Kansallinen demokratiapäivä 11.10. alkaen kello 9!
Julkisuus ja tietosuoja

Kunnan viranomaisten toiminnan julkisuus

Julkisuusperiaate

Perustuslain 12.2 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta säädetään tavallisen lain tasolla julkisuuslaissa. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.

Mikäli asiakirja ei vielä ole julkinen, tiedonsaanti siitä on viranomaisen harkinnassa. Tiedon saamista ei tällaisistakaan asiakirjoista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Lähtökohtaisesti tulisi siis suhtautua myönteisesti harkinnanvaraiseen julkisuuteen. Tiedon pyytäjiä pitää kohdella tasapuolisesti.

Viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Tiedonsaannin rajoittamiselle on oltava asiallinen peruste. Jos pyydettyä tietoa ei anneta, kielteinen päätös on perusteltava. Perusteluiden yhteydessä on ilmoitettava mm. ne säännökset, jotka oikeuttavat olemaan antamatta tietoa.

Asiakirjajulkisuus

Asiakirjojen julkisuutta säännellään yleislain tasolla julkisuuslaissa. Tiedon antamiseen viranomaisen asiakirjoista saattaa kuitenkin vaikuttaa myös mm. tietosuojasääntely.

Julkisuuslailla pyritään edistämään viranomaisten toiminnan avoimuutta. Lain tavoitteena on myös parantaa mahdollisuuksia saada tietoja viranomaisten käsittelyssä olevista asiakirjoista. Julkisuuslaissa säädetään myös salassa pidettävistä asiakirjoista (24 §). Lisäksi julkisuuslaki mm. velvoittaa viranomaiset toteuttamaan hyvää tiedonhallintatapaa.

Julkisuuslaissa tarkoitetut viranomaiset

Julkisuuslaissa määritellään ne viranomaiset, joiden toiminnassa lakia sovelletaan. Kunnallisia viranomaisia, joiden toiminnassa julkisuuslakia tulee noudattaa, ovat lähinnä kunnan ja kuntayhtymien toimielimet.

Myös yksittäiset viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat lain tarkoittamia viranomaisia niissä asioissa, joissa he käyttävät itsenäistä päätösvaltaa esimerkiksi lain tai johtosäännön nojalla. Lakia sovelletaan myös kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajiin.

Kunnissa toimivat johtoryhmät, työryhmät ja vastaavat apuelimet, joilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, eivät ole sellaisia kunnallisia viranomaisia, joiden asiakirjojen julkisuus määräytyy edellä mainittujen itsenäisten viranomaisten tapaan. Esimerkiksi kunnanhallituksen asettaman työryhmän muistio ja muut asiakirjat katsotaan kunnanhallituksen eikä työryhmän asiakirjoiksi. 

Kunnan yhtiöt jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Sen sijaan kunnalliset liikelaitokset ovat osa kunnallista viranomaisorganisaatiota, ja niiden asiakirjoihin sovelletaan näin ollen julkisuuslakia.

Viranomaisen asiakirja

Asiakirjan käsite on kattava ja sisältää perinteiset ja sähköiset asiakirjat sekä myös muut teknisillä apuvälineillä luettavat viestit, jotka on tallennettu tietylle alustalle (mm.  cd- ja dvd-levyt, muistitikut, mikrofilmit ja muut vastaavat tallenteet).

Myös esimerkiksi sähköpostiviesti voi olla luonteeltaan laissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja. Asiallisesti julkisuuslain välineneutraali asiakirjan käsite vastaa perustuslaissa käytettyä ilmausta ”asiakirjat ja muut tallenteet”.

Julkisuuslakia sovelletaan vain viranomaisen asiakirjoihin. Viranomaisen asiakirjana pidetään viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen on laatinut tai joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten.

Viranomaisen asiakirjaksi katsotaan myös kunnan ostopalveluiden ja toimeksiantosuhteiden yhteydessä laaditut asiakirjat; myös silloin, kun ne eivät ole fyysisesti viranomaisen hallussa. Esimerkiksi kunnalta toimeksiannon saaneen yksityisen konsultin tai Kuntaliiton lakiyksikön laatimat selvitykset ovat kunnan asiakirjoja.

Laissa säädetään erikseen myös asiakirjoista, jotka eivät ole viranomaisen asiakirjoja. Esimerkiksi viranhaltijan, tilintarkastajan tai kunnalta toimeksiannon saaneen yksityisen konsultin luonnokset, valmistelijan omat muistiinpanot ja erilaiset valmisteluun liittyvät neuvottelumuistiot eivät lähtökohtaisesti ole viranomaisen asiakirjoja, vaan jäävät julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.

Julkisuuden alkamisajankohta

Julkisuuslaissa säädetään erikseen viranomaisen laatiman ja viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksitulosta. Viranomaisen laatimana asiakirjana pidetään viranomaisen palveluksessa olevien henkilöiden laatimien asiakirjojen lisäksi viranomaisen toimeksiannosta laadittuja asiakirjoja.

Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tulosta säädetään julkisuuslain 6 §:ssä. Muun muassa diaarin merkintä on julkinen, kun se on tehty. Viranomaisen esitys, ehdotus ja aloite ovat julkisia, kun ne on allekirjoitettu. Toimielimen pöytäkirja on julkinen, kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu.

Viranomaiselle asian käsittelyä varten toimitetut asiakirjat tulevat julkisiksi julkisuuslain 7 §:n mukaisesti. Pääsääntö on, että viranomaiselle toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut.

Viranomaiselle toimitetut hankinta-, urakka- ja muut vastaavat tarjousasiakirjat sekä viranomaisen laatimat edullisuusvertailulaskelmat ym. tulevat kuitenkin julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty. Lain soveltaminen julkisuusmyönteisesti edellyttää, että tarjousasiakirjoista annetaan tietoja, kun asiasta on päätetty. Tarjouspyynnöt tulevat julkisiksi, kun pyyntö on allekirjoitettu. Allekirjoituksen jälkeen julkinen tieto on myös se, keneltä tarjouksia on pyydetty.

Julkisuuslain soveltamisalan piiriin kuuluvasta asiakirjasta tulee, lain mukaan salassa pidettäviä tietoja lukuun ottamatta, julkinen viimeistään, kun asian käsittely viranomaisessa on päättynyt.

Tiedon antaminen asiakirjasta, joka ei vielä ole tullut julkiseksi, on julkisuuslain 9.2 §:n mukaisesti viranomaisen harkinnassa. Viranomainen on julkisuuslain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä tulee kohdella tasapuolisesti.

Salassapito

Julkisuuslaissa käytetty salassapidon käsite sisältää asiakirjasalaisuuden, vaitiolovelvollisuuden ja salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökiellon. Laissa tarkemmin määritellyt viranomaiset tai sen lukuun toimivat henkilöt eivät saa paljastaa salassa pidettäviä tietoja sivullisille, ts. kenellekään, jolla ei ole laissa säädettyä tiedonsaantioikeutta. Viranomaistoiminnan yhteydessä saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.

Keskeiset salassapitoperusteet on lueteltu julkisuuslain 24 §:ssä. Salassapitosäännöksiä sisältyy kuitenkin myös erityislainsäädäntöön. Julkisuuslaissa säädetyt asiakirjan salassapitoperusteet ovat soveltamisalaltaan yleisiä. Kun asiakirja on säädetty salassapidettäväksi, se on salainen jokaisen viranomaisen hallussa. Salassapidosta on aina säädettävä lain tasolla. Viranomainen ei voi julistaa asiakirjaa tai sen osaa salassa pidettäväksi, vaan salassapitoon on oltava laintasoinen peruste.

Asiakirjan salassapito on eräissä tapauksissa ehdoton, mutta useimmiten salassapito määräytyy sen mukaan, aiheutuuko tiedon antamisesta vahinkoa. Ehdottoman salassapidon piirissä ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaasta ja hänen saamastaan etuudesta ja palvelusta sekä henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta. Tietyissä asiakirjoissa salassapito riippuu siitä, aiheutuuko tiedon antamisesta vahinkoa. Tällaisia asiakirjoja ovat muun muassa viranomaisen tehtäväksi säädettyyn tarkastukseen tai muuhun valvontatoimeen liittyvät asiakirjat.

Julkisuuslain salassapitoperusteet ovat suhteellisen yleispiirteisiksi kirjoitettuja. Esimerkiksi laissa käytetty liikesalaisuuden käsite voi aiheuttaa vaikeuksia lakia käytännössä sovellettaessa. Pelkästään esimerkiksi kunnan tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen salassapitotahto tai käsitys tiedon salassa pidettävyydestä ei ratkaise sitä, miten tilannetta on julkisuuslain mukaan tulkittava. Tästä huolimatta kunta voi hankinta-asioissa jo tarjouspyyntövaiheessa edellyttää tarjoajia merkitsemään tarjousasiakirjoihinsa, mitä nämä itse katsovat julkisuuslain mukaisiksi liike- ja ammattisalaisuuksiksi. Tällä tavalla kunnan viranomaisen huomiota voidaan kiinnittää niihin kohtiin, joiden osalta salassapidon arviointi voi olla erityisen tarpeellista.

Hankinta-asioihin käsittelyyn liittyvästä salassapidosta ja liikesalaisuuksista voit lukea lisää Julkisten hankintojen neuvontayksikön Hankinnat.fi-sivustolta kohdasta Hankinta-asiakirjojen julkisuus.

Pääsääntö on, että viranomainen voi luovuttaa salassapidettävän tiedon vain silloin, kun siihen on asianomaisen suostumus tai tiedon antamisesta on säädetty laissa. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Toimielimellä ja viranhaltijoilla on oikeus saada alaisensa toimintaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, joita se tarvitsee valvonta- ja johtovastuunsa toteuttamiseksi.

Asianosaisen tiedonsaantioikeus

Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on julkisuuslain 11 §:n mukaan oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Asianosaisen samoin kuin hänen edustajansa ja avustajansa lähtökohtaisesti laajaa tiedonsaantioikeutta on eräiltä osin kuitenkin rajoitettu. Heillä ei ole oikeutta esimerkiksi asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Kunnanjohtajan ja pormestarin tiedonsaantioikeus

Kunnanjohtajalla tai pormestarilla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Tämä tiedonsaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lisäksi niihin tietoihin, jotka eivät vielä ole tulleet julkisiksi. Salassapitosäännökset rajoittavat kuitenkin kunnanjohtajan tai pormestarin tiedonsaantioikeutta.

Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus

Kuntalain 83 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita luottamushenkilö toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Säännöksellä varmistetaan luottamushenkilön oikeus saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa jokaiselle säädettyä oikeutta laajempi. Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ei ulotu kunnan tytäryhteisöihin, koska nämä eivät ole kuntalain 83 §:ssä tarkoitettuja kunnan viranomaisia. Sen sijaan luottamushenkilöllä on oikeus saada konsernijohdolta tytäryhtiöitä koskevia tietoja.

Valtuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen luottamustoimen hoitaminen ei rajoitu tietylle sektorille tai tehtäväalueelle. Valtuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenillä on tästä syystä oikeus saada tietoja kaikilta kunnan viranomaisilta. Lautakunnan jäsenen ja muun rajatusta tehtäväalueesta vastaavan toimielimen jäsenen tietojensaantioikeus rajoittuu toimielimen alaiseen hallintoon ja toimielimen käsiteltäväksi kuuluviin asioihin.

Luottamushenkilön tietojensaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lisäksi niihin tietoihin, jotka eivät vielä ole tulleet julkisiksi. Salassapitosäännökset rajoittavat kuitenkin tietojensaantioikeutta. Toimielimen jäsenenä luottamushenkilöllä on luonnollisesti oikeus niihin salassa pidettäviin tietoihin, jotka kuuluvat hänen varsinaisten tehtäviensä hoitamiseen ja joita tarvitaan esimerkiksi päätöksenteon perusteena toimielimen käsiteltävänä olevassa asiassa. Yksittäisellä toimielimen jäsenellä ei ole oikeutta saada muissa tilanteissa salassa pidettäviä tietoja.

Sanamuotonsa mukaan kuntalain luottamushenkilön tiedonsaantioikeutta koskeva 83 § ei velvoita antamaan esim. kopioita tai tietoja sähköisessä muodossa, joten nähtäväksi antaminen riittänee. Jos luottamushenkilö on pyytänyt kopioita ja ne hänelle annetaan, kopioista peritään kunnassa päätetyt maksut, paitsi jos on kunnassa päätetty esim. että luottamushenkilöiltä ei peritä kopioista maksua.

Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tiedonsaantioikeus

Tarkastuslautakunnalla ja tilintarkastajalla on kuntalain 124 §:n mukaan salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita tarkastuslautakunta tai tilintarkastaja pitää tarpeellisina tarkastustehtävän hoitamiseksi. Tiedonsaantioikeus on nimenomaan tarkastuslautakunnalla toimielimenä, ei siis yksittäisellä tarkastuslautakunnan jäsenellä. Kunnan tilintarkastajalla on tarkastuslautakuntaa vastaava tiedonsaantioikeus.

Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

Tarkastuslautakunnan tehtäväalue on määritelty tyhjentävästi kuntalain 121 §:ssä. Tarkastuslautakunnalla on tiedonsaantioikeus nimenomaan tällä tehtäväalueellaan – näin ollen sen tehtävät asettavat rajat tiedonsaantioikeudelle.

Tarkastuslautakunnalla on kuntalain 124 §:n mukainen oikeus saada tietoja ja asiakirjoja nimenomaan kunnan viranomaisilta. Sillä ei sen sijaan ole oikeutta saada tällaisia tietoja suoraan kunnan tytäryhteisöltä, joiden hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen ei sille kuulu.

Asiakirjojen säilyttäminen ja hävittäminen

Asiakirjoja ei saa säilyttää eikä hävittää niin, että ne voivat joutua sivullisten käsiin. Jokainen, joka käsittelee salassa pidettäviä tietoja, on rangaistuksen uhalla velvollinen pitämään ne salassa. Salassa pidettäviä tietoja ei saa luvatta ilmaista sivullisille. Myös perheenjäsenet ja muut läheiset henkilöt ovat tällöin sivullisia.

Salassa pidettäviä tietoja sisältävät kokousasiakirjat on säilytettävä ja hävitettävä asianmukaisesti.

Asiakirjoista ei saa muodostaa kotiarkistoja. Erityisen tärkeätä on, että kunnissa huolehditaan siitä, että tällaiset kokousasiakirjat jätetään kokouksen jälkeen kunnanvirastoon tai palautetaan myöhemmin asianmukaisesti hävitettäväksi. Huomiota tulisi kiinnittää myös turvalliseen sähköiseen hävittämiseen, mikäli sähköiset työkalut ovat kokousmenettelyssä käytössä.

Salassa pidettävien tietojen ja henkilötietojen käsittelyn toimielinkohtainen arviointi

Henkilötietojen ja salassa pidettävien tietojen käsittelyä on tarpeellista arvioida ja ohjeistaa kunnassa toimielinkohtaisesti. Toimielinkohtaisesti on syytä päättää

  • Kenelle muita kuin salassa pidettäviä tietoja sisältävät esityslistat ja muut kokousasiakirjat lähetetään?
  • Missä kyseinen aineisto on kunnassa nähtävänä?
  • Miten kunnan tulee menetellä, kun esityslistat ja muut kokousaineistot laitetaan verkkoon.

Kunnan johtosäännöt sisältävät määräyksiä kokousmenettelystä. Salassa pidettäviä tietoja sisältävät esityslistat liitteineen lähetetään toimielimen jäsenille. Henkilöille, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa, annetaan tietoa salassa pidettävistä kokousasioista, jos kunta asian asianosaisena on suostunut salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen läsnä- ja puheoikeutetuille esimeriksi hallintosäännössään.

Asioissa, joissa salassa pidettävän tiedon luovuttaminen ei perustu kunnan asianosaisasemaan läsnäolo- ja puheoikeutetuille, ei anneta salassa pidettävää tietoa. Tällaisia asioita ovat esimeriksi salassa pidettävät yksilöasiat.

Salassa pidettäviä tietoja sisältäviin kokous- ja muihin asiakirjoihin tulee laittaa salassapitomerkintä ja säännös, johon salassa pito perustuu.

Lisää aiheesta

Kuntaliitto.fi-palvelussa

Muualla verkossa

KHO-vuosikirjaratkaisuja

  • 15.02.2002/316 KHO:2002:20
    Henkilöstöbarometri - Viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirja - Ei-asiakirja. FINLEX
  • 27.8.2012/2220 KHO:2012:68
    Asiakirjajulkisuus - Viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirja - Ei-asiakirja - Julkisuusperiaatteen toteutuminen - Työyhteisöselvitys - Power point -kalvot. FINLEX

Turpakäräjät, videomuotoinen ohjeistuksemme

Luottamushenkilön oikeus salassa pidettäviin tietoihin. Riitta Myllymäki 3.11.2021
 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista