Energiankäyttö ja -tuotanto

Kunnat vaikuttavat päätöksillään merkittävästi energian käytön ja tuotannon toimitusvarmuuteen, kestävyyteen ja kustannuksiin. Kustannusten ja kestävyyden (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus) merkitys kasvaa, mutta Suomen tapaisessa arktisessa maassa tärkeimpänä on huolehtia energian toimitusvarmuudesta. Kuntien omistamat asuin- ja palvelurakennukset sekä muut kuntatekniset toiminnot tarvitsevat häiriöttä sähkö-, lämpö- ja jäähdytysenergiaa. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen.

Kuntakonserneihin kuuluvat energiayhtiöt puolestaan tuottavat suurimman osan Suomen kuntien kaukolämpö- ja jäähdytysenergiasta, mutta myös sähköntuotannon ja -jakelun merkitys on huomattava kuntien kokonaan tai osittain omistamissa energiayhtiöissä. Kuntaomisteisilla lämpöyhtiöillä ja lämpöyrittäjyydellä on myös aluetaloudellista merkitystä.

Lisäksi kunta voi maankäyttöön liittyvillä päätöksillä vaikuttaa uusiutuvan energian käyttöön energiatehokkuuteen alueellaan.

Energian käyttö ja tuotanto -sivuilta löytyy tietoa ja vinkkejä kuntakonsernien energia-asioista.

Avaa kaikki

Kunnat ja energiantuotanto

Hyvinvoinnin perusedellytyksenä on päivittäinen, turvallinen sekä häiriötön lämmön, sähkön sekä myös joskus jäähdytyksen saanti. Rakennusten lämmitys, energiavaltainen teollisuus ja pitkät välimatkat edellyttävät paljon energiaa, jolloin energian keskeinen merkitys Suomessa korostuu. Kunnat ovat keskeisiä kaukolämpöpalveluiden toimittajia ja järjestäjiä sekä merkittävä toimijoita lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Kunnat ovat myös mukana sähkönjakelussa, sähkökaupassa ja maakaasun jakelussa. Kaukojäähdytys tekee tuloaan suurimpiin kuntiin.

Energian tuotanto- ja jakelupalvelut hoidetaan käytännössä liiketaloudellisin perustein yhtiömuotoisena toimintana. Yhtiöiden omistajaohjaus hoidetaan tällöin yhtiön hallitukseen kunnan valitsemien henkilöiden kautta ja yhtiökokouksissa.

Tuotannon polttoainevalinnoilla ja -menetelmillä vaikutetaan paitsi energian hintoihin myös merkittävästi ilmastonmuutokseen, paikalliseen ilmanlaatuun ja energiaomavaraisuuteen. Valinnoilla on myös välillisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja työllisyyteen.

Sähkö- ja kaasumarkkinoita koskeva lainsäädäntö säätelee luonnollisena monopolina toimivan paikallisen sähkönjakelun hinnoittelun kohtuullisuutta ja toimitusvarmuutta. Sähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaiset, ja kuluttajalla on mahdollisuus vaihtaa sähköntoimittajaansa. Kaukolämmöllä on erillisen verkostonsa myötä periaatteessa monopoli kaupunkikeskustoissa ja taajamissa, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain ns. kaukolämpöpykälä (MRL 57 a §) kumottiin vuonna 2018. Kaukolämpöpykälän nojalla kunnalla oli mahdollisuus asettaa uusiin kaavoihin kiinteistölle tietyin edellytyksin velvoite liittyä kaukolämpöverkkoon. Nykyään kaukolämpö kilpailee kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien kanssa.

Energian tuottaminen ja jakelun järjestäminen ovat olennainen osa kuntien yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua.

Kuntaliitto avustaa kuntia erilaisissa energian tuotantoon, energiayhtiöiden omistajapolitiikkaan ja energiankäyttöön käyttöön liittyvissä kysymyksissä. 

Lue lisää:

Energiateollisuus 

Huoltovarmuuskeskus 

Tilastokeskus 

Kaukolämpö

Monissa suomalaisissa kunnissa tuotetaan ja jaetaan kaukolämpöä, joka on varma ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää rakennuksia. Kunnat ovat itse sekä lämmön käyttäjiä myös usein lämmön tuottajia.

Kaukolämmityksessä lämpö tuotetaan paikallisesti erilaisilla polttoaineilla kuten maakaasulla, puulla, turpeella, öljyllä tai hiilellä. Viime vuosina suuntaus on ollut pois fossiilisista polttoaineista. Kaukolämmityksessä voidaan hyödyntää myös uusia lämmönlähteitä maaperästä ja vesistöistä. Lisäksi teollisuustuotannosta jäävää lämpöä voidaan hyödyntää joko sellaisenaan tai lämpöpumppujen avulla.

Kaukolämmityksen ympäristöystävällisyys perustuu siihen, että suuremmissa voimalaitoksissa voidaan käyttää polttoaineen energia tehokkaammin hyväksi. Myös savukaasujen puhdistusmenetelmät ovat parempia kuin kiinteistökohtaisessa lämmöntuotannossa, mikä takaa puhtaamman ilman. Energiataloudellisesti erittäin tehokas tuotantotapa on lämmön ja sähkön yhteistuotanto. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on olemassa oleva esimerkki energia-alan sektori-integraatiosta, jolla pyritään tulevaisuudessa madaltamaan eri energiamuotojen välisiä raja-aitoja.

Kaukojäähdytys eli rakennusten ilmanvaihdon tarvitseman jäähdytysenergian tuotanto ja jako yleistyvät suuremmissa kunnissa.

Lue lisää:

Lämpöyrittäjyys 

Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS)

Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja kunta-alan välisin sopimuksin jo 1990-luvulta lähtien. Ensimmäisellä sopimuskaudella (2008–2016) kunta-alan sopimuksen kattavuus oli väestömäärällä mitattuna noin 75 %. Sopimusmenettely jatkuu kaudella 2017–2025. Mukana ovat kunta-alan lisäksi elinkeinoelämä, kiinteistöala ja lämmityspolttonesteiden jakeluyritykset.

Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmasto- ja energiapakettia, jolla pyrittiin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. EU:n vuoden 2030 -paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 32,5 % tehostamistavoite osana yleistä 40 % päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta.

Energia on kuntien toimitiloissa, katuvalaistuksessa ja kuntateknisissä toiminnoissa tärkeä kustannustekijä, johon tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) tukee osaltaan myös muiden velvoitteiden tai tärkeiden energiaan liittyvien asioiden toteutusta. Ne koskevat mm. uusien rakennusten rakennusmääräyksiä ja julkisten hankintojen energia- ja resurssitehokkuutta, energiakatselmuksia, viestintää sekä energiantuotantoa ja -jakelua. Valtio myöntää edelleen avustuksia sopimuskumppaneille sekä energiakatselmusten että energiainvestointien tekoon.

Energiatehokkuussopimuksella edistetään kunnan tai kuntayhtymän energiatehokkuuden jatkuvaa ja määrätietoista parantamista. Energiatehokkuuden ohella sopimukseen sisältyy myös uusiutuvan energian osuuden lisääminen. KETS helpottaa kunnan tai kuntayhtymän omien energia- ja ilmastotavoitteiden toteutusta ja on kannustavana esimerkkinä kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yrityksille.

Liittyjäkohtainen asiakirja (liittymisdokumentit) ja kunta-alan energiatehokkuussopimus löytyvät verkko-osoitteessa . Verkkopalvelusta löytyy myös sopimukseen liittyneet kunnat ja kuntayhtymät. Liittymisen tukea

Lue lisää:

Kunnat mukaan uusiin energiatehokkuussopimuksiin 2017-2025

Energiatehokkuussopimukset 2017-2025  

Motiva

Energiavirasto

Kunta-alan energiatehokkuussopimukset

Liittyjäkohtainen asiakirja (liittymisdokumentit) ja kunta-alan energiatehokkuussopimus

Energiatuet

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää vuosittaisten määrärahojensa puitteissa energiatukia. Energiarahoitusta voi olla saatavissa myös Euroopan Unionilta.  

Kuntien energiansäästö- ja -tuotantoinvestoinnit

Kuntien ja yritysten energiasäästöön ja uusiutuvan energian tuottamiseen liittyviä investointeja rahoittaa pääasiassa Business Finland (TEKES). Avustuksia voi hakea jatkuvasti, kuitenkin aina ennen hankkeeseen ryhtymistä. Hakumenettely on sähköinen. Tavanomaiseen teknologiaan liittyvissä energiansäästöinvestoinneissa etusijalla ovat kuntien energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät. Suuret avustushakemukset käsittelee edelleen työ- ja elinkeinoministeriö.

Sähköntuotannon syöttötariffi ja tuotantotuki

Uusiutuvan energian lisäämistavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä on tukimuotona uusiutuvan energian sähköntuotannon syöttötariffi- ja tuotantotukijärjestelmä. Se koskee rajatusti tuulivoimaa, biokaasua ja metsähaketta ja teollisuuden puupolttoaineita sähkön tuotannossa.
Energiavirasto hoitaa syöttötariffiin ja tuotantotukeen liittyvät käytännön asiat. Metsähakkeella tuotettavaan sähköön ei uusille voimalaitoksille saanut tukea 15.3.2021 jälkeen.  

Jakeluinfrastruktuurituki

Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön edistämiseksi myönnetään tukea liikenteen infrastruktuurihankkeisiin. Vuosina 2018–2021 myönnettävän tuen kohteena ovat lataus- ja kaasutankkausverkkojen laajentamiseen liittyvät investoinnit (VN asetus 498/2018). Tuen hakija voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä vuosittain tarjouskilpailun perusteella. Tuki on tarkoitettu bussien latausjärjestelmiin ja julkisiin lataus- ja kaasuntankkausasemiin. Työpaikkojen pysäköintialueille rakennettavat, työntekijöille osoitetut latauspisteet eivät ole julkisia, joten ne eivät ole jakeluinfrastruktuurituen piirissä.

Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustuksia asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutoksiin. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat yhteisöt (esim. taloyhtiöt, vuokrataloyhteisöt) sekä niiden omistamat pysäköintiyhtiöt.

Avustus kunnille öljylämmityksestä luopumiseen

Kunnat ja kuntien liikelaitokset voivat saada avustusta öljylämmityksestä luopumiseen. Avustuksen perustaso on 20 % hyväksyttävistä kustannuksista. Jos kunta on liittynyt Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS), tuki on 25 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta voi hakea kustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 1.6.2020 alkaen.  Avustusta voidaan myöntää kuntien omistamien kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja muuttamiseen muihin lämmitysmuotoihin. Öljylämmitysjärjestelmä on poistettava kokonaan (ei saa jäädä rinnalle tai varajärjestelmäksi).

Lue lisää:

Business Finland

Energiavirasto

Energiatehokkuussopimukset

Energia- ja investointituet

Liikenteen infrastruktuurituen tarjouskilpailu

Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen

Avustus kunnille öljylämmityksestä luopumiseen

Energianeuvonta

Energia-asioihin liittyvää aineistoa, neuvontaa ja opastusta eri kuluttajaryhmille tarjoaa valtakunnallisesti Motiva Oy. Rakentamisen, kuluttajien ja lukuisat energia-alan järjestöt sekä paikalliset energiayhtiöt voivat tarjota neuvontaa.

Kuluttajien energianeuvonta

Valtakunnallisesti kattavaa puolueetonta ja laaja-alaista neuvontaa on kehitetty vuodesta 2010. Tuolloin käynnistettiin parivuotinen Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön tukema kuluttajien energianeuvontakokeilu Motivan koordinoimana. Sitä on vuosittain jatkettu osin valtion tukemana työ- ja elinkeinoministeriön osittaisella tuella ja maakuntien ja suurimpien kuntien vetämänä. Nykyään Energiavirasto rahoittaa kaikissa Manner-Suomen maakunnissa energianeuvontaa. 

Energiatoimistot

EU:n osittaisella tuella on Suomeen perustettu paikallisia tai alueellisia energiatoimistoja, joiden tehtävänä on energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen. Kolmivuotisen tukikauden jälkeen osa toimistoista on jatkanut toimintaa muulla hankerahoituksella ja kuntien tai maakuntien tuella. Energiatoimistot ovat toimineet aloitteellisesti mm. kohderyhmittäin räätälöidyn kampanjoin ja ohjelmin. Tyypillisiä kohderyhmiä ovat taloyhtiöt, kunnat, pienrakentajat ja pk-yritykset. 

Korjausneuvonta

Asuinrakennusten korjauksella on vahva yhteys energian käyttöön. Ympäristöministeriö on tuottanut verkkopalvelun helpottamaan taloyhtiöiden ja pientalon korjaustoimenpiteitä. Asiantuntijoiden kokoama sisältö on tarkoitettu asukkaille, omistajille ja taloyhtiöille sekä kiinteistönhoidon ammattilaisille. Rakentamis- ja korjausneuvontaa voi saada joidenkin kuntien rakennusvalvonnan kautta. Lisäksi järjestöillä voi olla omaa jäsenistöään palvelevaa neuvontaa.

Liikkumisen ohjaus

Liikenne- ja viestintäministeriö/Traficom tukee vuosittain hankepohjaisia esityksiä kestävän liikenteen (jalankulku, joukkoliikenne ja pyöräily) edistämiseksi. Näissä on mukana myös energiankäytön neuvontaan liittyviä osioita.

Puuenergianeuvonta

Metsäkeskuksiin on koulutettu maa- ja metsätalousministeriön tuella puuenergianeuvojia. Myös bioenergianeuvoja -nimike voi joissain tapauksissa olla käytössä. Neuvojat palvelevat lähinnä metsän- tai maatilanomistajia.

ManagEnergy -neuvontasivusto

EU:n Älykäs Energia (IEE)  –ohjelma  tukee  kunta- ja maakuntatason energianeuvontatyötä ja siinä erityisesti jäsenmaiden keskinäistä tiedonvaihtoa sivustonsa avulla. 

EU-rahoitusneuvonta

EU-rahoitusneuvontapalvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Palvelun tavoitteena on tarjota keskitettyä tietoa EU-rahoituksesta sekä edesauttaa sen kansallista hyödyntämistä.

Lue lisää:

Energiavirasto

Motiva

Valtionavustukset

EU-rahoitusneuvonta

Energian hankinta

Sähkön, lämmitysöljyn ja muiden polttonesteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta saa lisätietoa Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä. Neuvontayksiköstä saa tietoa myös latauspisteiden hankinnasta.

Lue lisää:

Hankinnat.fi

tags
Vesa Peltola

Vesa Peltola

Energia-asiantuntija
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö
+358 9 771 2054, +358 40 568 7145
Vastuualueet
  • Kuntien toimintaedellytyksistä huolehtiminen energian tuottajina ja käyttäjinä
  • Kuntien energiankäytön hallinnan edistäminen
  • Kunta-alan energiatehokkuussopimukset
  • Liikenteen energiankäyttö
  • Suomen ja EU:n energiapolitiikan seuranta