Kunnilla on vastuu alueensa vesihuollosta. Vesihuoltopalvelujen tuottajat ja tekniset ratkaisut voivat vaihdella. Useimmissa kunnissamme kunnan vesihuoltolaitos on tärkein vesihuoltopalvelujen tuottaja. Se johtuu mm. vesihuoltopalvelun luonnollisesta monopolista. Yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut organisaatiot täydentävät kunnan laitoksen palveluja pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueilla.
Tärkeimpinä kunnan ohjauskeinoina vesihuollossa ovat vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen ja ajantasaisena pitäminen koko kunnan alueella sekä toiminta-alueiden hyväksyminen kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii vesihuollon valvontaviranomaisena.
Vesihuollon toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä vesihuollonkin organisaatiot kehittyvät ja alueellinen yhteistyö lisääntyy. Muutosta vauhdittavat myös ulkoiset tekijät: vesihuoltoalan teknistyminen ja kansainvälistyminen, palvelujen kaupan vapautuminen, ympäristövaatimusten kiristyminen ja pula ammattihenkilöstöstä.
Kuntaliiton hallitus hyväksyi kesäkuussa 2007 vesihuollon tulevaisuutta luotaavan ”Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa” –asiakirjan. Sen toivotaan olevan hyödyksi pohdittaessa kunnissa laadukkaan vesihuollon merkitystä osana kunnan elinvoimaa ja kunnan palveluja tulevaisuudessa.
Vesihuoltolain (VHL) ja Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen myötä kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla siirtyi kunnille. Raportissa on käsitelty kunnan hulevesien hallinnan kustannuskomponentit, hulevesitaksan määritys erilaisille kiinteistöille ja eri alueilla sekä
Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa
Päättäjille suunnattu tiivistelmä Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen oppaasta. Sisältää tiivistetysti ohjeita palvelutason määrittämiseen sekä kehittämissuunnitelman suositellun sisällön. (Piirroskuvat Markku Mäkelä)
