

Tuulia Innala
Erityisasiantuntija
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö, Tekniikka ja turvallisuustiimi TT
+358 9 771 2565, +358 40 572 2120
Vastuualueet
- Jätehuolto
- Vesihuolto
- Hulevesien hallinta
Vesihuolto on kunnan asukkaiden ja alueen elinkeinoelämän välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Hyvin toimiva vesihuolto on kunnalle tärkeä elinvoimatekijä.
Vesihuoltoon sisältyy vedenhankinta, talousveden käsittely ja jakelu sekä jätevesien viemäröinti ja puhdistus. Nämä tehtävät voivat olla kunnassa yhden kunnan vesihuoltolaitoksen vastuulla. Eri osatehtäviä voivat hoitaa myös erilliset organisaatiot. Vesihuoltolaitokset voivat olla myös usean kunnan yhteisiä tai yksityisiä.
Vesihuollon toimintaympäristö muuttuu moni tavoin. Kuntien yhteistyö lisääntyy, ja vesi- energia- ja jätehuollosta löydetään muun muassa kiertotaloutta ja energiatehokkuutta tukevia synergiahyötyjä. Joissakin kunnissa vesi- ja energiahuollon organisaatioita on yhdistetty.
Alan muutosta vauhdittavat myös ulkoiset tekijät: vesihuoltoalan teknistyminen ja kansainvälistyminen, palvelumarkkinoiden monipuolistuminen, ympäristövaatimusten kiristyminen, ilmastonmuutos sekä pula ammattihenkilöstöstä.
Kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä alueellaan silloin, kun yhdyskuntarakenteen kehittymisen taikka terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden vuoksi kiinteistökohtainen vesihuolto ei ole kestävällä tavalla toteutettavissa. Vesihuoltopalvelujen tuottajat ja tekniset ratkaisut voivat vaihdella. Vesihuoltolaitos toimii kuitenkin aina niin sanottuna luonnollisena monopolina, eli loppukäyttäjälle tarjottavaan vesihuoltopalveluun ei voi sen luonteen vuoksi syntyä kilpailua.
Useimmissa kunnissa kunnan vesihuoltolaitos on tärkein vesihuoltopalvelujen tuottaja. Yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut organisaatiot täydentävät usein kunnan laitoksen palveluja pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueilla.
Tärkeimpinä kunnan ohjauskeinoina vesihuollossa ovat vesihuollon kehittämissuunnittelu koko kunnan alueella sekä toiminta-alueiden hyväksyminen kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen toimivat vesihuollon valvontaviranomaisina ELY-keskuksen lisäksi.
Kehittämissuunnittelussa kunta muodostaa kokonaiskäsityksen alueista, joille arvioidaan lähitulevaisuudessa syntyvän taaja-asutusta tai jotka terveydellisistä tai ympäristönsuojelullisista syistä edellyttävät vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostojen rakentamista.
Vesihuollon kehittämissuunnittelua tulisi tehdä tiiviissä yhteistyössä kunnan maankäytön suunnittelun kanssa pitäen mielessä kestävän yhdyskunnan suunnitteluperiaatteet ja kaavan toteuttamisen taloudelliset reunaehdot.
Suunnitteluun on tärkeää ottaa mukaan jo varhaisessa vaiheessa kaikki kunnan alueella toimivat vesihuoltolaitokset. Vuoropuhelua on tarpeen käydä myös naapurikuntien kanssa. Taantuvilla alueilla täytyy myös arvioida tulevaisuuden ratkaisuja asuttujen kiinteistöjen vähentyessä alueilla, jotka ovat vesihuoltolaitoksen verkostojen piirissä.
Kehittämissuunnittelun konkreettisena tuloksena olisi hyvä päättää kunnan alueen vesihuollon palvelutasosta. Päätöksen tulee perustua realistisiin arvioihin väestökehityksestä ja muusta vesihuoltopalvelujen tarpeesta sekä niiden kustannustehokkaista toteutustavoista.
Tärkeä päätös vesihuoltopalvelujen käytännön saatavuuden kannalta niin kiinteistönomistajien kuin vesihuoltolaitosten näkökulmasta on kunnan tekemä vesihuoltolaitoksen toiminta-aluerajaus. Toiminta-alueet tulee määritellä niin, että vesihuoltolaitos voi tuottaa vesihuoltopalvelut taloudellisesti ja asiakkaille kohtuullisin kustannuksin.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella taajamassa kiinteistön on liityttävä vesihuoltoverkostoon ja toisaalta vesihuoltolaitoksen on tarjottava kiinteistölle vesihuoltopalvelua.
Taajamien ulkopuolisilla toiminta-alueilla uusien rakennettujen kiinteistöjen on liityttävä vesihuoltoverkostoon. Vanhojen rakennusten osalta liittämisvelvollisuus on lievempi. Vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun niin sanotun hajajätevesiasetuksen säännöksiä sovelletaan taajamien ulkopuolella osin rinnakkain.
Päättäjille suunnattu tiivistelmä Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -oppaastamme. Sisältää tiivistetysti ohjeita palvelutason määrittämiseen sekä kehittämissuunnitelman suositellun sisällön.
Opas on Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projektimme tuotos. Oppaan tavoitteena on kannustaa kuntia vesihuollon systemaattiseen kehittämiseen, korostaa maankäytön suunnittelun näkökulmia vesihuollon kehittämisessä, tuoda vesihuollon palvelutason määritteleminen osaksi vesihuollon kehittämistä sekä laatia kuntien käyttöön vesihuollon kehittämissuunnitelman sisältömalli.
Kunnat päättävät itsehallintoonsa perustuen vesihuoltolaitostensa omistamisesta. Vesihuolto on olennainen osa kunnan asukkaiden, julkisten palvelujen ja elinkeinoelämän tarvitsemista välttämättömyyspalveluita ja liittyy kiinteästi kunnan strategiseen kehittämiseen.
Lisäksi vesihuolto on asiakasmaksurahoitteista ja liiketoimintana luonteeltaan luonnollinen monopoli. Siksi vesihuoltolaitosta voidaan pitää kunnan strategisena omistuksena. On tärkeää, että kunnat pysyvät jatkossakin vesihuoltolaitosten merkittävinä omistajina.
Vesihuoltolaitosten omistajuuteen perustuvaa määräysvaltaa laitoksen strategisiin ratkaisuihin ei pidä luovuttaa yksityiselle sektorille. Vastuulliseen omistajuuteen kuuluvat selkeästi roolitettu ja näkemyksellinen omistajaohjaus, omaisuudenhallinnan kokonaisuuden haltuunotto sekä kehityshakuisuus.
Kunnalla on itsehallinnollisen asemansa vuoksi vapaus valita järjestämisvastuullaan olevan tehtävän organisointitapa. Myös vesihuollon osalta sekä kuntalain mahdollistamat julkisoikeudelliset organisaatiot että osakeyhtiömuotoinen toiminta ovat mahdollisia niin kunnan omassa kuin kuntien yhteisessä vesihuoltolaitostoiminnassa.
Kunnan vahva omistajuus ei sulje pois kuntien keskinäistä syvääkin yhteistyötä vesihuollon järjestämisessä ja siitä huolehtimisessa tai hallittua ja monipuolista yksityisen sektorin asiantuntijapalvelujen käyttöä.
Vastuulliseen omistajaohjaukseen päinvastoin kuuluu tarkastella toimintaympäristön muutoksia ja harkita myös yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon toiminnan laadun, häiriötilanteiden hallinnan sekä laitoksen talouden hallinnan näkökulmista.
Kunnan tavoitteena tulee olla kestävä vesihuolto, jossa korostuvat toimintavarmuus ja turvallisuus, hyvät resurssit ja johtaminen sekä kustannustehokkuus ja -vastaavuus sekä tasapuolisuus – ympäristöä unohtamatta. Tavoitteiden saavuttamiseen tukea voi saada toimintatapojen vertailusta ja yhteydenpidosta muiden toimintaolosuhteiltaan vastaavien vesihuoltolaitosten kanssa.
Onnistuneen omistajaohjauksen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on osaava luottamusjohto. On tärkeää löytää vesihuoltolaitosten hallintoelimiin päteviä, vesihuollon kehittämisestä kiinnostuneita päättäjiä. Vesihuoltolaitoksen luottamusjohdossa on tarpeen olla myös henkilöitä, joilla on riittävä vesihuoltoalan tuntemus.
Kansalaisille ja elinkeinoelämälle välttämättömät häiriöttömät vesihuoltopalvelut ja niiden riskien hallinta vaativat toimiakseen puuttumista alan haasteisiin. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla toteutetussa hankkeessa 2020–2022 valmisteltiin laajassa yhteistyössä kansallista vesihuoltouudistusta.
Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma julkaistiin huhtikuussa 2021. Ohjelman visiona on Vastuullinen vesihuolto 2030, jolloin vesihuoltopalvelut ovat (edelleen) laadukkaita ja turvallisia ja lisäksi toimiala on hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä.
Toimenpide-ehdotuksina ovat muun muassa:
Ohjelman toimenpide-ehdotuksiin sisältyy vesihuoltolainsäädännön vaiheittainen uudistaminen vuodesta 2023 lähtien, mikä tukee tavoitteiden toteutumista. Käytännön työ hyvän vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa jatkuu uudistuksen toimeenpano-ohjelman pohjalta vesihuoltolaitosten, kuntien, yritysten, järjestöjen ja valtionhallinnon toimijoiden yhteistyönä.
Olemme osallistuneet kansallisen vesihuoltouudistuksen valmisteluun ja osallistumme sen toteutukseen. Työvaliokuntamme hyväksyi syyskuussa 2020 alustavan periaatelinjauksen Kunnat ja kansallinen vesihuoltouudistus – Kuntaliiton näkökulmia vesihuoltouudistukseen.
Kiinteistön omistaja vastaa vesihuoltolain 6 § mukaan lähtökohtaisesti kiinteistönsä vesihuollosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 c § mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen.
Lain 136 § mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on muun muassa, että rakennuksen vedensaannin tai viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia.
Haja-asutusalueelle rakennettaessa rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee ennalta selvittää talousveden laatuvaatimukset täyttävän veden hankintamahdollisuudet kiinteistölle. Vastaavasti tulee selvittää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset täyttävät jätevesien käsittelymahdollisuudet kiinteistöllä.
Kiinteistökohtaisten vesihuoltoratkaisujen vaihtoehtona voi joissakin tapauksissa olla naapurikiinteistöjen yhteinen sopimusperusteinen vesihuollon järjestäminen tai laajemman paikallisen kiinteistökeskittymän kattavan, esimerkiksi osuuskuntamuotoisen, vesihuoltolaitoksen perustaminen.
Tällaista asiakkaiden omistamaa vesihuoltolaitostoimintaa suunniteltaessa on välttämätöntä ennalta varmistaa sen taloudelliset toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä sekä yhteensovitus kunnan vesihuollon kehittämissuunnitteluun.
Kuntaliitossa on toteutettu Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -projekti, jonka tavoitteena oli tarkastella vesiosuuskuntien toimintaa ja sen kehittämistä. Mukana projektissa olivat Kuntaliiton lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesilaitosyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus, Pellervo-seura ja Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry.
Projektin aikana on laadittu kattava opas, joka on ladattavissa kirjakaupastamme e-julkaisuna.
Oppaassa käsiteltäviä aihepiirejä ovat:
Vesiosuuskuntien välinen sulautuminen
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -oppaasta on lisäksi laadittu yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa koulutuspaketit eri kohderyhmille. Koulutuspaketteja voidaan käyttää esimerkiksi kuntien ja ELY-keskusten järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi ne helpottavat materiaaliin tutustumista itsenäisesti. Kohderyhminä ovat vesiosuuskunnat, luottamushenkilöt, kuntakonsernin henkilöstö sekä yhdistymisasioista kiinnostuneet. Kukin paketti on laadittu kyseisen kohderyhmän erityistarpeet huomioon ottaen.
Vesiosuuskunnat 1: Lainsäädäntö ja velvoitteet
Vesiosuuskunnat 2: Talousveden laadunvalvonta
Vesiosuuskunnat 3: Vesihuoltolaitoksen talouden hallinta
Vesiosuuskunnat 4: Ylläpito ja hallinnointi
Vesiosuuskunnat 5: Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen
Luottamushenkilöt 1: Kuntien tuki vesihuoltolaitoksille
Luottamushenkilöt 2: Vesihuollon maksut ja talouden hallinta
Luottamushenkilöt 3: Vesihuollon organisointi ja vesiosuuskunnat
Luottamushenkilöt 4: Kunnan tehtävät ja vastuut vesihuollossa
Kuntakonsernin henkilöstö 1: Kuntien tuki vesihuoltolaitoksille
Kuntakonsernin henkilöstö 2: Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta
Kuntakonsernin henkilöstö 4: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
Kuntakonsernin henkilöstö 5: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen
Yhdistymisasioista kiinnostuneet 1: Sulautuminen
Yhdistymisasioista kiinnostuneet 2: Liiketoimintakauppa
Yhdistymisasioista kiinnostuneet 3: Yhdistymisprosessin vaiheet
Millaisia ovat tulevaisuuden kuntien roolit ja niiden erityispiirteet. Esittelemme kuusi erilaista roolia.