille 2020 ja 2021. Korotus tehtiin osana valtion järjestämää talouden tukipakettia, joka ohjattiin kunnille koronaviruspandemian yhteydessä.
Kuntaryhmän osuudesta verovuoden yhteisövero jaetaan yksittäisille kunnille omilla jako-osuuksilla. Näkymässä voi verrata verovuosien 2015–2023 maksettavaa yhteisöveroa 1–5 kunnan kesken, joko euroa yhteensä tai euroa/asukas. Kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Yritystoiminnan lisäksi kuntien jako-osuuteen vaikuttaa alueen metsäkeskuksen bruttokantorahatulot ja kunnan metsien pinta-ala kyseisinä vuosina.
Kiinteistövero
Kiinteistövero -näkymässä voi tarkastella yhden kunnan eri kiinteistötyyppien verotusarvoja tai kiinteistöveroja joko nimellisarvoina tai reaaliarvoina. Reaaliarvoissa sovelletaan vuoden 2015 rakennuskustannusindeksin mukaisia arvoja, jolloin verovuodet ovat paremmin vertailukelpoisia keskenään. Lopuksi valitaan kiinteistön käyttötarkoitus näkymän alalaidassa, jonka jälkeen kaikki valitut tiedot esitetään yläpuolella olevassa pylväskaaviossa. Vaaleanpunainen käyrä esittää Manner-Suomen kuntien vastaavat keskiarvotiedot. Näkymän oikeassa reunassa voi vielä erikseen valita tarkemman verovuositarkastelun, jossa esitetään käyttötarkoituksen mukaiset verotusarvot tai kiinteistöverot taulukkomuodossa. Taulukon alla olevassa rengaskaaviossa näkyy vielä valittujen kiinteistöverotietojen keskinäinen jakauma.
Kiinteistövero määräytyy kiinteistöveroprosentin mukaisena osuutena kiinteistön verotusarvosta. Kunnan tulee määrätä kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti rakennuksille ja erikseen maapohjalle, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Kunta voi tämän lisäksi halutessaan määrätä käytettävät veroprosentit muille kiinteistötyypeille. Jos niitä ei määrätä, myös näihin kiinteistöihin sovelletaan kunnan yleistä rakennusten kiinteistöveroprosenttia (esimerkiksi voimalaitoksille). Yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllisessä käytössä oleva kiinteistön veroprosentti voidaan määrätä alhaisemmaksi kuin muuten kiinteistöön sovellettava veroprosentti.
Lisätiedot
Kuntien verotulojen visualisoinnin on rakentanut Kuntaliiton elinvoima ja talousyksikössä verorahoituksen parissa työskennellyt korkeakouluharjoittelija Mila Lehenkari. Harjoittelun aikana Mila keskittyi kuntien verotulotietojen vertailtavuuden parantamiseen.
Mila on neljännen vuoden taloustieteen maisteriopiskelija Turun yliopistosta, mutta opiskelee myös kestävää yhdyskuntasuunnittelua Aalto-yliopistossa.