Energiankäyttö ja -tuotanto
Kunnat vaikuttavat päätöksillään merkittävästi energian toimitusvarmuuteen, kestävyyteen ja kustannuksiin. Suomen tapaisessa arktisessa maassa on yhä tärkeämpää huolehtia myös energian huoltovarmuudesta, joka rakentuu hyvän toimitusvarmuuden varaan.
Tältä sivulta löytyy tietoa ja vinkkejä kuntakonsernien energia-asioista.
Kuntien omistamat asuin- ja palvelurakennukset sekä muut kuntatekniset toiminnot tarvitsevat häiriöttä sähkö-, lämpö- ja jäähdytysenergiaa. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen.
Kuntakonserneihin kuuluvat energiayhtiöt puolestaan tuottavat suurimman osan Suomen kuntien kaukolämpö- ja jäähdytysenergiasta. Myös sähköntuotannon ja -jakelun merkitys on huomattava kuntien kokonaan tai osittain omistamissa energiayhtiöissä.
Kunnan enemmistöosuus on yleisintä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (niin sanotut CHP-laitokset), kun taas ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuotannossa enemmistöosuus on useimmiten muilla omistajatahoilla kuin kunnilla. Kuntaomisteisilla lämpöyhtiöillä ja lämpöyrittäjyydellä on myös aluetaloudellista merkitystä.
Lisäksi kunta voi maankäyttöön liittyvillä päätöksillä vaikuttaa uusiutuvan energian käyttöön energiatehokkuuteen alueellaan.
Avaa kaikki
Kunnat ja energiantuotanto
Hyvinvoinnin perusedellytyksenä on normaalioloissa riittävä ja häiriötön lämmön, sähkön sekä tarvittaessa myös jäähdytyksen saanti. Lisäksi energiansaanti on turvattava vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen aikana. Rakennusten lämmitys, energiavaltainen teollisuus ja pitkät välimatkat korostavat oman energiantuotannon merkitystä Suomessa.
Kunnat ovat keskeisiä kaukolämpöpalveluiden toimittajia ja järjestäjiä sekä merkittävä toimijoita lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Kuntaomisteiset energiayhtiöt ovat myös mukana sähkönjakelussa, sähkökaupassa ja maakaasun jakelussa. Kaukojäähdytys tekee tuloaan suurimpiin kuntiin.
Energian tuotanto- ja jakelupalvelut hoidetaan käytännössä liiketaloudellisin perustein yhtiömuotoisena toimintana. Yhtiöiden omistajaohjaus hoidetaan tällöin yhtiön hallitukseen kunnan valitsemien henkilöiden kautta ja yhtiökokouksissa.
Tuotannon polttoainevalinnoilla ja -menetelmillä vaikutetaan paitsi energian hintoihin myös merkittävästi ilmastonmuutokseen, paikalliseen ilmanlaatuun ja energiaomavaraisuuteen. Valinnoilla on myös välillisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja työllisyyteen.
Sähkö- ja kaasumarkkinoita koskeva lainsäädäntö säätelee luonnollisena monopolina toimivan paikallisen sähkönjakelun hinnoittelun kohtuullisuutta ja toimitusvarmuutta. Sähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaiset, ja kuluttajalla on mahdollisuus vaihtaa sähköntoimittajaansa.
Kaukolämmöllä on erillisen verkostonsa myötä periaatteessa monopoli kaupunkikeskustoissa ja taajamissa, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain niin sanottu kaukolämpöpykälä (MRL 57 a §) kumottiin vuonna 2018.
Kaukolämpöpykälän nojalla kunnalla oli mahdollisuus asettaa uusiin kaavoihin kiinteistölle tietyin edellytyksin velvoite liittyä kaukolämpöverkkoon. Nykyään kaukolämpö kilpailee kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien kanssa.
Energian tuottaminen ja jakelun järjestäminen ovat olennainen osa kuntien yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua.
Avustamme kuntia erilaisissa energian tuotantoon, energiayhtiöiden omistajapolitiikkaan ja energiankäyttöön käyttöön liittyvissä kysymyksissä.
Lue lisää:
Kaukolämpö
Lähes jokaisessa Suomen kunnassa tuotetaan ja jaetaan kaukolämpöä. Se on varma ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää rakennuksia kaupungeissa ja taajamissa. Kunnat ovat itse sekä lämmön käyttäjiä että usein lämmön tuottajia. Yhtiömuotona on useimmiten osakeyhtiö, mutta myös muita yhtiömuotoja on käytössä.
Kaukolämmityksessä lämpö tuotetaan paikallisesti erilaisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla, puulla, turpeella, öljyllä tai hiilellä. Viime vuosina suuntaus on ollut pois fossiilisista polttoaineista. Kaukolämmityksessä voidaan hyödyntää myös uusia lämmönlähteitä maaperästä ja vesistöistä. Lisäksi teollisuustuotannosta jäävää lämpöä voidaan hyödyntää joko sellaisenaan tai lämpöpumppujen avulla.
Kaukolämmityksen ympäristöystävällisyys perustuu siihen, että suuremmissa voimalaitoksissa voidaan käyttää polttoaineen energia tehokkaammin hyväksi. Myös savukaasujen puhdistusmenetelmät ovat parempia kuin kiinteistökohtaisessa lämmöntuotannossa, mikä takaa puhtaamman ilman.
Energiataloudellisesti erittäin tehokas tuotantotapa on lämmön ja sähkön yhteistuotanto. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on olemassa oleva esimerkki energia-alan sektori-integraatiosta, jolla pyritään tulevaisuudessa madaltamaan eri energiamuotojen välisiä raja-aitoja.
Kaukojäähdytys eli rakennusten ilmanvaihdon tarvitseman jäähdytysenergian tuotanto ja jako yleistyvät suuremmissa kunnissa.
Lue lisää:
Energiatuet ja -avustukset
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää vuosittaisten määrärahojensa puitteissa energiatukia. Energiarahoitusta voi olla saatavissa myös Euroopan Unionilta.
Kuntien energiansäästö- ja -tuotantoinvestoinnit
Kuntien ja yritysten energiasäästöön ja uusiutuvan energian tuottamiseen liittyviä investointeja rahoittaa pääasiassa Business Finland (TEKES). Avustuksia voi hakea jatkuvasti, kuitenkin aina ennen hankkeeseen ryhtymistä. Hakumenettely on sähköinen.
Tavanomaiseen teknologiaan liittyvissä energiansäästöinvestoinneissa etusijalla ovat kuntien energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät. Myöntämisehtoja on viime vuosina tiukennettu. Suuret avustushakemukset käsittelee edelleen työ- ja elinkeinoministeriö.
Sähköntuotannon syöttötariffi ja tuotantotuki
Uusiutuvan energian lisäämistavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä vauhditettiin uusiutuvan energian sähköntuotannon syöttötariffi- ja tuotantotukijärjestelmällä. Se koski rajatusti tuulivoimaa, biokaasua ja metsähaketta ja teollisuuden puupolttoaineita sähkön tuotannossa.
Uusien voimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä on sulkeutunut vuosina 2017–2021, mutta vanhoille laitoksille syöttötariffia maksetaan 12 vuotta siitä, kun oikeus siihen on alkanut. Energiavirasto hoitaa syöttötariffiin ja tuotantotukeen liittyvät käytännön asiat.
Jakeluinfrastruktuurituki
Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön edistämiseksi myönnetään tukea liikenteen infrastruktuurihankkeisiin. Tuen hakija voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä vuosittain tarjouskilpailun perusteella.
Avustus kunnille öljylämmityksestä luopumiseen
Kunnat voivat hakea Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta avustuksia omistamiensa kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen. Avustus kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen on haettavissa vuosina 2025 ja 2026. Avustusta myönnetään niin kauan kuin määrärahaa riittää.
Lue lisää:
Avustukset öljylämmityksestä luopumiseen (ympäristöministeriö)
Liikenteen infrastruktuurituen tarjouskilpailu
Energianeuvonta
Energia-asioihin liittyvää aineistoa, neuvontaa ja opastusta eri kuluttajaryhmille tarjoaa valtakunnallisesti Motiva Oy. Myös rakentamisen, kuluttajien ja lukuisat energia-alan järjestöt sekä paikalliset energiayhtiöt voivat tarjota neuvontaa.
Kuluttajien energianeuvonta
Valtakunnallisesti kattavaa puolueetonta ja laaja-alaista neuvontaa on kehitetty vuodesta 2010. Tuolloin käynnistettiin parivuotinen Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön tukema kuluttajien energianeuvontakokeilu Motivan koordinoimana.
Kokeilua on vuosittain jatkettu osin valtion tukemana työ- ja elinkeinoministeriön osittaisella tuella ja maakuntien ja suurimpien kuntien vetämänä. Nykyään Energiavirasto rahoittaa kaikissa Manner-Suomen maakunnissa energianeuvontaa.
Energiatoimistot
EU:n osittaisella tuella on Suomeen perustettu paikallisia tai alueellisia energiatoimistoja, joiden tehtävänä on energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen. Kolmivuotisen tukikauden jälkeen osa toimistoista on jatkanut toimintaa muulla hankerahoituksella ja kuntien tai maakuntien tuella.
Energiatoimistot ovat toimineet aloitteellisesti mm. kohderyhmittäin räätälöidyn kampanjoin ja ohjelmin. Tyypillisiä kohderyhmiä ovat taloyhtiöt, kunnat, pienrakentajat ja pk-yritykset.
Korjausneuvonta
Asuinrakennusten korjauksella on vahva yhteys energian käyttöön. Ympäristöministeriö on tuottanut verkkopalvelun helpottamaan taloyhtiöiden ja pientalon korjaustoimenpiteitä. Asiantuntijoiden kokoama sisältö on tarkoitettu asukkaille, omistajille ja taloyhtiöille sekä kiinteistönhoidon ammattilaisille. Rakentamis- ja korjausneuvontaa voi saada joidenkin kuntien rakennusvalvonnan kautta. Lisäksi järjestöillä voi olla omaa jäsenistöään palvelevaa neuvontaa.
Liikkumisen ohjaus
Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Traficom tukevat vuosittain hankepohjaisia esityksiä kestävän liikenteen (jalankulku, joukkoliikenne ja pyöräily) edistämiseksi. Näissä on mukana myös energiankäytön neuvontaan liittyviä osioita.
Puuenergianeuvonta
Metsäkeskuksiin on koulutettu maa- ja metsätalousministeriön tuella puuenergianeuvojia. Myös bioenergianeuvoja-nimike voi joissain tapauksissa olla käytössä. Neuvojat palvelevat lähinnä metsän- tai maatilanomistajia.
ManagEnergy-neuvontasivusto
EU:n Älykäs Energia (IEE) -ohjelma tukee kunta- ja maakuntatason energianeuvontatyötä ja siinä erityisesti jäsenmaiden keskinäistä tiedonvaihtoa sivustonsa avulla.
EU-rahoitusneuvonta
EU-rahoitusneuvontapalvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Palvelun tavoitteena on tarjota keskitettyä tietoa EU-rahoituksesta sekä edesauttaa sen kansallista hyödyntämistä.
Rahoituksen tietopalvelu
Rahoituksen tietopalvelu kokoaa tietoa energiatehokkuuden parantamiseen, uudis- ja korjausrakentamiseen, kiertotalouteen, kasvihuonekaasupäästöjen ehkäisyyn ja vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään tarkoitetuista avustuksista ja tuista sekä muista eri rahoitusmuodoista.
Lue lisää:
Rahoituksen tietopalvelu (Motiva)
Energian hankinta
Sähkön, lämmitysöljyn ja muiden polttonesteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta saa lisätietoa Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä. Neuvontayksiköstä saa tietoa myös latauspisteiden hankinnasta.
Lue lisää:
Talotekniikan viestintäfoorumi – vinkkejä rakennusten energiatehokkaaseen ylläpitoon
Rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville on tarjolla ajantasaista tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa säätämällä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät oikein sekä pitämällä järjestelmät kunnossa.
Talotekniikan viestintäfoorumin tuottama aineisto sisältää muistilistan järjestelmien kausitoimenpiteistä, joita ovat eri vuodenaikoina tehtävät säätö- ja huoltotoimet. Lisäksi aineisto sisältää suosituksia 1–10 vuoden välein tehtävistä säädöistä ja tarkastuksista sekä vinkkejä teknisten järjestelmien parannuksiin.
Tehostetulla viestinnällä ja neuvonnalla toimeenpannaan kansallisesti EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD). Suomessa direktiivin velvoitteet on päätetty toteuttaa jatkamalla ja laajentamalla vapaaehtoista neuvontamenettelyä pakollisten järjestelmien energiatehokkuustarkastusten sijaan.
Talotekniikan viestintäfoorumin kuuluu suuri joukko alan toimijoita, jotka tuottavat aineistoa ja tekevät viestintää yhteistyössä.
Kuntaliiton lisäksi mukana ovat Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Helen Oy, Isännöintiliitto ry, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland rf (VSF).
Foorumin toimintaa koordinoi Motiva, ja työn mahdollistaa ympäristöministeriö.
Lisätietoa Motivan sivuilla:
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
+358 9 771 2054, +358 40 568 7145
Vastuualueet
- Kuntien toimintaedellytyksistä huolehtiminen energian tuottajina ja käyttäjinä
- Kuntien energiankäytön hallinnan edistäminen
- Kunta-alan energiatehokkuussopimukset
- Liikenteen energiankäyttö
- Suomen ja EU:n energiapolitiikan seuranta
Onneksi on kunnat -lähetyksissä käsitellään väestönmurrosta
Haluatko ymmärtää, miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä?
Ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.