Pääekonomistin palsta

3.12.2025  Eduskunta on vahvistanut kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun vuodelle 2026. Se on 0,31 prosenttia palkasta työnantajan palkkasumman 2 509 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,23 prosenttia. Maksut vahvistettiin Työllisyysrahaston esityksen mukaisina.  

Valtiovarainministeriö on vahvistanut myös valtion eläkemaksujen tason. Kuntatyönantajan palkkaperusteinen maksu pysyy 24,4 prosentissa vuonna 2026. Palkkaperusteinen eläkemaksu on kokonaiseläkemaksu, jossa työntekijän eläkemaksu on vuodesta 2026 lähtien 7,30 prosenttia. Laskennallisesti työnantajan osuudeksi jää siten keskimäärin 17,10 prosenttia palkoista.

Kuntien sosiaalivakuutusmaksuista on tässä vaiheessa vahvistamatta enää tasausmaksun suuruus, sillä sairausvakuutusmaksu vahvistettiin jo marraskuussa. Lisätietoa sosiaalivakuutusmaksuista löytyy Kuntaliiton budjetointisivustolta. 21.11.2025 Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,91 prosenttia vuonna 2026

Vakuutettujen ja työnantajien sairausvakuutusmaksut vuodelle 2026 on vahvistettu. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on ensi vuonna 1,91 prosenttia, joten maksu pysyy odotetusti lähes ennallaan. Lähiviikkojen aikana vahvistetaan myös ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksu sekä kuntien eläkemaksut. 

Ennusteiden mukaan kuntien sosiaalivakuutusmaksujen kokonaistaso nousee vuonna 2026 keskimäärin reilut 0,4 prosenttiyksikköä.

20.11.2025 Kuntien veroprosenttipäätökset vuodelle 2026

Kuntaliiton veroprosenttianalyysin mukaan kunnallisvero kiristyy ensi vuonna 38 kunnassa, laskee 5 kunnassa ja kiinteistövero kiristyy yhteensä 26 kunnassa. Valtaosa muutoksista kohdistuu Manner-Suomeen. Veroja korotettiin kohtuullisen maltillisesti.

• Lukumääräisesti suurin osa ensi vuoden veronkorotuksista tehdään pienissä ja keskisuurissa kunnissa, mikä näkyy keskimääräisen kunnallisveroprosentin hyvin pienenä, 0,04 prosenttiyksikön, nousuna. Kunnallisveroprosentin korotukset ulottuvat myös aikaisempaa pienempään joukkoon suomalaisia (560 000 asukasta).
• Euromääräisesti tuntuvin veronkorotuspäätös tehtiin Lahdessa, mutta lukumäärällisesti eniten tuloveron korotuksia kohdistui Uudellemaalle. Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla yksikään kunta ei nostanut tuloveroa vuodelle 2026.
• Peräti 32 kuntaa on korottanut tuloveroaan sote-uudistuksen jälkeen yli prosenttiyksiköllä. Sote-uudistuksen jälkeiset vuodet ovat joillekin kunnille siten taloudellisesti hyvin raskaita, vaikka uudistuksella pyrittiin vakauttamaan kuntien taloudellisia paineita.28.10. Kuntien ensi vuoden sosiaalivakuutusmaksuprosentit vahvistetaan lähiviikkoina

Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja eläkemaksut vuodelle 2026 vahvistetaan lähiviikkojen aikana. Tiedot lopullisista maksuprosenteista päivitetään mahdollisimman pian Kuntaliiton Tärkeiden kuntataloustapahtumien seurantasivustolle sekä budjetointisivuston kohtaan Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut. 

Ennusteiden mukaan näyttää, että kuntien sosiaalivakuutusmaksujen kokonaistaso nousee vuonna 2026 keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksikköä. Maksutasoa korottaa ylöspäin työttömyysvakuutusmaksun nousu sekä työnantajien palkkaperusteisessa eläkemaksuosuudessa tapahtuva rakenteellinen muutos, kun 53-62-vuotiaiden työntekijöiden korotettu maksu lakkaa ja työntekijän eläkemaksut ovat jatkossa kaikilta 7,30 prosenttia. Kuntatyönantajien kokonaiseläkemaksutasoa helpottaa kuitenkin Kevan esittämä tasausmaksun alennus vuodelle 2026.

Yksityiskohtaiset ennusteet vuodelle 2026 sekä vuosille 2027-2028 löytyvät oheisesta taulukosta.

20.10.2025 Kuntien tasausmaksu vuodelle 2026 on kevenemässä hieman

Kevan hallitus esittää, että vuonna 2026 kunnilta ja hyvinvointialueilta perittävää tasausmaksua kevennetään hieman. Kevennys johtuu Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän vakaasta rahoitustilanteesta. Tasausmaksulla on tarkoitus kerätä ensi vuonna reilut 550 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin 270 miljoonaa euroa. Suhteessa kuntien palkkasummaan maksu on keskimäärin 2,84 prosenttia, kun viime vuonna maksutaso oli 3,11 prosenttia. Kuntien palkkasumma on kasvanut vuonna 2025 odotettua hitaammin.

Palkkaperusteinen eläkemaksu pysyy vuonna 2026 ennallaan 24,40 prosentissa. Maksuprosentti sisältää sekä työnantajien että työntekijöiden maksuosuuden. Vuoden 2026 osalta on huomattava, että työntekijöiden korotettu maksu 53-62-vuotiailta päättyy. Tällöin työnantajien maksuosuus palkkaperusteisesta maksusta nousee noin 0,20 prosenttiyksikköä. 

Yhteensä kuntatyönantajien eläkemaksu (työnantajien osuus palkkaperusteisesta maksusta ja tasausmaksu) pysyy siten keskimääräisesti vuoden 2025 tuntumassa. Kaikki kuntien vuoden 2026 sosiaalivakuutusmaksut vahvistetaan marras-joulukuun aikana.  

3.10.2025 
Työttömyysturvan kuntaosuuden uusi visualisointi kertoo kulujen kasvusta

Suomessa työttömyydestä ja työllisyydestä ajantasaista tilastotietoa tuottavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja KEHA-keskuksen Työnvälitystilasto. Tuoreimmat tilastot kertovat yhdenmukaisesti työttömyyden voimakkaasta noususta parin viimeisen vuoden aikana. Elokuussa 2025 Suomen työttömyysaste on yksi Euroopan heikoimmista.

Julkisuudessa on esitetty myös näkökulmia, joiden mukaan Suomen työttömyystilanne ei ole niin vaikea kuin tilastot näyttävät. Juurisyynä eroon voi pitää sitä, että työttömyysasteen laskentaan vaikuttaa sekä työnhakijoiden määritelmä että työvoiman laskentatapa. Työttömyyttä voi hyvin mittaroida myös Kelan työttömyysturvan saajien ja etuusmenojen kehitystä seuraamalla. 

Vaikka koko julkisen talouden tasolla työttömyysturva ei olekaan värähtänyt paljoa ylöspäin niin kuntien rahoitusvastuut työttömyydestä ovat kasvaneet kuluvana vuonna rajusti. Kuntaliitto on tuottanut työttömyysturvan kuntaosuuden kehityksestä nyt aivan uuden visualisoinnin. Se kertoo, että työttömyysturvan kuntaosuuden saajien määrä ja lyhyet työttömyysjaksot ovat laskeneet viime kuukausina hienoisesti. Tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on noussut ja kuntien rahoittama työttömyysturva on kasvanut kuluvana vuonna nopeasti. Kaikkien työttömien osaamisen nosto ja heidän työllistäminen avoimille työmarkkinoille ovat nyt kuntien toiminnan ydintä myös kuntatalouden näkökulmasta. 

22.9.2025 
VM:n uusi ennuste: Kuntatalouden näkymät pysyvät haasteellisina

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina 22.9.2025 syksyn kuntatalousohjelman ja siihen liittyvät VM:n kuntakohtaiset taustalaskelmat. Materiaalia analysoidaan lähipäivinä ja tulevina viikkoina Kuntaliitossa vielä paljon. Eduskuntaan lähti maanantaina myös valtion talousarvio vuodelle 2026.  Sen lisäksi valtiovarainministeriö julkaisi uuden suhdanne-ennusteen.

Kansantalouden kasvu on tulevina vuosina vaimeaa. Se hidastaa kuntien verotulojen kehitystä erityisesti kuluvana vuonna, minkä lisäksi kuntien tuloja leikkaavat myös valtionapuihin kohdistetut vähennykset. Kuntien menopaineita kasvattavat muun muassa julkisen sektorin palkankorotukset, kuntien kasvaneet rahoitusvastuut työttömyysetuuksista sekä tuntuvat investointitarpeet. Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino yltää tulevina vuosina noin yhden miljardin euron suuruusluokkaan. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna noin 30:een.

3.9.2024
Budjettiriihessä pienennettiin kunnille esitettyjä uusia rahoitusleikkauksia

Orpon hallitus pääsi 2.9.2025 yhteisymmärrykseen valtion ensi vuoden talousarvion linjauksista. Valtio panostaa lähivuosina voimakkaasti puolustusteollisuuden kalustohankintoihin, vie eteenpäin monia jo aiemmin linjattuja uudistuksia sekä keventää verotusta. Velkaantumisen taittaminen on uusista lisäsopeutustoimista huolimatta epätodennäköistä. 

Budjettiriihen päätökset olivat kunnille helpotus, sillä hallitus luopui valtaosasta valtiovarainministeriön elokuussa esittämistä uusista kuntien valtionrahoituksen lisäleikkauksista. Uudet valtionosuusleikkaukset väistyivät ja kotoutumisen laskennallisiin korvauksiin esitetyt lisäleikkaukset pienenivät ja siirtyivät vuodelle 2027. Myös vapaan sivistystyön lisärahoitusleikkaus poistui. Tästä huolimatta kuntien valtionrahoitusosuuteen kohdistuu vuonna 2026 useita aikaisemmin linjattuja heikennyksiä. Talouspaineita kunnille aiheuttavat myös heikentynyt työttömyys sekä ensi vuoden puolelle jälleen viivästyvä talouden elpyminen.

Katso liitetiedostosta lisätietoa Orpon budjettiriihen keskeisistä päätöksistä.

Aiemmat nostot ovat nähtävissä sivun alareunan haitarivalikossa.27.8.2025
Ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksut nousevat maltillisesti

Jo keväällä kerrottiin, että heikentyneen suhdannetilanteen vuoksi Työllisyysrahasto joutuu korottamaan työttömyysvakuutusmaksua vuodelle 2026. Korotuspaineen suuruudeksi ilmoitettiin 0,50-1,5 prosenttiyksikön haarukka, joka jakaantuu puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken. Kuntaliitto ennakoi, että suuren kuntatyönantajan maksu olisi noussut 0,80 prosentista 1,30 prosenttiin vuonna 2026.

Työllisyysrahasto esitti 26.8.2025 tarkemman arvion vuoden 2026 työttömyysvakuutusmaksun suuruudeksi. Esityksen mukaan työnantajan ylempi maksu nousee 1,23 prosenttiin palkkasummasta ja alempi maksu 0,31 prosenttiin palkkasummasta. Palkkasummaraja asettuu noin 2,5 miljoonaan euroon. Maksukorotus asettuu siten esitetyn korotuspaineen alahaarukkaan. 

Tästä huolimatta työnantajan maksukorotus vuodelle 2026 on tuntuva: reilut 0,4 prosenttiyksikköä. Se lisää kuntien kustannuksia ja heikentää kasvavien verovähennysten kautta myös kuntien verotuloja.

18.6.2025
Kuntatalouden tila heikkeni alkuvuonna

Kuntien talouden tila voi vaihdella neljännesvuosittain huomattavasti riippuen esimerkiksi vero- ja myyntitulojen tai vaikkapa takaisin maksettavien lainojen rytmityksestä. Neljännesvuositilastoihin sisältyy siten paljon epävarmuutta, mutta samalla ne tarjoavat pilkahduksen tuoreimpaan kehitykseen. 

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kuntatalouden tilikauden tulos heikkeni reippaasti, kun tilikauden tulos jäi vajaaseen 200 miljoonaan euroon. Viime vuonna tilikauden tulos lähenteli vastaavana ajankohtana noin puolta miljardia euroa. Tilikauden tuloksen heikkeneminen ennakoitiin kuitenkin jo etukäteen Kuntaliiton kevään Talousbarometrissä  ja kevään 2025 kuntatalousohjelmassa. 

Neljännesvuositilastojen mukaan kuntien verotulot kehittyivät alkuvuonna heikosti. Heikkoa tilikauden tulosta selittää myös toimintamenojen yli 5 prosentin kasvu. Erityisesti kunnissa lisääntyivät palvelujen ostot, mutta myös henkilöstökulut nousivat ripeästi. 

Tulevina kuukausina kuntatalouden tilaa heiluttaa eri suuntiin muun muassa kuntaryhmän miinusmerkkinen jako-osuusoikaisu sekä tulot omaisuuden myynnistä.  

Nostoja Kuntaliiton ja kuntien budjettiriihiviesteistä 1.-2.9.2025:

• Kuntaliiton työvaliokunnan kannanotto budjettiriiheen: Julkisen sektorin säästöt syntyvät vain menojen pienentämisen kautta – ei kuntien valtionosuusrahoitukseen osoitetuilla budjettileikkauksilla. Kuntaliiton tiedote.
• Kuntaliiton ja OAJ:n yhteinen tiedote: Leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ovat suoria koulutusleikkauksia.
• Kuntaliiton blogi kotoutumisen rahoitusleikkausten vaikutuksista: Kotoutumisen palveluista supistaminen ei poista asiakkaiden palvelutarpeita, vaan voi lisätä asiakasmäärää muissa peruspalveluissa tai lisätä kustannuksia moninkertaiseksi tulevaisuudessa.
• Kuntaliiton blogi opetustoimen yhteydestä kriisinkestävyyteen. Kouluissa tehtävä perusopetus, kiusaamisen vastainen työ, koulunuorisotyö ja viranomaisyhteistyö ovat keskeisiä keinoja torjua nuorisorikollisuutta, koulu-uhkauksia, polarisaatiota ja jopa valtiollisen tason informaatiovaikuttamista. 

Kuluvan vuoden talousennusteet ovat heikentyneet hieman
9.6.2025

Kevään mittaan suhdannelaitoksista on tullut ulos uusia ennusteita tasaiseen tahtiin. Joitakin ennusteita julkaistaan vielä lähipäivinä, minkä jälkeen Pääekonomistin palstalla julkaistaan uusi talouskatsaus. Jo tässä vaiheessa kannattaa tutustua palstan haitarivalikkoon (löytyy blogien alta) ja sieltä löytyvään otsikkoon Diaesitykset ja luentomateriaalit. Siellä on muun muassa uusia ennusteita kuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmien valmisteluun.

Ennakkotiedot Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä olivat pettymys. Talouskasvu junnasi paikoillaan, vaikka edellisen vuoden lakkojen värittämästä kuopasta onkin noustu jo hieman ylöspäin. Laskua nähtiin kuitenkin yhä muun muassa talonrakentamisessa ja kaupassa. Ennusteyhteenvedosta vuodelle 2025 näkee, että bruttokansantuotteen volyymin kehitystä on tyypillisesti nipistetty joillakin kymmenyksillä alaspäin. Eniten talouskasvua hidastaa korkealle noussut työttömyys ja epätietoisuus tulevasta kehityksestä. Ostovoima kehittyy kuitenkin matalan inflaation myötä hyvin.   

27.5.2025

Kuntien rahoitusvastuun korotus perustoimeentulotukimenoista lähti lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö on laittanut lausuntokierrokselle esityksen toimeentulotukijärjestelmän uudistamiseksi vuoden 2026 alusta lähtien. Uudistuksella pyritään ohjaamaan toimeentulotuen hakijoita voimakkaammin ansiotyöhön tai ns. ensisijaisten etuuksien (työttömyysturvaetuudet, opintotuki) piiriin ja vähentämään siten pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Toimeentulotuen tasoon kohdistetaan myös leikkauksia. Vaikka uudistus lisää ensisijaisten etuuksien määrää niin se pienentänee myös perustoimeentulotuen menoja. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta 74 miljoonalla eurolla. Perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2024 noin 825 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotukimenoista nostetaan 50 prosentista sataan prosenttiin 18-24-vuotiailta toimeentulotuen saajilta. Tavoitteena on kannustaa kuntia työllistämään nuoret mahdollisimman nopeasti. Kuntien rahoitusvastuun laajennus lisäisi kuntien menoja arviolta 94 miljoonalla eurolla, mutta etuusmenojen lisäys korvattaisiin kunnille peruspalveluiden valtionosuuden kautta valtionosuuden pysyvänä lisäyksenä. 

Toimeentulotukiuudistus nojaa vahvisti siihen, että perustoimeentulotukiesityksen kiristyvät velvoitteet tuottavat pidemmällä aikavälillä taloudellisia säästöjä. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset tiivistetysti:

• Perustoimeentulotuen kustannukset pienenisivät noin 188 miljoonalla eurolla, josta puolet, noin 94 miljoonaa euroa, pienentää kuntien menoja.
• Työnarkkinatulotuen kulujen kasvu olisi 142 miljoonaa euroa, josta kolmannes, noin 47 miljoonaa euroa, lisäisi kuntien menoja
• Kuntien rahoitusosuuden kasvattaminen nuorten osalta lisäisi kuntien menoja noin 94 miljoonaa euroa, mutta valtionosuuksia korotettaisiin pysyvästi vastaavalla summalla.
• Kuntien verotulot kasvaisivat noin 10 miljoonaa euroa. 

Noin 12 prosenttia 16-29-vuotiaista nuorista sai perustoimeentulotukea vuonna 2023. Valtaosa nuorista sai toimeentulotukea vain lyhyen aikaa. Pitkittynyttä toimeentulotuen tarvetta liittyi pitkäaikaistyöttömyyteen, sairastamiseen ja vanhemmuuteen. Valtiontalouden tarkastusvirasto onkin suosittanut tarkastuskertomuksessaan, että toimeentulotukea saavien nuorten ohjautumista palveluiden piiriin tulisi parantaa. 

14.5.2025

Työllisyysrahasto antoi huhtikuun lopussa STM:lle arvion työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuodelle 2026. Arviossa esitettiin, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa yhteensä 0,5-1,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Maksukorotuksen taustalla on Suomen kohonnut työttömyystilanne sekä huonontuneet talousnäkymät.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on kuluvana vuonna 0,20 %, jos kunnan palkkasumma jää 2,455 miljoonan euron alle ja 0,80 prosenttia 2,455 miljoonan euron ylittävästä palkkasummasta. Kuntatyönantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu on noin 0,7 %. 

Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2026 päätetään vasta vuoden 2025 loppupuolella. Maksukorotuksen määrästä tai sen kohdistumisesta ei ole tehty vielä virallisia linjauksia, eikä tässä vaiheessa arvioinnin tueksi ole käytettävissä työllisyysrahaston laskelmia. Alustavien arvioiden mukaan työnantajan ylempi ja alempi maksu voisivat muuttua samassa suhteessa keskimääräisen maksun kanssa. Tällöin alempi työnantajan maksu voisi nousta suurin piirtein 0,30-0,50 prosenttiin. Ylempi maksu voisi nousta karkeasti arvioiden 1,1-1,8 prosenttiin.

Maksimissaan työttömyysvakuutusmaksun korotus voisi siten nousta suurilla työnantajilla noin 1,0 prosenttiyksikköä. Kun tilanne kuitenkin elää yhä niin ennusteisiin kannattaa tässä vaiheessa laittaa hieman pienempi nousu, esim. noin puolet siitä.  

Lausunnot on annettava perjantaihin 27.6.2025 mennessä. Kuntaliitto laatii esityksestä lausunnon hyvissä ajoin. 

***

https://www.tyollisyysrahasto.fi/porssitiedotteet/2025.04.29-tyollisyysrahasto-on-antanut-stmlle-arvion-tyottomyysvakuutusmaksujen-tasosta-vuodelle-2026

6.5.2025. 
Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet hyväksyivät 5.5.2025 palkkaratkaisun vuosille 2026-2028. Ratkaisun sopimuskorotukset noudattavat palkkakierroksen yleistä linjaa. Sopimuskorotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia lähes kolmelle vuodelle. Sopimuskorotusten lisäksi kunta- ja hyvinvointialan palkkoja nostaa palkkojen kehittämisohjelma, jonka palkkoja nostava vaikutus on yhteensä noin 1,8 prosenttia. Kustannukset nousevat hyvinvointialueilla kuntia voimakkaammin.

Palkkaratkaisun kustannuslinja vastaa melko lähelle siihen kohdistuneita ennakko-odotuksia. Samantapainen kustannuspaine on sisällä muun muassa kevään 2025 kuntatalousohjelman kehitysarviossa. Kuntatalousohjelman ennusteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien palkat nousevat vuonna 2025 noin 4,3 % ja sen jälkeen noin 3,8 prosenttia.

***

Kunta- ja hyvinvointialalle lähes kolmen vuoden työrauha | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Petteri Orpon hallitus kokoontui 22.–23.4.2025 hallituksen neuvotteluun julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Hallituskauden puoliväliin ajoittuvia kehysriihineuvotteluja hallitsi julkisen sektorin säästöjen ohella talouskasvun, työllisyyden ja turvallisuuden teemat.

Oheiseen diapakettiin on koottu pääkohtia hallituksen puoliväliriihen linjauksista, talousvaikutuksista ja riihen jälkeisistä uutisista. Kuntien kannalta merkittävimmät riihen päätökset olivat yhteisöverokannan verotuottomenetysten kompensointi kunnille sekä 75 miljoonan euron leikkaus kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kuntien talousnäkymät pysyvät riihipäätösten jälkeen hyvin haastavina. Julkisen talouden suunnitelma 2026-2029 julkaistaan 30.4. iltapäivällä ja kevään kuntatalousohjelma 14.5.2025. Kuntaliitto tuottaa aineistoista kunnille lisämateriaalia sivustolleen ja päivittää veroennustekehikon sekä ennakollisen valtionosuuslaskelman.

Tutustu diasettiin tästä

______

Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen kehysneuvottelut ovat jo pitkällä. Neuvottelujen jo ennestäänkin haastavia lähtökohtia on vaikeuttanut Yhdysvaltojen kasvanut poliittinen epävarmuus sekä tarve lisätä tulevina vuosina puolustusmenoja. On hyvin todennäköistä, että tällä hallituskaudella talous ei lähde kasvuun, eikä julkisen talouden velkaantumista saada taitettua. Alle on listattu asioita, joita kuntien ainakin kannattaa tarkkailla kehysriihineuvotteluista:

• Hallituksen odotetaan keventävän verotusta laskemalla ansiotulojen verotusta ja/tai yhteisöverokantaa tuntuvasti vuodesta 2026 lähtien. Jos tuloveroja kevennetään, se pienentää myös kuntien verotuloja. Kompensoidaanko kunnille verotulojen menetykset hallitusohjelman mukaisesti?
• Vuonna 2025 valtion budjettitalous velkaantuu arviolta 12 miljardilla eurolla. Uusien verokevennysten ja kasvavien investointien kylkeen tarvitaan siis uusia säästöjä ja veronkiristyksiä. Kohdistuvatko ne kuntiin? Hallitus on leikannut jo kuntien valtionosuuksia indeksileikkauksilla sekä normien purun varjolla. Myös valtionrahoitusta kotoutumisen tehtäviin on vähennetty.
• Petteri Orpon hallitus tavoittelee kuntien tehtävien ja normien keventämistä 100 miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2025 kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään 22,7 miljoonalla eurolla kuntien velvoitteiden ja tehtävien purkamiseen liittyen. Puretaanko vähennys kehysriihessä?
• Toimeentulotuen kokonaisuudistus saattaa olla asialistalla kehysriihessä. Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmisteleva virkamiestyöryhmä esitti, että rahoitusvastuu 18-25-vuotiaiden nuorten toimeentulotuesta siirtyy kokonaan kunnille. Kuntaliitto jätti esitykseen eriävän mielipiteen.
• Etenevätkö kunnille tärkeät uudistukset, kuten kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistus tai kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus, hallituskauden lopulla?

Kuntaliiton hallituksen kannanotto kevään kehysriiheen löytyy täältä: 

Useat Euroopan markkinakorot, erityisesti 12 kuukauden eurobor, laskivat vuoden 2024 aikana reippaasti, kun kuluttajahintojen nousu hidastui ja EKP laski ohjauskorkoaan useita kertoja. Markkinakorkojen kääntyminen laskuun helpottaa myös kuntien taloutta. Kunnilla oli vuoden 2024 lopussa velkaa noin 19 miljardia euroa ja kuntakonserneilla tuplasti sen verran. 

Erilaisten suojausten ja ajoitustekijöiden vuoksi korkojen heilahtelut välittyvät kuntien talouteen kuitenkin viiveellä. Sen vuoksi kuntien korkokulut vielä nousivat vuonna 2024. Kuntien noin 440 miljoonan euron korkokulut tarkoittavat lainakantaan suhteutettuna noin 2,4 prosentin keskikorkoa, kun vuonna 2023 keskikorko jäi alle kahteen prosenttiin. On huomionarvoista, että kuntien lainastaan maksama keskikorko on ollut sekä vuonna 2023 että 2024 matalampi kuin 3 kuukauden Euribor tai valtion 10 vuoden obligaatiokorko. 

Kuluvana vuonna kuntien korkokulut kääntyvät hyvin todennäköisesti laskuun. EKP on laskenut ohjauskorkoaan jo kahdesti tänä vuonna ja lyhyet markkinakorot ovat jatkaneet laskuaan. Sen sijaan 12 kuukauden euribor on pysynyt melko tasaisena. Alkuvuonna näytti vielä hetken, että korkojen lasku päättyy pian. Donald Trumpin tullit, tullien voimaantulon lykkäämiset ja syvä epäselvyys maailmanmarkkinoilla ovat kuitenkin käynnistäneet odotukset uusista korkojen laskusta. Korkojen laskuodotusten taustalla on pelko siitä, että isot kansantaloudet vajoavat uudelleen taantumaan.