Tekniikka

Vesihuolto

Vesihuolto on kunnan asukkaiden ja alueen elinkeinoelämän välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Hyvin toimiva vesihuolto on kunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Toimintaa ohjaa vesihuoltolaki, jonka uudistukset tulivat voimaan 1.1.2026. Useisiin uusiin lain velvoitteisiin sisältyy siirtymäsäännöksiä.

Vesihuoltoon sisältyy vedenhankinta, talousveden käsittely ja jakelu sekä jätevesien käsittely eli viemäröinti ja puhdistus. Nämä tehtävät voivat olla kunnassa yhden kunnan vesihuoltolaitoksen vastuulla. Eri osatehtäviä voivat hoitaa myös erilliset organisaatiot. Vesihuoltolaitokset voivat olla myös usean kunnan yhteisiä tai yksityisiä. Uusia yksityisiä vesihuoltolaitoksia asiakasomisteisia vesiosuuskuntia lukuun ottamatta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista perustaa enää vuonna 2026. Vesiosuuskuntatoiminnasta kerrotaan alempana tällä sivulla.

Vesihuollon toimintaympäristö muuttuu moni tavoin. Kuntien yhteistyö lisääntyy, ja vesi- energia- ja jätehuollosta löydetään muun muassa kiertotaloutta ja energiatehokkuutta tukevia synergiahyötyjä. Joissakin kunnissa vesi- ja energiahuollon organisaatioita on yhdistetty.

Uudistettu vesihuoltolaki kannustaa entistä vahvemmin yhteistyön lisäämiseen ja vesihuolto-organisaatioiden yhdistymiseen sekä vesihuoltomaksujen asettamiseen palvelun kustannukset pitkällä aikavälillä kattavalle tasolle.

Alan muutosta vauhdittavat myös ulkoiset tekijät: vesihuoltoalan teknistyminen ja kansainvälistyminen, palvelumarkkinoiden monipuolistuminen, ympäristövaatimusten kiristyminen, ilmastonmuutos sekä pula ammattihenkilöstöstä.

Kannanotto:

Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa

Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa.pdf

Avaa kaikki

Vesihuollon järjestäminen ja kehittäminen

Kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä alueellaan silloin, kun yhdyskuntarakenteen kehittymisen taikka terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden vuoksi kiinteistökohtainen vesihuolto ei ole kestävällä tavalla toteutettavissa. Vesihuoltopalvelujen tuottajat ja tekniset ratkaisut voivat vaihdella. Vesihuoltolaitos toimii kuitenkin aina niin sanottuna luonnollisena monopolina, eli loppukäyttäjälle tarjottavaan vesihuoltopalveluun ei voi sen luonteen vuoksi syntyä kilpailua.

Useimmissa kunnissa kunnan vesihuoltolaitos on tärkein vesihuoltopalvelujen tuottaja. Yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut organisaatiot täydentävät usein kunnan laitoksen palveluja pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueilla. Uusien yksityisten vesihuoltoyhtiöiden perustaminen ei enää vuodesta 2026 alkaen ole mahdollista.

Tärkeimpinä kunnan ohjauskeinoina vesihuollossa ovat kunnan vesihuoltosuunnitelma koko kunnan alueella sekä toiminta-alueiden hyväksyminen ja niiden tarkistaminen vähintään kymmenen vuoden välein kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen toimivat vesihuollon valvontaviranomaisina toimialoillaan, ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on vesihuollon yleinen valvontaviranomainen.

Kunnan vesihuoltosuunnitelma ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Kunnan vesihuoltosuunnitelmassa kunta muodostaa kokonaiskäsityksen alueensa vesihuollon tarpeista ja tavoista tyydyttää ne. Suunnitelman sisältövaatimukset on esitetty uuden vesihuoltoasetuksen (1173/2025) 2 §:ssä.

Vesihuollon kehittämissuunnittelua tulisi laatia tiiviissä yhteistyössä kunnan maankäytön suunnittelun kanssa pitäen mielessä kestävän yhdyskunnan suunnitteluperiaatteet ja kaavan toteuttamisen taloudelliset reunaehdot.

Suunnitteluun on tärkeää ottaa mukaan jo varhaisessa vaiheessa kaikki kunnan alueella toimivat vesihuoltolaitokset. Vuoropuhelua on tarpeen käydä myös naapurikuntien ja pelastuslaitoksen kanssa. Taantuvilla alueilla täytyy myös arvioida tulevaisuuden ratkaisuja asuttujen kiinteistöjen vähentyessä alueilla, jotka ovat vesihuoltolaitoksen verkostojen piirissä.

Kunnan vesihuoltosuunnitelmassa tulee esittää kuvaus kunnan alueen vesihuollon palvelutasosta. Sen tulee perustua realistisiin arvioihin väestökehityksestä ja muusta vesihuoltopalvelujen tarpeesta sekä niiden kustannustehokkaista toteutustavoista.

Tärkeä päätös vesihuoltopalvelujen käytännön saatavuuden kannalta niin kiinteistönomistajien kuin vesihuoltolaitosten näkökulmasta on kunnan tekemä vesihuoltolaitoksen toiminta-aluerajaus. Toiminta-alueet tulee määritellä niin, että vesihuoltolaitos voi tuottaa vesihuoltopalvelut taloudellisesti ja asiakkaille kohtuullisin kustannuksin.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistön on liityttävä vesihuoltoverkostoon ja toisaalta vesihuoltolaitoksen on tarjottava kiinteistölle vesihuoltopalvelua. Liittämisvelvollisuudesta on mahdollista hakea tiettyjen ehtojen täyttyessä vapautusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Uudistetun vesihuoltolain kiinteistön liittämisvelvollisuutta koskevat siirtymäsäännökset lain voimaan tullessa olemassa olleiden rakennusten osalta riippuvat siitä, sijaitseeko kiinteistö taajamassa vai sen ulkopuolella. Vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun niin sanotun hajajätevesiasetuksen säännöksiä sovelletaan taajamien ulkopuolella osin rinnakkain.

Opas vesihuollon kehittämissuunnitelmaan ja palvelutason määrittelemiseen pähkinänkuoressa

Päättäjille suunnattu tiivistelmä Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -oppaastamme. Sisältää tiivistetysti ohjeita palvelutason määrittämiseen sekä kehittämissuunnitelman suositellun sisällön.

Opas on laadittu ennen vuoden 2026 alussa voimaan tullutta vesihuoltolain muutosta. Se on kuitenkin monelta osin edelleen käyttökelpoinen muun muassa kunnan vesihuoltosuunnitelman laatimisen tukimateriaalina, kunhan otetaan huomioon vesihuoltoasetuksen 2 §:ssä esitetyt vesihuoltosuunnitelman sisältövaatimukset.

Lataa julkaisu

Opas vesihuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen

Opas on Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projektimme tuotos. Oppaan tavoitteena on kannustaa kuntia vesihuollon systemaattiseen kehittämiseen, korostaa maankäytön suunnittelun näkökulmia vesihuollon kehittämisessä, tuoda vesihuollon palvelutason määritteleminen osaksi vesihuollon kehittämistä sekä laatia kuntien käyttöön vesihuollon kehittämissuunnitelman sisältömalli.

Tämä opas on laadittu aiemman vesihuoltolain mukaisesti, mutta se on soveltuvin osin edelleen käyttökelpoinen, kuten edellä mainittu tämän oppaan tiivistelmä.

Lataa julkaisu

Vesihuollon omistajapolitiikka ja -ohjaus

Uudistetun vesihuoltolain myötä kunta ei voi enää luopua vesihuoltolaitoksensa omistuksestaan miltään osin. Vesihuolto on olennainen osa kunnan asukkaiden, julkisten palvelujen ja elinkeinoelämän tarvitsemista välttämättömyyspalveluita ja liittyy kiinteästi kunnan strategiseen kehittämiseen.

Omistajapoliittisten vaihtoehtojen kavennuttua kunnan roolina vesihuollon kehittämisen ohella korostuukin vesihuoltolaitoksen omistajaohjaus. Vastuulliseen omistajuuteen kuuluvat selkeästi roolitettu ja näkemyksellinen omistajaohjaus, omaisuudenhallinnan kokonaisuuden haltuunotto sekä kehityshakuisuus.

Kunnalla on itsehallinnollisen asemansa vuoksi vapaus valita järjestämisvastuullaan olevan tehtävän organisointitapa. Myös vesihuollon osalta sekä kuntalain mahdollistamat julkisoikeudelliset organisaatiot että osakeyhtiömuotoinen toiminta ovat mahdollisia niin kunnan omassa kuin kuntien yhteisessä vesihuoltolaitostoiminnassa.

Kunnan vahva omistajuus ei sulje pois kuntien keskinäistä syvääkin yhteistyötä vesihuollon järjestämisessä ja siitä huolehtimisessa tai hallittua ja monipuolista yksityisen sektorin asiantuntijapalvelujen käyttöä.

Vastuulliseen omistajaohjaukseen päinvastoin kuuluu tarkastella toimintaympäristön muutoksia ja harkita myös yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon toiminnan laadun, häiriötilanteiden hallinnan sekä laitoksen talouden hallinnan näkökulmista.

Kunnan tavoitteena tulee olla kestävä vesihuolto, jossa korostuvat toimintavarmuus ja turvallisuus, hyvät resurssit ja johtaminen sekä kustannustehokkuus ja -vastaavuus sekä tasapuolisuus – ympäristöä unohtamatta. Tavoitteiden saavuttamiseen tukea voi saada toimintatapojen vertailusta ja yhteydenpidosta muiden toimintaolosuhteiltaan vastaavien vesihuoltolaitosten kanssa.

Onnistuneen omistajaohjauksen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on osaava luottamusjohto. On tärkeää löytää vesihuoltolaitosten hallintoelimiin päteviä, vesihuollon kehittämisestä kiinnostuneita päättäjiä. Vesihuoltolaitoksen luottamusjohdossa on tarpeen olla myös henkilöitä, joilla on riittävä vesihuoltoalan tuntemus.

Kansallinen vesihuoltouudistus

Kansalaisille ja elinkeinoelämälle välttämättömät häiriöttömät vesihuoltopalvelut ja niiden riskien hallinta vaativat toimiakseen puuttumista alan haasteisiin. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla toteutetussa hankkeessa 2020–2022 valmisteltiin laajassa yhteistyössä kansallista vesihuoltouudistusta.

Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma julkaistiin huhtikuussa 2021. Ohjelman visiona on Vastuullinen vesihuolto 2030, jolloin vesihuoltopalvelut ovat (edelleen) laadukkaita ja turvallisia ja lisäksi toimiala on hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä.

Toimenpide-ehdotuksina ovat muun muassa:

alueellisen yhteistyön ja toimialan rakennemuutoksen edistäminen
vesihuoltolaitosten omistajaohjauksen, omaisuuden hallinnan ja investointisuunnittelun kehittäminen
hyvän vesihuollon kriteeristön käyttöönotto
vesihuollon ammattipätevyyksien ja urapolkujen kehittäminen
vesihuoltoalan digitalisaatiovalmiuksien edistäminen

Ohjelman toimenpide-ehdotuksiin sisältyy vesihuoltolainsäädännön vaiheittainen uudistaminen vuodesta 2023 lähtien. Vesihuoltolaisäädännön uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistui lain tultua voimaan 1.1.2026. Käytännön työ hyvän vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa jatkuu kansallisen vesihuoltouudistuksen toimeenpano-ohjelman pohjalta vesihuoltolaitosten, kuntien, yritysten, järjestöjen ja valtionhallinnon toimijoiden yhteistyönä.

Osalllistumme kansallisen vesihuoltouudistuksen toteutukseen yhteistyössä muiden valtakunnallisten vesihuoltotoimijoiden kanssa ja tuemme kuntia uudistetun vesihuoltolain toimeenpanossa. Työvaliokuntamme hyväksyi syyskuussa 2020 alustavan periaatelinjauksen Kunnat ja kansallinen vesihuoltouudistus – Kuntaliiton näkökulmia vesihuoltouudistukseen.

Lisätietoa uudistuksesta:

www.mmm.fi/vesihuoltouudistus

Haja-asutuksen vesihuolto

Kiinteistön omistaja vastaa vesihuoltolain 6 § mukaan lähtökohtaisesti kiinteistönsä vesihuollosta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että rakentamislain (751/2023) 29–41 §:ssä säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät ja rakennuksen sijoittamisen osalta 45 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät kiinnittäen vesihuollon osalta erityistä huomiota 1 momentin kohtiin 6 ja 7.

Näiden kohtien mukaan rakennuspaikalla vedensaanti, jätevedet ja hulevedet tulee voida hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle eikä teiden, vedensaannin tai viemäröinnin järjestäminen saa aiheutaa kunnalle tai valtiolle erityisiä kustannuksia.

Haja-asutusalueelle rakennettaessa rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee ennalta selvittää talousveden laatuvaatimukset täyttävän veden hankintamahdollisuudet kiinteistölle. Vastaavasti tulee selvittää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset täyttävät jätevesien käsittelymahdollisuudet kiinteistöllä.

Kiinteistökohtaisten vesihuoltoratkaisujen vaihtoehtona voi joissakin tapauksissa olla naapurikiinteistöjen yhteinen sopimusperusteinen vesihuollon järjestäminen tai laajemman paikallisen kiinteistökeskittymän kattavan, esimerkiksi osuuskuntamuotoisen, vesihuoltolaitoksen perustaminen.

Tällaista asiakkaiden omistamaa vesihuoltolaitostoimintaa suunniteltaessa on välttämätöntä ennalta varmistaa sen taloudelliset toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä sekä yhteensovitus kunnan vesihuollon kehittämissuunnitteluun.

Lue lisää:

https://www.vesi.fi/tyokalut/kaivoveden-analyysitulkki/

***

Jätevedet kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä

Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksissään asettaa jätevesien käsittelylle lakia- ja asetusta ankarampia vaatimuksia paikallisten olosuhteiden niin edellyttäessä. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan määritellä alueet, joilla jätevesijärjestelmien on täytettävä jätevesiasetuksessa määritellyt ohjeelliset eli perustasoa ankarammat puhdistusvaatimukset. Lisäksi määräyksissä voidaan edellyttää muita vesiensuojelun kannalta tarpeellisia erityistoimenpiteitä tai rakenteita tai esimerkiksi suojaetäisyyksiä pilaantumiselle herkkiin kohteisiin. Ympäristönsuojelumääräysten jätevesiä koskevat vaatimukset tulee täyttää vasta, kun lain vaatimukset tulevat sovellettaviksi.

Jätevesijärjestelmän korjaamisen aikataulut

Pohjavesialueilla ja alle 100 metrin etäisyydellä vesistöistä sijaitsevien rakennusten, ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvien käyttökuntoisten jätevesijärjestelmien tulee täyttää ympäristönsuojelulaissa, hajajätevesiasetuksessa ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä jäteveden käsittelylle asetetut vaatimukset 31.10.2019 mennessä. Muilla alueilla sijaitsevien jätevesien käsittelyjärjestelmien on täytettävä puhdistusvaatimukset muun remontin yhteydessä.

Poikkeaminen vaatimuksista

Sellaisten kiinteistöjen osalta, joiden jätevesijärjestelmiltä edellytetään puhdistusvaatimusten täyttämistä määräaikaan 31.10.2019 mennessä, on omistajan tai haltijan mahdollista hakea kunnan määräämältä viranomaiselta poikkeamista jätevesien käsittelyvaatimuksista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeaminen vaatimuksista voidaan myöntää, jos ympäristönsuojelulaissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on, että jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää huomattavan vähäisenä tai että edellytetyt toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon:

kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella;
kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;
kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Automaattisesti vapautettuja jätevesijärjestelmien korjausvelvoitteesta ovat sellaiset kiinteistöt, joiden omistaja tai haltija on syntynyt ennen 9.3.1943 edellyttäen, että kiinteistön jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen eikä aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Jätevesihuollon jätteet

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä syntyvät jätteet, kuten lietteet, tulee käsitellä jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten vaatimusten mukaisesti. Jätehuoltomääräyksissä voidaan määrätä esimerkiksi vähimmäistyhjennysvälit jätevesisäiliöille ja sallia lietteiden pienimuotoinen omatoiminen käsittely. Jätteiden asianmukaista käsittelyä valvoo alueellaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Jätevesijärjestelemien rakentaminen

Jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisesta, sen luvanvaraisuudesta ja valvonnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja - asetuksessa. Kunnat voivat lisäksi antaa jätevesijärjestelmien rakentamista koskevaa ohjausta rakennusjärjestyksessään. Myös kaavoilla voidaan edistää pinta- ja pohjavesiensuojelua mm. ohjaamalla rakentamista sopiville paikoille ja antamalla pohjavesi- ja ranta-alueilla tarvittavia määräyksiä jätevesihuollosta. Jätevesijärjestelmien rakentamisen luvituksesta ja valvonnasta vastaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Neuvontaa

Kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomainen antavat jätevesihuoltoa koskevaa yleistä neuvontaa alueensa asukkaille ja rakentajille. Yksilöityä neuvontaa ja tietoa haja-asustuksen jätevesihuollosta antavat valtion ympäristöhallinnon rahoittamana lukuisat alueelliset vesiensuojeluntoimijat, kuten esimerkiksi vesiensuojeluyhdistykset ja alueelliset ympäristöpalvelukeskukset.

Lisätietoja:

Kiinteistön jätevesien käsittely
Valtion ympäristöhallinto
Jätevesineuvonta
Syventävää tietoa hajajätevesistä
Valtion ympäristöhallinto
Puhdistamosivusto jätevesien käsittelymenetelmistä
Jätevesiopas
Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto

Kuntakirje 3.4.2017
Kuntaliitto ja ympäristöministeriö

Kirje kunnille
Kuntaliitto ja ympäristöministeriö, v. 2011

Hajajätevesi sääntelyn lievennykset voimassa - kuntia ohjeistetaan toimeenpanossa

Haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuissa nyt loppukirin aika

Osuuskunnat vesihuoltotoimijoina kunnassa

Maaseudulla vesiosuuskunnat ovat monin paikoin tärkeitä kunnan alueen vesihuoltotoimijoita. Alueen asukkaiden ja muiden asiakkaidensa omistamina ne ovat vahvasti sidoksissa paikalliseen identiteettiin ja palvelevat yleensä hyvin asiakkaiden tarpeita.

Vesihuoltopalvelujen tarjoaminen asiakasomisteisten osuuskuntien avulla voi olla vaihtoehto tulevaisuudessakin. Monin paikoin kuitenkin varsinkin pienempien osuuskuntien strateginen ymmärrys vesihuoltotoiminnan erilaisista viranomaisvaatimuksista, omaisuudenhallinnasta ja toiminnan taloudellisesta kestävyydestä on puutteellinen.

Osuuskuntia tulee eri tavoin kannustaa osaamisensa vahvistamiseen joko käyttämällä ulkopuolisia palveluja tai yhdistämällä osuuskuntia. Kunnalla on alueensa vesihuollon kehittäjänä tärkeä rooli pitää säännöllisesti yhteyttä osuuskuntiin ja ohjata niitä kohti kestävämpää toimintatapaa.

Kunnan on tulevaisuudessa huolehdittava yhä paremmin myös siitä, että mahdollisia uusia osuuskuntia perustettaessa päätökset perustuvat luotettaviin ennakkotietoihin keskitetyn vesihuollon todellisen tarpeen laajuudesta ja osuuskunnan kykyyn vastata vesihuollosta pitkäjänteisesti. Lähtökohtana ei pidä olla ajatus toiminnan siirtämisestä myöhemmin kunnan vesihuoltolaitokselle.

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -projekti

Toteutimme vuonna 2013 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -projektin, jossa tarkasteltiin vesiosuuskuntien toimintaa ja sen kehittämistä. Mukana projektissa olivat myös maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesilaitosyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus, Pellervo-seura ja Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry.

Projektin aikana laadittiin kattava Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas, jonka sisältö on pääosin edelleen käyttökelpoista, kunhan vesihuoltolakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2014 ja sen jälkeen tehdyt muutokset otetaan huomioon.

Oppaassa käsiteltäviä aihepiirejä ovat:

Toimintaympäristön muutoksen vaikutukset vesihuoltotoimintaan
Vesihuollon järjestäminen: vesihuoltoverkostojen laajentaminen, toiminta-alueen rajaaminen, liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen, haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen
Vesihuoltolaitosten talouden hallinta ja kuntien vesihuoltoavustukset
Vesiosuuskunnan hallinto ja sen vastuut
Vesiosuuskunnan tehtävät – vesiosuuskunnan laadukas toiminta
Sopimuspohjaisen toiminnan vaihtoehdot ja mahdollisuudet
Vesihuoltolaitosten välisen yhdistymisen haasteet
Vesiosuuskunnan yhdistäminen kunnalliseen vesihuoltolaitokseen
Vesiosuuskuntien välinen sulautuminen

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -oppaasta on lisäksi laadittu yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa koulutuspaketit eri kohderyhmille. Koulutuspaketteja voidaan käyttää esimerkiksi kuntien ja ELY-keskusten järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi ne helpottavat materiaaliin tutustumista itsenäisesti.