Energiankäyttö ja -tuotanto
Kunnat vaikuttavat päätöksillään merkittävästi energian käytön ja tuotannon toimitusvarmuuteen, kestävyyteen ja kustannuksiin. Kustannusten ja kestävyyden (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus) merkitys kasvaa. Suomen tapaisessa arktisessa maassa yhä tärkeämpää on kuitenkin huolehtia energian toimitusvarmuudesta ja siihen läheisesti liittyvästä huoltovarmuudesta.
Tältä sivulta löytyy tietoa ja vinkkejä kuntakonsernien energia-asioista.
Kuntien omistamat asuin- ja palvelurakennukset sekä muut kuntatekniset toiminnot tarvitsevat häiriöttä sähkö-, lämpö- ja jäähdytysenergiaa. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen.
Kuntakonserneihin kuuluvat energiayhtiöt puolestaan tuottavat suurimman osan Suomen kuntien kaukolämpö- ja jäähdytysenergiasta. Myös sähköntuotannon ja -jakelun merkitys on huomattava kuntien kokonaan tai osittain omistamissa energiayhtiöissä.
Kunnan enemmistöosuus on yleisintä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (ns. CHP-laitokset), kun taas ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuotannossa enemmistöosuus on useimmiten muilla omistajatahoilla kuin kunnilla. Kuntaomisteisilla lämpöyhtiöillä ja lämpöyrittäjyydellä on myös aluetaloudellista merkitystä.
Lisäksi kunta voi maankäyttöön liittyvillä päätöksillä vaikuttaa uusiutuvan energian käyttöön energiatehokkuuteen alueellaan.
Avaa kaikki
Kunnat ja energiantuotanto
Hyvinvoinnin perusedellytyksenä on normaalioloissa riittävä ja häiriötön lämmön, sähkön sekä tarvittaessa myös jäähdytyksen saanti. Lisäksi energiansaanti on turvattava vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen aikana. Rakennusten lämmitys, energiavaltainen teollisuus ja pitkät välimatkat korostavat oman energiantuotannon merkitystä Suomessa.
Kunnat ovat keskeisiä kaukolämpöpalveluiden toimittajia ja järjestäjiä sekä merkittävä toimijoita lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Kuntaomisteiset energiayhtiöt ovat myös mukana sähkönjakelussa, sähkökaupassa ja maakaasun jakelussa. Kaukojäähdytys tekee tuloaan suurimpiin kuntiin.
Energian tuotanto- ja jakelupalvelut hoidetaan käytännössä liiketaloudellisin perustein yhtiömuotoisena toimintana. Yhtiöiden omistajaohjaus hoidetaan tällöin yhtiön hallitukseen kunnan valitsemien henkilöiden kautta ja yhtiökokouksissa.
Tuotannon polttoainevalinnoilla ja -menetelmillä vaikutetaan paitsi energian hintoihin myös merkittävästi ilmastonmuutokseen, paikalliseen ilmanlaatuun ja energiaomavaraisuuteen. Valinnoilla on myös välillisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja työllisyyteen.
Sähkö- ja kaasumarkkinoita koskeva lainsäädäntö säätelee luonnollisena monopolina toimivan paikallisen sähkönjakelun hinnoittelun kohtuullisuutta ja toimitusvarmuutta. Sähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaiset, ja kuluttajalla on mahdollisuus vaihtaa sähköntoimittajaansa.
Kaukolämmöllä on erillisen verkostonsa myötä periaatteessa monopoli kaupunkikeskustoissa ja taajamissa, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain niin sanottu kaukolämpöpykälä (MRL 57 a §) kumottiin vuonna 2018.
Kaukolämpöpykälän nojalla kunnalla oli mahdollisuus asettaa uusiin kaavoihin kiinteistölle tietyin edellytyksin velvoite liittyä kaukolämpöverkkoon. Nykyään kaukolämpö kilpailee kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien kanssa.
Energian tuottaminen ja jakelun järjestäminen ovat olennainen osa kuntien yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua.
Avustamme kuntia erilaisissa energian tuotantoon, energiayhtiöiden omistajapolitiikkaan ja energiankäyttöön käyttöön liittyvissä kysymyksissä.
Lue lisää:
Kaukolämpö
Lähes jokaisessa Suomen kunnassa tuotetaan ja jaetaan kaukolämpöä. Se on varma ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää rakennuksia kaupungeissa ja taajamissa. Kunnat ovat itse sekä lämmön käyttäjiä että usein lämmön tuottajia. Yhtiömuotona on useimmiten osakeyhtiö, mutta myös muita yhtiömuotoja on käytössä.
Kaukolämmityksessä lämpö tuotetaan paikallisesti erilaisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla, puulla, turpeella, öljyllä tai hiilellä. Viime vuosina suuntaus on ollut pois fossiilisista polttoaineista. Kaukolämmityksessä voidaan hyödyntää myös uusia lämmönlähteitä maaperästä ja vesistöistä. Lisäksi teollisuustuotannosta jäävää lämpöä voidaan hyödyntää joko sellaisenaan tai lämpöpumppujen avulla.
Kaukolämmityksen ympäristöystävällisyys perustuu siihen, että suuremmissa voimalaitoksissa voidaan käyttää polttoaineen energia tehokkaammin hyväksi. Myös savukaasujen puhdistusmenetelmät ovat parempia kuin kiinteistökohtaisessa lämmöntuotannossa, mikä takaa puhtaamman ilman.
Energiataloudellisesti erittäin tehokas tuotantotapa on lämmön ja sähkön yhteistuotanto. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on olemassa oleva esimerkki energia-alan sektori-integraatiosta, jolla pyritään tulevaisuudessa madaltamaan eri energiamuotojen välisiä raja-aitoja.
Kaukojäähdytys eli rakennusten ilmanvaihdon tarvitseman jäähdytysenergian tuotanto ja jako yleistyvät suuremmissa kunnissa.
Lue lisää:
Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS)
Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja kunta-alan välisin sopimuksin jo 1990-luvulta lähtien. Ensimmäisellä sopimuskaudella (2008–2016) kunta-alan sopimuksen kattavuus oli väestömäärällä mitattuna noin 75 prosenttia. Sopimusmenettely jatkuu kaudella 2017–2025. Mukana ovat kunta-alan lisäksi elinkeinoelämä, kiinteistöala ja lämmityspolttonesteiden jakeluyritykset.
Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmasto- ja energiapakettia, jolla pyrittiin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. EU:n vuoden 2030 paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 32,5 prosentin tehostamistavoite osana yleistä 40 prosentin päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta.
Energia on kuntien toimitiloissa, katuvalaistuksessa ja kuntateknisissä toiminnoissa tärkeä kustannustekijä, johon tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) tukee osaltaan myös muiden velvoitteiden tai tärkeiden energiaan liittyvien asioiden toteutusta.
Ne koskevat muun muassa uusien rakennusten rakennusmääräyksiä ja julkisten hankintojen energia- ja resurssitehokkuutta, energiakatselmuksia, viestintää sekä energiantuotantoa ja -jakelua. Valtio myöntää edelleen avustuksia sopimuskumppaneille sekä energiakatselmusten että energiainvestointien tekoon.
Energiatehokkuussopimuksella edistetään kunnan tai kuntayhtymän energiatehokkuuden jatkuvaa ja määrätietoista parantamista. Energiatehokkuuden ohella sopimukseen sisältyy myös uusiutuvan energian osuuden lisääminen. KETS helpottaa kunnan tai kuntayhtymän omien energia- ja ilmastotavoitteiden toteutusta ja on kannustavana esimerkkinä kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yrityksille.
Lue lisää:
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Kunnat mukaan uusiin energiatehokkuussopimuksiin 2017–2025
Liittyjäkohtainen asiakirja (liittymisdokumentit) ja kunta-alan energiatehokkuussopimus
Energiatuet
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää vuosittaisten määrärahojensa puitteissa energiatukia. Energiarahoitusta voi olla saatavissa myös Euroopan Unionilta.
Kuntien energiansäästö- ja -tuotantoinvestoinnit
Kuntien ja yritysten energiasäästöön ja uusiutuvan energian tuottamiseen liittyviä investointeja rahoittaa pääasiassa Business Finland (TEKES). Avustuksia voi hakea jatkuvasti, kuitenkin aina ennen hankkeeseen ryhtymistä. Hakumenettely on sähköinen.
Tavanomaiseen teknologiaan liittyvissä energiansäästöinvestoinneissa etusijalla ovat kuntien energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät. Suuret avustushakemukset käsittelee edelleen työ- ja elinkeinoministeriö.
Sähköntuotannon syöttötariffi ja tuotantotuki
Uusiutuvan energian lisäämistavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä vauhditettiin uusiutuvan energian sähköntuotannon syöttötariffi- ja tuotantotukijärjestelmällä. Se koski rajatusti tuulivoimaa, biokaasua ja metsähaketta ja teollisuuden puupolttoaineita sähkön tuotannossa.
Uusien voimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä on sulkeutunut vuosina 2017–2021, mutta vanhoille laitoksille syöttötariffia maksetaan 12 vuotta siitä, kun oikeus siihen on alkanut. Energiavirasto hoitaa syöttötariffiin ja tuotantotukeen liittyvät käytännön asiat.
Jakeluinfrastruktuurituki
Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön edistämiseksi myönnetään tukea liikenteen infrastruktuurihankkeisiin. Tuen hakija voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä vuosittain tarjouskilpailun perusteella.
Tuki on tarkoitettu bussien latausjärjestelmiin ja julkisiin lataus- ja kaasuntankkausasemiin. Työpaikkojen pysäköintialueille rakennettavat, työntekijöille osoitetut latauspisteet eivät ole julkisia, joten ne eivät ole jakeluinfrastruktuurituen piirissä.
Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen
Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustuksia asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutoksiin. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat yhteisöt (esim. taloyhtiöt, vuokrataloyhteisöt) sekä niiden omistamat pysäköintiyhtiöt. Myös työpaikkojen latauspisteille on saatavilla tukea.
Avustus kunnille öljylämmityksestä luopumiseen
Kunnat ja kuntien liikelaitokset voivat saada avustusta öljylämmityksestä luopumiseen. Avustuksen perustaso on 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Jos kunta on liittynyt Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS), tuki on 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Avustusta voidaan myöntää kuntien omistamien kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja muuttamiseen muihin lämmitysmuotoihin. Öljylämmitysjärjestelmä on poistettava kokonaan (ei saa jäädä rinnalle tai varajärjestelmäksi).
Lue lisää:
Liikenteen infrastruktuurituen tarjouskilpailu
Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen
Energianeuvonta
Energia-asioihin liittyvää aineistoa, neuvontaa ja opastusta eri kuluttajaryhmille tarjoaa valtakunnallisesti Motiva Oy. Rakentamisen, kuluttajien ja lukuisat energia-alan järjestöt sekä paikalliset energiayhtiöt voivat tarjota neuvontaa.
Kuluttajien energianeuvonta
Valtakunnallisesti kattavaa puolueetonta ja laaja-alaista neuvontaa on kehitetty vuodesta 2010. Tuolloin käynnistettiin parivuotinen Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön tukema kuluttajien energianeuvontakokeilu Motivan koordinoimana.
Kokeilua on vuosittain jatkettu osin valtion tukemana työ- ja elinkeinoministeriön osittaisella tuella ja maakuntien ja suurimpien kuntien vetämänä. Nykyään Energiavirasto rahoittaa kaikissa Manner-Suomen maakunnissa energianeuvontaa.
Energiatoimistot
EU:n osittaisella tuella on Suomeen perustettu paikallisia tai alueellisia energiatoimistoja, joiden tehtävänä on energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen. Kolmivuotisen tukikauden jälkeen osa toimistoista on jatkanut toimintaa muulla hankerahoituksella ja kuntien tai maakuntien tuella.
Energiatoimistot ovat toimineet aloitteellisesti mm. kohderyhmittäin räätälöidyn kampanjoin ja ohjelmin. Tyypillisiä kohderyhmiä ovat taloyhtiöt, kunnat, pienrakentajat ja pk-yritykset.
Korjausneuvonta
Asuinrakennusten korjauksella on vahva yhteys energian käyttöön. Ympäristöministeriö on tuottanut verkkopalvelun helpottamaan taloyhtiöiden ja pientalon korjaustoimenpiteitä. Asiantuntijoiden kokoama sisältö on tarkoitettu asukkaille, omistajille ja taloyhtiöille sekä kiinteistönhoidon ammattilaisille. Rakentamis- ja korjausneuvontaa voi saada joidenkin kuntien rakennusvalvonnan kautta. Lisäksi järjestöillä voi olla omaa jäsenistöään palvelevaa neuvontaa.
Liikkumisen ohjaus
Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Traficom tukevat vuosittain hankepohjaisia esityksiä kestävän liikenteen (jalankulku, joukkoliikenne ja pyöräily) edistämiseksi. Näissä on mukana myös energiankäytön neuvontaan liittyviä osioita.
Puuenergianeuvonta
Metsäkeskuksiin on koulutettu maa- ja metsätalousministeriön tuella puuenergianeuvojia. Myös bioenergianeuvoja-nimike voi joissain tapauksissa olla käytössä. Neuvojat palvelevat lähinnä metsän- tai maatilanomistajia.
ManagEnergy-neuvontasivusto
EU:n Älykäs Energia (IEE) -ohjelma tukee kunta- ja maakuntatason energianeuvontatyötä ja siinä erityisesti jäsenmaiden keskinäistä tiedonvaihtoa sivustonsa avulla.
EU-rahoitusneuvonta
EU-rahoitusneuvontapalvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Palvelun tavoitteena on tarjota keskitettyä tietoa EU-rahoituksesta sekä edesauttaa sen kansallista hyödyntämistä.
Lue lisää:
Energian hankinta
Sähkön, lämmitysöljyn ja muiden polttonesteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta saa lisätietoa Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä. Neuvontayksiköstä saa tietoa myös latauspisteiden hankinnasta.
Lue lisää:
Talotekniikan viestintäfoorumi – vinkkejä rakennusten energiatehokkaaseen ylläpitoon
Rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville on tarjolla ajantasaista tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa säätämällä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät oikein sekä pitämällä järjestelmät kunnossa.
Talotekniikan viestintäfoorumin tuottama aineisto sisältää muistilistan järjestelmien kausitoimenpiteistä, joita ovat eri vuodenaikoina tehtävät säätö- ja huoltotoimet. Lisäksi aineisto sisältää suosituksia 1–10 vuoden välein tehtävistä säädöistä ja tarkastuksista sekä vinkkejä teknisten järjestelmien parannuksiin.
Tehostetulla viestinnällä ja neuvonnalla toimeenpannaan kansallisesti EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD). Suomessa direktiivin velvoitteet on päätetty toteuttaa jatkamalla ja laajentamalla vapaaehtoista neuvontamenettelyä pakollisten järjestelmien energiatehokkuustarkastusten sijaan.
Talotekniikan viestintäfoorumin kuuluu suuri joukko alan toimijoita, jotka tuottavat aineistoa ja tekevät viestintää yhteistyössä.
Kuntaliiton lisäksi mukana ovat Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Helen Oy, Isännöintiliitto ry, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland rf (VSF).
Foorumin toimintaa koordinoi Motiva, ja työn mahdollistaa ympäristöministeriö.
Lisätietoa Motivan sivuilla:
Tuoreiden tapahtumiemme materiaaleja
Miten välttää sähköautoilun sudenkuopat kunnissa?
Ladattavat autot yleistyvät kunnissa. Samalla kasvaa latauspisteiden tarve, johon liittyy usein myös sähköjärjestelmään tehtäviä muutoksia.
Sähköautoista ja latauspisteistä järjestettiin 25.1.2023 webinaari, jossa muun muassa kunnista lähetettyjen kysymysten pohjalta käytiin läpi ladattavien autojen ja latauspisteiden hankintaa ja käyttöä. Asiantuntijana oli DI Vesa Linja-aho, joka on laatinut useita oppaita aiheesta ja joka on myös itse pitkän linjan sähköautoilija.
Energiawebinaari 8.9.2022
Ajankohtaiseen energiatilanteeseen liittyen järjestimme avoimen energiawebinaarin, jossa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja sekä tarjottiin kuntatoimijoille mahdollisuus keskustella vireillä olevista ja mahdollisesti muista tarvittavista energiansäästötoimenpiteistä energian hinnan ja saatavuuden epävarmuuden oloissa.
- Ohjelma
- Tiedote 8.9.2022
- Kuntien energiansäästötoimet kyselyn tuloksia (Vesa Peltola, Kuntaliitto)
- Lappeenranta - energiatoimenpiteet (Ilkka Räsänen, Lappeenranta)
- Sähkön riittävyydestä talvella 2022–2023 (Arto Pahkin, Fingrid)
EU-vaalit ovat kuntavaalit
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.