EU:n digi- ja datasäädöksistä kunnille ja kaupungeille
Euroopan unionin digitaalinen vuosikymmen -politiikkaohjelmassa on asetettu yhteiset tavoitteet digitalisaatiolle ja datataloudelle vuoteen 2030. Tavoitteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: väestön digitaaliset taidot, digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos ja julkisten palvelujen digitalisointi. Samalla EU haluaa luoda unionin alueelle yhteisen, oikeudenmukaisuutta ja ihmiskeskeisyyttä korostavan säätelykehyksen. Lisäksi EU pyrkii kasvattamaan datan ja datapohjaisten tuotteiden ja palveluiden tarjontaa EU:n alueella.
Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli datataloutta ja digitalisaatiota koskevien tavoitteiden toteuttamisessa. Kuntien hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöllä vahvistetaan datatalouden toimintaedellytyksiä ja myös kunnat itse voivat hyötyä tietojen laajemmasta saatavuudesta. Kunnat ja kaupungit käsittelevät paljon dataa, jota hyödyntäen olisi mahdollista kehittää esimerkiksi tehokkaampia, oikea-aikaisia ja ennakoivia palveluja.
EU:n digi- ja datasäädösten tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuntien roolin ja kuntiin kohdistuvien vaikutusten ymmärtämistä. EU:n säädökset luovat yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa kehykset itsehallinnollisten kuntien toiminnalle, mutta avaavat myös mahdollisuuksia paikallisen toiminnan kehittämiselle.
Olemme koonneet tietoa kuntia koskevista säädöksistä Kuntaliiton sivuille. Linkit löytyvät sivun ylälaidan sinisestä laatikosta. Tietoja päivitetään sitä mukaa, kun ymmärrys aiheesta lisääntyy ja säädösten soveltamistilanteista kertyy esimerkkejä. Jokaisen säädöksen yhteyteen on myös koottu hyödyllisiä linkkejä. Lisäksi säädöksistä on tehty tarkemmat katsaukset, taustoitusta ja yhteenvetoja, jotka löytyvät alla olevasta koostetusta materiaalista kuntien ja kaupunkien käyttöön.
Kuntaliiton sivuilta löytyy myös koottua tietoa EU-rahoituksesta kunnille.
Kantapaperit kaupunkien ja kuntien käyttöön
EU digidata-projektin kuntaverkoston kanssa pidettyjen haastattelujen ja keskustelun tuloksena on tuotettu kantapapereita, joita voi käyttää niin oman pohdintansa kuin näkemyksiensä muodostamisen tukena. Kantapaperit ovat versioitu, koska niitä tarpeen mukaan päivitetään, kunhan komission suunnitelmat tarkentuvat ja ymmärrys asioista kehittyy.
Koostettua materiaalia kuntien ja kaupunkien käyttöön
Koonti säädöksistä:
Tiivistelmä verkostolle toteutettujen haastattelujen, kyselyn ja fokusryhmien tuloksista:
Tiivistelmä EU:n strategioista ja säädöksistä:
Koonti kuntien velvoitteista:
Koonti kansallisista viranomaisista:
Tiedostoja viimeksi päivitetty 28.2.2025.
Mikäli huomaat materiaaleissa virheen tai muuta huomioitavaa, voit olla yhteydessä Jaana Jormanaiseen (jaana.jormanainen(a)kuntaliitto.fi).
Säädöksiä koskevia yleisiä huomioita
Säädösten velvoittavuus
EU:n digi- ja datasäädöksissä on kuntasektorin näkökulmasta kyse pääasiassa mahdollistavasta sääntelystä. Säädöksissä asetetaan kuitenkin myös velvoitteita, jotka kunnan on omassa toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä huomioitava. Datasäädös ja uudistettu eIDAS-asetus tuovat kunnille ennemmin mahdollisuuksia kuin velvoitteita. Avoimen datan direktiivissä ja datanhallinta-asetuksessa säädetään datan jakamisen menettelyistä, jotka on huomioitava, jos dataa jaetaan. Komission täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuja, avattavaksi vaadittuja arvokkaita tietoaineistoja on arvioitu olevan kunnissa vain rakennetun ympäristön alueella. Yhteentoimiva Eurooppa -säädös luo kehykset menettelyille, jos kunnan tarjoama digitaalinen palvelu edellyttää jäsenvaltioiden välistä viranomaisten vuorovaikutusta. Tekoälysäädöksen velvoittavuus riippuu kunnan roolista ja tekoälyjärjestelmän käyttötavasta sekä -kohteesta. Tekoälysäädöstä ei sovelleta kaikkiin kunnan käyttämiin tekoälyjärjestelmiin ja säädöksen velvoitteetkin ovat suppeammat, jos kunta ei itse kehitä tekoälyjärjestelmiä. Yhteinen digitaalinen palveluväylä -asetuksen velvoite digitalisoida menettelyt koskee yrityslupia.
Kunnan sisäinen vastuunjako
Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimivat kunnassa virkavastuulla ja vastaavat toimiensa lainmukaisuudesta. Kunnan sisäisen hallinnon ja toiminnan järjestäminen on kunnan itsehallintoon kuuluva asia. Kunta sisäisesti päättää esimerkiksi hallintosäännössä, miten eri tehtävät käytännössä järjestetään ja kenen vastuulle tehtäviä osoitetaan. Vastuita voidaan määritellä myös laissa. EU:n digi- ja datasäädökset vaikuttavat kunnan palvelujen kehittämiseen, datan hyödyntämiseen ja jakamiseen sekä hankintoihin, joten sääntelyn reunaehdot on tunnettava, jos työtehtäviin kuuluu näihin teemoihin liittyviä vastuualueita.
Säädös, asetus vai direktiivi?
EU:ssa on annettu useita digi- ja datasäädöksiä. Säädös on yläkäsite, joka sisältää EU-oikeuden tunnistamat lainsäädäntöinstrumentit: asetukset ja direktiivit. Asetukset ovat sellaisenaan suoraan sovellettavaa oikeutta eli niitä on noudatettava jäsenvaltioissa sellaisenaan. Asetusten tarkoitus on yhtenäistää sääntelyä EU:n jäsenvaltioissa. Direktiivit velvoittavat jäsenvaltioita muuttamaan kansallista lainsäädäntöään. Kyse on jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen lähentämisestä. Direktiivissä asetetut tavoitteet implementoidaan eli saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Englanninkielisistä nimityksistä Act viittaa usein asetukseen. Kuitenkin virallisten käännösten mukaan esimerkiksi AI Act on käännetty tekoälysäädökseksi ja Data Act datasäädökseksi. Asetusta ja säädöstä käytetään usein siis eri käyttötilanteissa hieman sekaisin ja päällekkäin. Kuntaliiton EU:n digi- ja datalainsäädäntö -projektissa käytämme virallisten käännösten mukaisia suomennoksia.
Yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet
EU:n datastrategian ja digitaalisten tavoitteiden edistämiseksi on lainsäädännön lisäksi kehitetty esimerkiksi data-avaruuksia. Data-avaruudella (data space) viitataan tietyn toimialan sisäiseen tai eri toimialojen väliseen datan jakamiseen ja vaihtamiseen tarkoitettuun digitaaliseen infrastruktuuriin. Tarkoituksena on lisätä datan saatavuutta ja uudelleenkäyttöä luotettavassa ja turvallisessa ympäristössä. Datan jakamiseen liittyvissä säädöksissä on viittauksia data-avaruuksiin ja niiden kautta tiedon jakamiseen. Esimerkiksi data-avaruuteen osallistuvan kunnan tulee datasäädöksen mukaan noudattaa 33 artiklan mukaisia yhteentoimivuutta tukevia vaatimuksia yhteisistä käytännöistä.
Eurooppalaisten data-avaruuksien kehittäminen aloitettiin 14 alasta: maatalous, kulttuuriperintö, energia, rahoitus, vihreän kehityksen ohjelma, terveys, kieli, valmistusteollisuus, tiedotusvälineet, liikkuvuus, julkishallinto, tutkimus ja innovointi, osaaminen sekä matkailu. Lisää tietoa ja linkkejä komission sivustolla yhteisistä eurooppalaisista data-avaruuksista. Myös julkista hallintoa koskevia data-avaruuksia kehitetään. Suomi liittyi eurooppalaiseen julkisten hankintojen data-avaruuteen ensimmäisten joukossa. Aiheesta löytyy tietoa valtiovarainministeriön tiedotteesta. Sitra on koostanut suomalaisten data-avaruuksien tilannekuvaa, joka sisältää eri hankkeiden esittelyn lisäksi myös mm. hyötyjä ja oppeja.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Jaana Jormanainen
- Asiantuntija-, edunvalvonta- sekä kehittämistehtävät erityisesti tiedon yhteentoimivuuden ja hyödyntämisen mahdollistamiseksi kunnissa.
- Julkishallinnon tietovirrat, tietovarannot ja tiedon hyödyntäminen.
- EU-edunvalvonta ja yhteistyö digitalisaatio- ja tieto/data-asioissa.
- EU:n digi- ja datalainsäädäntö kuntasektorin näkökulmasta -projekti ja teemaverkosto.