Kaupunkikehittäminen

Kuntaliiton kaupunkipoliittisena missiona on auttaa kaupunkeja onnistumaan tehtävissään ja vaikuttaa valtiotasolla kaupunkipolitiikkaan. 

Tuomme suomalaisen kaupunkipolitiikan kenttään ajantasaista tietoa kaupungistumisesta ja sen trendeistä, tunnistamme muuttuvat kaupunkispesifit ilmiöt ja määritämme kaupunkipolitiikan strategisia sisältöalueita.

Tehtäviimme kuuluu kaupunkipolitiikan ydinsisältöjen sekä eri kokoisten kaupunkien tarpeiden tunnistaminen. Toimimme kaupunkien edunvalvojana valtion työryhmissä ja eri foorumeilla. 

Olemme aktiivinen toimija hyvien käytäntöjen kokoamisessa ja kokemusten jakamisessa kaupunkien, ministeriöiden, yliopistojen, korkeakoulujen, muiden oppilaitosten sekä yrityskentän välillä. Tuemme kaupunkeja teemallisten yhteyksien löytämisessä ja keskinäisessä verkostoitumisessa.

Osana kaupunkipoliittista toimintaohjelmaamme tuemme kaupunkiseudullisen suunnittelun kehittämistä Kuntaliiton, MAL-verkoston ja ympäristöministeriön yhteishankkeessa kaupunkiseutusuunnittelun uudet mallit. Hankkeen tavoitteina on kaupunkiseudullisen suunnittelun kehittäminen elinvoiman ja kestävyyden näkökulmista eri kokoisilla kaupunkiseuduilla yhdessä kaupunkiseutujen kanssa sekä lisätä sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Lue lisää hankkeesta täältä.

Vaikutamme osaltamme myös eurooppalaiseen kaupunkipolitiikkaan. Kaupunkivetoisen koronakriisin jälkeen on odotettavissa kaupunkipolitiikan aktivoituminen myös Euroopan tasolla, ja näissä foorumeissa tarvitaan aktiivista otetta suomalaisten kaupunkien näkökulmien esille tuomiseen.

Haluamme kannustaa ja innostaa kaupunkilaisia, kaupunkeja ja niiden päättäjiä aktivoitumaan kaupunkipolitiikassa.

Kaupunkiryhmä

Kaupunkikehittämisen palvelujen parissa Kuntaliitossa työskentelee Kaupunkitiimi, johon on koottu liiton asiantuntijoita eri toimialoilta työskentelemään erityisesti kaupunkikysymysten parissa.

Kaupunkitiimi toimii keskeisenä työskentelyfoorumina ja tekee esityksiä Kuntaliiton kaupunkipolitiikan sisältöön ja kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, kutsuu kuultavakseen ulkoisia asiantuntijoita ja tekee Kuntaliiton kaupunkipolitiikan kehittämiseen tähtääviä selvityksiä ja hanke-ehdotuksia.

 

Avaa kaikki

Kaupungistuminen

Suomi kaupungistuu vauhdilla. Kaupungistuminen muokkaa aluerakennetta myös väestöään menettävillä alueilla väestön keskittyessä kaupunkeihin. Samalla myös kaupunkien väestörakenne muuttuu merkittävästi.

Maahanmuuton rooli väestönkasvussa on erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla huomattavan suuri. Myös kaupungeissa väestö ikääntyy.  

Kaupunkien vetovoima perustuu pitkälti niiden kykyyn luoda työtä ja toimeentuloa sekä elämänlaatua. Kaupunkien vastuu siitä, millainen on tulevaisuuden Suomi, on suuri. Kestävän kehityksen haaste ratkaistaan pitkälti kaupungeissa.    

Haluamme herättää keskustelua kaupunkien tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Havainnollistamme kaupungistumisen vaikutuksia sekä tuotamme analysoitua, tulevaisuussuuntautunutta tietoa kaupunkien kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä: ekologisesta kestävyydestä, talouskasvusta ja väestökehityksestä.

Podcasteja kaupungistumisesta:

Katso lisää videoita sarjastamme Kaupunkien elinvoimaa etsimässä

Ekologinen kestävyys ja kaupungistuminen

Kaupungistuminen ja ekologinen kestävyys kietoutuvat yhteen. Kaupungit elävät ilmaston ehdoilla ja ovat riippuvaisia luonnosta ja ekosysteemeistä. Suomalaisilla kaupungeilla on laajojen tehtäviensä kautta suorat ja välilliset mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön laatuun, luonnonvarojen käyttöön, ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. 

Samaan aikaan kun väestö keskittyy kaupunkeihin, maapallon ekologinen kantokyky kipuilee ihmiskunnan elinmahdollisuuksien haasteiden kanssa. Ilmastonmuutos etenee ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan jopa noin neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä ja lajikato on edennyt kuudenteen sukupuuttoaaltoon. 

Ekologinen kestävyys tuo kaupungeille mahdollisuuksia ja haasteita

Olemme selvittäneet, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ekologiseen kestävyyteen ja kaupungistumisen yhteensovittamiseen liittyy. Lue selvityksestämme suositukset kunnille: Onko kaupungistuminen ekologisesti kestävää?

Kaupunkiluonto ja hyvinvointi

Kaupunkiluonnolla ja viherympäristöllä on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia. Ne auttavat ihmisiä palautumaan sekä vaikuttavat myönteisesti mielenterveyteen. Tiiviissä kaupunkirakenteessa pienet viheralueet ovat tärkeitä. Kaikentyyppisillä viheralueilla on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin.  

Viheralueiden terveysvaikutukset ovat laaja-alaisia. Esimerkiksi viherpihojen on todettu lisäävän lasten fyysistä aktiivisuutta ja kannustavan luovaan leikkiin. Luontoyhteys, fyysisessäkin merkityksessä, on tärkeää terveydelle.

Tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla asuvat eivät altistu ympäristön mikrobeille yhtä paljon kuin harvemmin rakennetuilla alueilla asuvat. Mikrobialtistuksen vähäisyys voi haitata immuunijärjestelmän toimintaa ja lisätä allergioita. 

Kaupunkiluonnon ja hyvinvoinnin yhteys on ymmärretty suomalaisissa kaupungeissa. Suurimmissa kaupungeissa yli 90 prosenttia asukkaista asuu lähietäisyydellä viheralueesta, mikä täyttää kansainväliset suositukset lähivihreän saavuttamisesta.

Kaupunkien investoinnit puistoihin ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta kaupunkien välillä on merkittäviä eroja investointien määrässä. Suurimmissa kaupungeissamme puistoihin ja yleisiin alueisiin käytetään eniten euroja per asukas. 

Ratkaisuja kaupungeille:

  • Parannetaan luontopohjaisten ratkaisujen avulla kaupunkiympäristön laatua ja tehdään kaupungeista asukkailleen miellyttäviä ja hyvinvointia tukevia.
  • Varmistetaan isojen viheralueiden tarjonta kaupungeissa. ​Näiden tärkeä rooli ei kuitenkaan sulje pois pienempien puistojen merkitystä.
  • Säilytetään ja lisätään monimuotoisia, luonnontilaisia viheralueita. Päiväkotien asvalttipihat tulee korvata viherpihoilla.
     

 

Kaupunkien investoinnit puistoihin ja yleisiin alueisiin Suomessa vuosina 2015 ja 2018

Yli 90 % suurimpien kaupunkien asukkaista asuu alle 300 metrin päässä virkistävästä viheralueesta.

Luonnon monimuotoisuus kaupungeissa

Kaupunkirakenteen laajeneminen ja tiivistyminen ovat uhka kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Viheralueet vähenevät ja pirstoutuvat väistämättä.

Kaupunkien kasvaessa luonnon suojeleminen ja säästäminen ei ole aina mahdollista, ja toisaalta kaupunkia tiivistämällä luontoa saattaa säästyä muualla. Tämän vuoksi kaupunkiluontoa on parannettava laadullisesti, jotta kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja jopa lisätä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. 

Kestävän kaupungistumisen edistäminen luontopohjaisten ratkaisujen avulla voi vauhdittaa talouskasvua ja samalla parantaa kaupunkiympäristön laatua tehden kaupungeista asukkailleen miellyttäviä ja hyvinvointia tukevia. 

Ratkaisuja kaupungeille:

  • Säilytetään luonnon monimuotoisuutta tukevia alueita. Luontoa pitää turvata, tiivistämisen haittoja lieventää ja jäljelle jäävää luontoa kehittää. Kaupunkien tiivistyessä on mahdollista lisätä kaupunkivihreää ja kehittää sen laatua.
  • Huomioidaan rakennetussa ympäristössä luonto kaikissa ratkaisuissa tekemällä uudenlaisia ihmistä, toiminnallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta hyödyttäviä hybridejä. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella saadaan esimerkiksi kaupunkivihreä tukemaan pölyttäjien reittejä ja pienvesistöt ja taskupuistot toimimaan lajistokeitaina​.
  • Kasvatetaan luontopohjaisilla ratkaisuilla ekosysteemien muutosjoustavuutta (resilienssi) ja niistä saatavia välttämättömyyspalveluja (ekosysteemipalvelu).
     

Kaupungit ja kaupunkilaiset ilmastovaikuttajina

Suurin osa ilmastopäästöistä aiheutuu energian tuotannosta ja kulutuksesta. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 75 prosenttia syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta eli pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kaupunkiorganisaatioilla on vahva vaikutusmahdollisuus kahteen suureen kasvihuonekaasupäästölähteeseen, energiantuotantoon ja liikenteeseen.  

Kaupungistumisen myötä mahdollisuudet kestävien liikkumistapojen yleistymiseen kasvavat. Joukkoliikenne on tärkeä liikkumisen ilmastoratkaisu, mutta toimiakseen kannattavasti se tarvitsee riittävän suuren väestöpohjan. Mitä suurempi kaupunki, sitä kannattavampaa joukkoliikenne on. Henkilöauton tarve vähenee suurissa kaupungeissa, tiiviissä kaupunkirakenteessa ja toimivan joukkoliikenteen piirissä.

Samalla kun kaupungistuminen ja sen myötä tapahtuva vaurastuminen lisäävät kulutusmahdollisuuksia, kaupungistuminen toisaalta avaa mahdollisuuksia käyttää resursseja tehokkaammin muun muassa jakamistalouden ja kierrätyksen muodossa.  

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muiden Euroopan maiden tavoin.  Kaupunkien päästöt ovat Suomessa vähentyneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Suomalaisten kaupunkien ilmastotavoitteiden kunnianhimo on noussut voimakkaasti viime vuosina. Jo 45 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. 

Ratkaisuja kaupungeille:

Resurssitehokkuuden tavoittelu ei ole talouskasvun tai kaupunkirakenteen este. Se suuntaa huomion kasvun määrästä laadullisiin kysymyksiin. Kaupunkirakenteen, jakamisen ja kiertotalouden innovaatioista seuraa jalostuessaan rutiiniratkaisuja, joita kaupungeissa voidaan käytännössä toteuttaa.

  • Panostetaan tiiviissä kaupunkirakenteessa joukkoliikenteeseen ja kaupungin reuna-alueilla sähkökäyttöisiin kulkuneuvoihin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin.
  • Haetaan luonnosta ratkaisuja ilmastotyöhön. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan tukea hiilinieluja ja –varastoja. Ne voivat toimia lajien sopeutumisen reitteinä muuttuvassa ilmastossa.
  • Hyödynnetään kaupunkisuunnittelua foorumina resurssitehokkaiden hybridien kehittämiselle, koska siinä sovitellaan yhteen intressejä ja toimijoita.
  • Otetaan jakamis- ja kiertotalousratkaisuja laajasti käyttöön. Yksi reitti päästöjen vähentämiseen on resurssien ja tilojen jakaminen. Esimerkkinä jakamistaloudesta on autojen yhteiskäyttö digitaalisten alustojen kautta. Mahdollisuuksia löytyy myös kiertotalouden ja energiainfrastruktuurin yhdistämisestä, esimerkiksi keskisyvät maalämpökaivot ja energian talteenotto jätevesistä sekä puhdistettujen harmaiden vesien käyttö kasteluun.
  • Suositaan hankinnoissa paikallisia ja alhaisen hiili-intensiteetin tuotteita ja palveluja.
  • Lisätään kasvisruokavaliota joukkoruokailuissa.
  • Tuetaan kaupunkilaisia materiaalisten resurssien käytössä ilmastopaneelin esittämälle tulevaisuuspolulle:
    • vähennä kulutusta
    • varmista että jäljelle jäävä kulutus perustuu uusiutuviin lähteisiin
    • kompensoi loput kaupungin ulkopuolisissa prosesseissa.
       

Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden erikokoisissa kaupungeissa.

Henkilöautoja asukasta kohden erikokoisissa kaupungeissa 2018.

Blogeja aiheesta:

Osana Onko kaupungistuminen ekologisesti kestävää -selvitystä olemme tuottaneet seuraavat Vieraskynä-blogit:

Kaupunkien merkitys talouskasvulle

Kaupungit toimivat Suomen kasvun vetureina, ja niiden toimilla on keskeinen merkitys talouskasvulle. Koko maan bruttokansantuotteesta jopa 82 prosenttia syntyy kaupunkiseuduilla.  

Vuonna 2019 C23-kaupungit (kaikki yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani) käyttivät investointeihin yhteensä yli 2,5 miljardia euroa. Lisäksi C23-kaupunkien konsernit investoivat 6,3 miljardilla eurolla.   

C23-kaupunkien investoinnit ovat 63 prosenttia koko maan kuntien investoinneista. Kuntakonsernien investoinnit puolestaan vastasivat peräti reilua 70 prosenttia koko maan kuntakonsernien investoinneista. 

Talouskasvun ja kaupungistumisen välillä on vahva yhteys. Talouskasvu tuo työpaikkoja, hyvinvointia ja vahvistaa keskusten asemaa. Myös tuottavuuden on todettu kasvavan kaupungin koon mukana, koska tarvittava työvoima, osaaminen ja yritykset ovat lähellä toisiaan.

Kaupungit ovat osaamisen keskittymiä

Noin 80 prosenttia maan työpaikoista sijaitsee C23-kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseudut tarjoavat työpaikkoja myös muiden alueiden väestölle.  

Korkeakoulutetuista 84 prosenttia asuu edellä mainituilla kaupunkiseuduilla. Koulutettu väestö ja yritystihentymät yhdessä edistävät innovaatioiden syntymistä ja leviämistä. Tämä puolestaan ruokkii uusien yritysten ja innovaatioiden syntymistä, mikä puolestaan edistää kasvua ja tuottaa lisää hyvinvointia kaupunkiseuduille ja koko maahan. 

Koulutetun väestön tulotaso on keskimääräistä korkeampi, mikä osaltaan näkyy kaupunkien taloudessa ja verokertymässä.  

Verotulot keskittyvät suuriin kaupunkeihin

Kuntien verotulot vuonna 2019 olivat yhteensä 23 miljardia euroa. C23-kaupunkien osuus verotuloista on lähes kaksi kolmasosaa eli 59 prosenttia. Kuuden suurimman kaupungin, eli Helsingin, Tampereen, Turun, Espoon, Vantaan ja Oulun, osuus koko maan verotuloista on 37 prosenttia.  

Suurimmat kaupungit rahoittavat toimintansa pääosin verotuloilla. Etenkin ansiotulo- sekä yhteisöverotuotot ovat korkeita suurimmilla kaupungeilla. Esimerkiksi Helsingin ja Espoon osalta verotulot kattavat yli 90 prosenttia verorahoituksesta. 

C23-kaupunkien välillä verotulojen kattavuudessa on eroja. Keskimäärin C23-kaupunkien verotulot kattavat 80 prosenttia verorahoituksesta. Muiden kuntien verotulojen osuus on 64 prosenttia. 

Lue lisää:

Väestö keskittyy kaupunkeihin

Viimeisen 10 vuoden aikana koko maan väestö on kasvanut noin 200 000 asukkaalla. Väestönkasvusta merkittävä osa on ollut maahanmuuton ansiota. Väestönkasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kun samaan aikaan valtaosa kunnista on menettänyt väestöään.

Tilastokeskuksen väestöennusteen 2021–2040 mukaan jo menossa oleva kehityskulku vahvistuu entisestään. Ennusteen mukaan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä ainoastaan 63 kunnassa ja vähenee 246 kunnassa. Väestönkasvua tapahtuu lähinnä suurimmissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa.

Tutustu selvitykseen: C23-kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitys vuosina 2000-2019 sekä vieraskielisen väestön väestöennuste vuoteen 2040 saakka (Kuntaliiton Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaama)

 

Väestöennuste Kaupunkiin! -projektin C23-kaupungeista vrt. koko maa

C23-kaupunkien osuus koko maan väestöstä tulee kasvamaan myös tulevina vuosikymmeninä. Väestö Suomessa vähenee kaikkialla muualla paitsi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.  

Väestönkasvu on maahanmuuton varassa

Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudulla asuu jo noin 230 000 vieraskielistä eli lähes yhtä paljon kuin Vantaalla oli asukkaita vuoden 2021 lopussa. Sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vahvistuvat tulevaisuudessa. 

Suomen väestönkasvu on ollut jo useita vuosia maahanmuuton ansioita. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014. Sen sijaan vieraskielisten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2002 lähtien. Vieraskielisen väestön määrä on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Vieraskielisten määrä ylitti ensimmäisen kerran 400 000 henkilön rajan vuonna 2019.

 

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1990-2021

Väkiluvun muutos vuosittain äidinkielen mukaan vuosina 19912021.

Vieraskielinen väestö kasvaa

Vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy nykytasolla. Kasvu perustuu maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien nuoreen ikärakenteeseen, jonka vuoksi kuolleiden määrä on alhainen syntyneisiin nähden.

 

Väestö iän ja kielen mukaan 2021

Väestö iän ja äidinkielen mukaan 2021. Vieraskielisistä valtaosa on työikäsiä. Väestön ikärakennetta voi tarkastella tarkemmin kuntakuvaajien avulla.

Vieraskielinen väestö keskittyy C23-kaupunkeihin

Koko maan vieraskielisestä väestöstä neljä viidestä asuu C23-kaupungeissa, joissa keskimäärin joka kymmenes asukas on vieraskielinen ja pääkaupunkiseudulla joka viides.

C23-kaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi noin 280 000 henkilöllä vuosina 2000-2021 eli keskimäärin noin 25 000 asukkaalla vuodessa. C23-kaupungit saivat yhteensä väestönlisäystä noin 450 000 henkilöä vuosina 2000-2021, josta vieraskielisten osuus oli reilut 60 prosenttia.

Vieraskieliset kunnittain 2021

Taulukossa TOP25 kunnat vieraskielisen väestön osalta vuonna 2021. Kartalla vieraskielisen väestön osuudet 2021 kunnittain koko maassa. 

Vieraskielinen väestö kasvaa ennusteen mukaan kaikissa C23-kaupungeissa maahanmuuton ja luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta. Kasvu painottuu määrällisesti pääkaupunkiseudulle, mitä vahvistaa osaltaan maan sisäinen muuttoliike. 

Kasvua selittää myös maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu vieraskielisten ryhmässä voimakkaasti pääkaupunkiseudulle.

Lue lisää:

Henrik Lönnqvist

Henrik Lönnqvist

Kaupunkikehityspäällikkö
Asiakkuudet, viestintä ja kv-asiat -yksikkö, Asiakkuudet
Vastuualueet
  • Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työn valmistelu ja kehittäminen
  • Kuntaliiton sisäisen kaupunkipolitiikkatyön koordinaatio
  • Uuden kaupunkitiedon tuottaminen