De minimis -tuki: kysymyksiä ja vastauksia

Vähämerkityksellisten de minimis -tukien raportointivelvollisuus Euroopan unionin keskitettyyn rekisteriin on käynnistynyt 1.1.2026. De minimis -tuen raportointivelvollisuus koskee myös kuntia, koska ne myöntävät huomattavan määrän erityyppisiä de minimis -tukia kuten esimerkiksi palkkatukia ja starttirahoja.

Aihe on herättänyt paljon kysymyksiä. Olemme keränneet tälle sivulle De miminis -tukeen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, joita olemme aiheeseen liittyen saaneet.

Kysymyksiä ja vastauksia De minimis -tukeen liittyen
Kunta myöntää maatalousyrittäjille tukea maksulliseen maatalouslomitukseen. Kuuluuko tämä ilmoitettaviin de minims-tukiin vai kuuluuko nämä soveltamisrajoituksen alaisiin tukiin (maatalous)?
Koko lomitusjärjestelmä on Suomen notifikaation perusteella komission aikoinaan tutkimaa ja erikseen sisämarkkinoille hyväksymää valtiontukea. Lomitusjärjestelmän mukaisia tukia ei ilmoiteta de minimis -tukena.
Komissio antoi joulukuussa 2024 muutosasetuksen 2024/3118 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun asetuksen (EU) N:o 1408/2013 muuttamisesta. Muutoksen myötä seuranta- ja raportointivelvoite tuotiin pakolliseksi myös maatalouden vähämerkityksisten tukien osalta. Velvoitteen määräaika poikkeaa yleisestä de minimis -asetuksesta siten, että rekisterivaatimus sitoo jäsenmaita 1.1.2027 alkaen. Kalatalouden vähämerkityksisten tukien osalta rekisterivaatimusta ei vielä ole, mutta komissio on indikoinut vaatimusten yhdenmukaistamisen olevan esillä myös kalatalouden osalta seuraavan asetusmuutoksen yhteydessä.
Miten mahdetaan määritellä se että on "toimintaa markkinoilla", jos kyseessä on yleishyödyllinen toimija, eli yhdistys ? Eli onkohan kaikki toiminta jossa tapahtuu rahanvaihtoa "toimintaa markkinoilla" ? Eli jos vaikkapa kotiseutuyhdistyksellä on kirpputori, josta se saa osan tuloistaan, noin 20-30 %, onko kyse toiminnasta markkinoilla ? (Ajatuksena se että yhdistys saa lisäksi yleistä toimintaa-avustusta kunnalta, jolloin tuen pitänee olla de minimis tukea, jos yhdistyksellä on toimintaa markkinoilla).
Kotiseutuyhdistykselle myönnetty tuki ei ole valtiotukea, jos se ei kohdistu taloudelliseen toimintaan. Jos yhdistys tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla, kuten ilmeisimmin tässä tapauksessa, ja myös valtiotuen muut kriteerit täyttyvät, tulee tuki myöntää valtiontukisääntöjen mukaisesti.
On myös mahdollista, että tuki kohdistetaan pelkästään yhdistyksen ei-taloudelliseen toimintaan. Tällöin toiminta pitää kirjanpidollisesti eriyttää siten, että voidaan varmistua, ettei tukea käytetä taloudelliseen toimintaan. Mahdollista on myös myöntää tuki de minimis -tukena, jolloin de minimis -menettelyn kautta voidaan varmistua siitä, ettei tukeen kohdistu myöhemmin takaisinperintäriskiä.
Määritteleekö hakija/avustuksen saaja itse avustuksesta/tuesta mikä on de minimis - tukea vai ei ? Meilläkin on haastavaa tätä arvioida kaikkien ohjeiden mukaan.
Avustuksen myöntäjä tekee päätöksen avustuksen oikeusperustasta. Avustuksen myöntäjän on hankittava asian arviointia varten riittävät oikeudelliset tiedot asiasta ja sen jälkeen viran puolesta itsenäisesti arvioitava tuen myöntämisen edellytykset valtiontukisäädösten kannalta.
Jos yhdistys ilmoittaa esim. nuorten kesätyötukihakemuksessaan, että ei ole de minimis-toiminnan alainen, niin uskotaanko sitä ja toimitaan sen mukaan (eikä tarkisteta mistään eikä harkita) eli ko. myönnettävää tukea ei ilmoiteta rekisteriin?
Avustuksen myöntäjän on hankittava asian arviointia varten riittävät oikeudelliset tiedot asiasta ja sen jälkeen viran puolesta itsenäisesti arvioitava tuen myöntämisen edellytykset valtiontukisäädösten kannalta.
Mainitsitte kulttuuriin liittyviä poikkeuksia. Voisitteko kertoa niistä tarkemmin?
Valtiontuen käsitetiedoksiannossa on määritelty kulttuuriin liittyvät poikkeukset. Suosittelemme tutustumaan niihin ja tekemään valtiontukiarvioinnin sen perusteella.
Jos jatkossa taloudellinen toiminta on määräävä tekijä voitonteon sijaan, onko esim. korkeakouluille myönnettävä tuki luettava de minimikseksi?
Valtiontuen käsitetiedoksiannossa (C_2016262FI.01000101.xml) on määritelty koulutus ja tutkimustoimiin liittyvät poikkeukset. Suosittelemme tutustumaan niihin ja tekemään valtiontukiarvioinnin sen perusteella.
Kuuluuko yksityistieavustus de minimis -tukeen, kun tien varrella harjoitetaan metsätaloutta? Tukea myönnetään meillä VAIN asuttujen teiden osalta, X€ per km, mutta lähes aina tiekuntien toimintaan liittyy myös metsätalouden harjoittaminen.
Yksityistien ylläpito kuluu lähtökohtaisesti tieosakkaisen vastuulle, ja tieosakkaat saavat myös pääasiallisen hyödyn yksityistiestä siten, että se nostaa sen vaikutusalueella olevien kiinteistöjen arvoa ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia muun muassa taloudelliseen toimintaan.

Jos yksityistien osakkaina on teollisuus tai muita yrityksiä tai muita taloudellisen toiminnan harjoittajia, jotka saavat merkittävää hyötyä yksityistiestä, niin tuolloin tuki yksityistiekunnalle tulee välillisesti kyseille toimijoille siten, ettei niiden ei tarvitse suorittaa tienhoitomaksuja kuin muussa tilanteessa.

Tällä perusteella on aivan mahdollista päätyä siihen, että oikeusvarmuuden saavuttamiseksi voi olla perusteltua myöntää tuki de minimis-tukena, koska tuolloin vältetään tukeen mahdollisesti liittyvä takaisinperintäriski.
Kunta myöntää kunnan asuntoyhtiöille (tytäryhteisöt) asuntojen tyhjillään oloavustusta (velkasaneerauksessa) ja/tai avustusta esim. kattoremonttiin tai purkukustannuksiin. Tuleeko ilmoittaa?
Kunnan kokonaan omistavat asunto-osakeyhtiöt ovat pääsääntöisesti vuokrataloyhtiöitä, eli harjoittavat asuntojen vuokrausta markkinoilla, mikä on taloudellista toimintaa markkinoilla. Tämän vuoksi mahdolliset tuet kyseisille yhtiöille tulee antaa EU:n valtiontukisäädösten mukaisesti.
Kaupungit myöntävät yhdistyksille isojakin euromääriä, niin eikö se ole avustuksen myöntäjän velvoite tutkia/ilmoittaa jos menee de minimis - ilmoitusvelvoitteen yli? Yhdistys on voinut saada myös muualta tukea.
Avustuksen myöntäjän, tässä tapauksessa kaupungin, on pyydettävä yhdistykseltä selvitys viimeisen kolmen vuoden ajalta saaduista de minimis -tuista. Tämän selvityksen perusteella avustuksen myöntäjä pystyy arvioimaan, voidaanko de minimis -tukea enää myöntää vai onko kolmen vuoden enimmäistukimäärä jo täynnä.
Tuo 20 päivän rekisteröintivelvoite. Alkaako määräaikavelvoite päätöksentekopäivästä vai päätöksen lainvoimaisuudesta?
Määräaikavelvoite alkaa pääsääntöisesti päätöksentekopäivästä. Mikään ei estä tuen rekisteröintiä päätöksentekopäivästä lukien.
Opas de minimis -tuista sivulla 5. Mitä tämä oikeasti sitten tarkoittaa, kun tässä sanotaan että kaikki neljä edellä luetellut neljä kriteeriä. Eli siis jos yksikin kriteereistä täyttyy, niin pitää ilmoittaa?
Kaikki neljä kriteeriä tulee täyttyä yhtä aikaa, ennen kuin tuki katsotaan valtiontueksi.
Julkisia varoja (esim. valtion, kuntien tai kuntayhtymien varoja) kanavoidaan yrityksiin/ taloudelliseen toimintaan
Taloudellinen etu on valikoiva, eli tuki kohdistuu vain tiettyyn yritykseen tai tiettyihin yrityksiin (esimerkiksi jollekin alalle tai alueelle)
Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua (kilpailuvaikutuskriteeri)
Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (kauppavaikutuskriteeri)
Minkälaisia sanktioita tulee tuen myöntäjälle, jos 20 arkipäivää ylittyy tai myöntäjä on tulkinnut kriteeristöt "väärin" eikä ole ilmoittanut rekisteriin vaikka olisi pitänyt?
Tuki katsotaan laittomaksi valtiontueksi ja tuen myöntäjä on velvollinen perimään väärin myönnetty tuki takaisin korkoineen.
Kuinka ilmoitetaan peruspalkan %-osuuteen liittyvästä tuesta yrityksille, kun kunta myöntää sitä uuden henkilön palkkaukseen. Tätä ei voida tarkasti ilmoittaa kokonaissummana etukäteen. Kyseessä tuki, jonka myöntää yksittäinen kunta, ei työvoimaviranomainen.
Suosittelemme prosenttiosuuden lisäksi ilmoittamaan tuen enimmäismäärän, joka ilmoitetaan järjestelmään.
Poikkeus maatalousalalla.
Onko raportointi rekisteriin maaseutuhallinnon tekemissä avustuspäätöksissä vasta 1.1.2027 alkaen?
Komissio antoi joulukuussa 2024 muutosasetuksen 2024/3118 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun asetuksen (EU) N:o 1408/2013 muuttamisesta. Muutoksen myötä seuranta- ja raportointivelvoite tuotiin pakolliseksi myös maatalouden vähämerkityksisten tukien osalta. Velvoitteen määräaika poikkeaa yleisestä de minimis -asetuksesta siten, että rekisterivaatimus sitoo jäsenmaita 1.1.2027 alkaen. Kalatalouden vähämerkityksisten tukien osalta rekisterivaatimusta ei vielä ole, mutta komissio on indikoinut vaatimusten yhdenmukaistamisen olevan esillä myös kalatalouden osalta seuraavan asetusmuutoksen yhteydessä.
Kaikkien tukien osalta on selvitettävä erikseen niitä koskevat valtiontukisäännökset menettelyineen.
En ymmärtänyt starttirahan diskonttaamista kun se maksetaan kerran kuukaudessa. Jos tuen myöntöpäätös merkitään eAidregisteriin ja maksatuspäätöksiä ei, niin eikö lopullista maksettua tukimäärää voi korjata 6kk jälkeen kun tiedetään mikä on toteuma. Siis korjata jo ilmoitettua myöntöpäätöksen mukaista summaa toteutuneen mukaiseksi?
Starttirahoja ei ole välttämättä tarpeen diskontata hallinnollisen taakan ja merkityksettömän hyödyn vuoksi, mikäli starttirahaa maksetaan kokonaisuudessaan vain muutaman kuukauden kuluessa päätöksenteon päivästä. Reksiteriin merkitään myönnetyt tuet. Periaatteessa tulisi tehdä muutospäätös myöntöpäätökseen, jos summia halutaan pienentää maksatuksen mukaiseksi. Rekisteriin merkittyjä summia voi käydä muuttamassa myöhemmin.
De minimis -rekisteriin tulee ilmoittaa NACE-koodi. Mikä vaikutus sillä on, jos NACE-koodi on ilmoitettu väärin?
Väärin menneet NACE-koodit vääristävät tukien tilastointia. Pyritään merkitsemään oikeat NACE-koodit, jottei näin kävisi isossa kuvassa.
Yhdistykset saavat käyttää kunnan tiloja maksutta tai nimellisellä vuokralla, lasketaanko myös nämä de minimis tueksi esim. jos kuntosalitoimintaa harjoittava yhdistys myy asiakkaille salikortteja/ palvelujaan?
Yhdistykselle myönnetty tuki ei ole valtiotukea, jos se ei kohdistu taloudelliseen toimintaan. Jos yhdistys tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla, kuten ilmeisimmin tässä tapauksessa, ja myös valtiotuen muut kriteerit täyttyvät, tulee tuki myöntää valtiontukisääntöjen mukaisesti.
On myös mahdollista, että tuki kohdistetaan pelkästään yhdistyksen ei-taloudelliseen toimintaan. Tällöin kirjanpidollisesti toiminta pitää eriyttää siten, että voidaan varmistua, ettei tukea käytetä taloudelliseen toimintaan. Mahdollista on myös myöntää tuki de minimis -tukena, jolloin de minimis -menettelyn kautta voidaan varmistua siitä, ettei tukeen kohdistu myöhemmin takaisinperintäriskiä. Huomioitavaa tässä tapauksessa on, että vuokratuki vaikuttaa kohdistuvan taloudelliseen toimintaan.
Jos päätös de minimis- tuesta on tehty jo aiemmin (2025), mutta sitä toteutetaan eteenpäin. Tuleeko se ilmoittaa rekisteriin nyt ?
Ei. Järjestelmään merkitään 1.1.2026 alkaen myönnetyt tuet.
Yhdistysavustuksista: Katsotaanko yhdistyksen varainkeruuna järjestämä buffet tai muu vastaava toiminta taloudelliseksi toiminnaksi? Monella yhdistyksellä on kuitenkin tämän tapaista toimintaa.
Yhdistykselle myönnetty tuki ei ole valtiotukea, jos se ei kohdistu taloudelliseen toimintaan. Jos yhdistys tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla, kuten ilmeisimmin tässä tapauksessa, ja myös valtiotuen muut kriteerit täyttyvät, tulee tuki myöntää valtiontukisääntöjen mukaisesti.
On myös mahdollista, että tuki kohdistetaan pelkästään yhdistyksen ei-taloudelliseen toimintaan. Tällöin kirjanpidollisesti toiminta pitää eriyttää siten, että voidaan varmistua, ettei tukea käytetä taloudelliseen toimintaan. Mahdollista on myös myöntää tuki de minimis -tukena, jolloin de minimis -menettelyn kautta voidaan varmistua siitä, ettei tukeen kohdistu myöhemmin takaisinperintäriskiä.
Kunta tukee paikallisesti toimivaa yhdistystä taloudellisesti. Yhdistys tuottaa palveluita mt- ja päihdekuntoutujille. Yhdistys ei saa muuta tukea toimintaansa eikä kyseessä ole taloudellista toimintaa tuottava yhdistys. Toiminnalle voisi kuitenkin mahdollisesti olla myös yritys, joka voisi toiminnan tuottaa. Onko de minimis-tukea?
Yhdistykselle myönnetty tuki ei ole valtiotukea, jos se ei kohdistu taloudelliseen toimintaan. Jos yhdistys tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla, kuten ilmeisimmin tässä tapauksessa, ja myös valtiotuen muut kriteerit täyttyvät, tulee tuki myöntää valtiontukisääntöjen mukaisesti.
On myös mahdollista, että tuki kohdistetaan pelkästään yhdistyksen ei-taloudelliseen toimintaan. Tällöin kirjanpidollisesti toiminta pitää eriyttää siten, että voidaan varmistua, ettei tukea käytetä taloudelliseen toimintaan. Mahdollista on myös myöntää tuki de minimis -tukena, jolloin de minimis -menettelyn kautta voidaan varmistua siitä, ettei tukeen kohdistu myöhemmin takaisinperintäriskiä.
Jos maksatus on myöntöpäätöksestä eriävä, niin myöntäjähän ei esim. palkkatuessa tai starttirahassa tee muutospäätöstä vaan maksatuspäätös tehdään aina erikseen. Voidaanko maksettu tuki siis korjata maksatuspäätösten mukaiseksi niiden perusteella ilman erillistä muutospäätöstä, erityisesti siis palkkatuki ja starttiraha.
Järjestelmään kirjataan myönnetyt tuet, ei maksetut. Lähtökohtaisesti tulisi tehdä muutospäätös myönnettyyn tukeen. Rekisteriin merkittyjä summia voi käydä muuttamassa myöhemmin.
Kunnan kokonaan omistama tytäryhtiö tarjoaa vuokratoimitiloja paikkakunnan yrityksille. Jos kunta pääomittaa tätä jo pitkään toiminutta tytäryhtiötään sijoittamalla SVOPiin, onko se de minimis tai RPA mukaista tukea?
Mikäli kunta ei voi etukäteen riittävällä tavalla osittaa, että SVOP-sijoitus täyttää järkevän markkinasijoittajan mukaiset edellytykset, niin tuolloin on erikseen määriteltävä SVOP-sijoitukseen sisältyvä julkisen tuen määrä ja arvioitava voidaanko se myöntää yhtiölle EU-valtiotukisäädösten mukaisesti. Katso tarkemmin valtiontuen käsitetiedoksianto.
Jos myöntöpäätös on haarukka summasta niin mitä ilmoitetaan?
Enimmäismäärä.
Miten tulkitaan valtion tuen 4. kriteeri: Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (kauppavaikutuskriteeri)
Katso tarkemmin valtiontuen käsitetiedoksianto (C_2016262FI.01000101.xml).
Missä menee yhdistyksen ammattimaisen taloudellisen toiminnan ja liitännäistoiminnan raja, vai onko sellaisen arviointiin tarkempaa ohjetta?
Yhdistykselle myönnetty tuki ei ole valtiotukea, jos se ei kohdistu taloudelliseen toimintaan. Jos yhdistys tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla, kuten ilmeisimmin tässä tapauksessa, ja myös valtiotuen muut kriteerit täyttyvät, tulee tuki myöntää valtiontukisääntöjen mukaisesti.
On myös mahdollista, että tuki kohdistetaan pelkästään yhdistyksen ei-taloudelliseen toimintaan. Tällöin kirjanpidollisesti toiminta pitää eriyttää siten, että voidaan varmistua, ettei tukea käytetä taloudelliseen toimintaan. Mahdollista on myös myöntää tuki de minimis -tukena, jolloin de minimis -menettelyn kautta voidaan varmistua siitä, ettei tukeen kohdistu myöhemmin takaisinperintäriskiä.
Eläinlääkintähuolto lain mukaan eläinlääkäritoiminnan tulee olla "tasapuolista". Siksi eläinlääkäreille osa kunnista maksavat subventiokorvausta hyötyeläinten hoidosta. Onko tämä subventiokorvaus de minimistukea?
Elinlääkintähuoltolain uudistuksen yhteydessä tarkemmin arvioitiin kunnan mahdollisuuksia antaa julkista tukea eläinhuoltolain mukaisten palveluiden toteuttamiseen. Pääsääntöisesti kunnan myöntämät julkiset tuet eläinlääkintähuollon lain mukaisten tehtävien toteuttamiseen myönnetään SGEI-tukena. Mikäli kunta SGEI-tukien lisäksi tukee toimintaa, tulee erikseen arvioida millä oikeudellisella perusteella ja millä menettelyllä tukea mahdollisesti annetaan.
Onko kesätyöseteli valikoiva? Jos kaikille voidaan myöntää kesätyöseteleli, tietysti rajoitettu määrä. Mutta eikös henkilö voi mennä töihin ympäri Suomea tai jopa Ruotsiin? Jos taas kesätyösetelillä voidaan mennä vain johonkin tiettyyn kaupunkiin töihin, niin tällöin kai tuki on valikoiva.
Kesätyöseteli ei ole valikoiva, jos sitä myönnetään tosiasiallisesti kaikille ilman toimiala tai maantieteellistä rajoitetta.
Entä jos ilmenee, että yksityistiekunta perii tien käytöstä maksua?
Yksityistien ylläpito lähtökohtaisesti kuluu tieosakkaisen vastuulle, ja tieosakkaat saavat myös pääasiallisen hyödyn yksityistiestä siten, että se nostaa sen vaikutusalueella olevien kiinteistöjen arvoa ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia muun muassa taloudelliseen toimintaan.
Jos yksityistien osakkaina on teollisuus tai muita yrityksiä tai muita taloudellisen toiminnan harjoittajia, jotka saavat merkittävää hyötyä yksityistiestä, niin tuolloin tuki yksityistiekunnalle tulee välillisesti kyseille toimijoille siten, ettei niiden ei tarvitse suorittaa tienhoitomaksuja kuin muussa tilanteessa.
Tällä perusteella on aivan mahdollista päätyä siihen, että oikeusvarmuuden saavuttamiseksi voi olla perusteltua myöntää tuki de minimis -tukena, koska tuolloin vältetään tukeen mahdollisesti liittyvä takaisinperintäriski.
Onko kunnan myöntämät ikäihmisten palvelusetelit deminimis tukea. Setelit annetaan ikäihmisille, jotka käyttävät niitä esim. hierontayrityksessä, jonka jälkeen yritys hakee setelin maksatusta kunnalta. Jos on, onko ilmoitettava rekisteriin sitten kun on yritys hakenut maksatusta?
Voisi olla tarkoituksenmukaista, että seteliä vastaan palveluita antaneet yritykset hakevat de minimis –tukea kunnalta erikseen päätetyn määräajan kuluessa. Tämän jälkeen kunta käsittelee hakemuksen ja myöntää/maksaa tuen de minimis –tukena, jos de minimis –tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Kunta myöntää vuosittain paikalliselle yritykselle ns. yrittäjäpalkinnon 1 000 euroa, onko ilmoitettava?
Jos kysymyksessä on tuki, niin tuki on tarkoituksenmukaista myöntää de minimis –tukena, jos sen edellytykset täyttyvät.
Onko starttirahan tai muun tuen diskonttaamiseen tarjolla/tulossa vielä selkeämpää ohjetta/laskuria?
Ei ole tiedossa, että tulisi tarkempaa ohjetta/laskuria.
Saisiko vielä toimintaohjeen, miten toimitaan, jos palkkatuki- tai starttirahapäätökseen tulee takautuvasti muutoksia (lähtökohtaisesti ei takautuvasti muuteta kuin vain esim. asiavirheen korjaamiseksi). Tai jos myöntöpäätökselle ei tule muutoksia, mutta kaikki maksatukset eivät syystä tai toisesta toteudu. (Näitä maksetaan kuukausittain ulos, palkkatukea jopa vuosia ja toisaalta työnantaja voi hakea kaikki kuukaudet maksuun vasta koko tukijakson päätyttyäkin). Kuulostaa aivan mahdottomalta yhtälöltä, että seuraisimme kaikkien päätösten maksatusten toteutumista eurolleen. Eli eikö siis riitä, että myönnetty tuki ja muutokset myöntöpäätökselle ilmoitetaan rekisteriin?
Rekisteriin merkitään myönnetyt tuet, ei maksetut. Eli riittää, että myönnetty tuki ja muutokset myöntöpäätökselle ilmoitetaan rekisteriin.
Kunnanhallitus on päättänyt vuoden alussa myöntää veteraanien leskille avustusta jalkahoitoihin paikallisiin yrityksiin yhteensä muutaman tonnin. Jokaisen leski voi käyttää x määrän rahaa vuoden aikana ja yritykset laskuttavat kunnalta tämän toteutuneen mukaan (ei tiedetä etukäteen, mitä toimijaa käyttävät). Merkitäänkö tässäkin myöntöpäivä sitten vielä erikseen, kun yrittäjät lähettävät laskun? Emme voi laskea 20pv hallituksen päätöksestä, kun emme tiedä vielä yrittäjiä.
Yhdistyksille on vuosien ajan myönnetty "välirahoitusta" eli ns. korotonta lainaa, jos ovat saaneet esim. leader-rahaa johonkin investointiin ja eivät saa koko avustussummaa käyttöön vasta kuin hankkeen valmistuttua. Lasketaanko tätä tueksi, kun on vaan väliaikaista tukea/lainaa? 3) Kunta maksaa yrityksille ja yhdistyksille pitkäaikaisten työllistettävien palkkaamiseen ns. kuntalisää (500 euroa/kk, max 6kk). Työnantajat laskuttavat tämän jälkikäteen 1-2kk jaksoissa. Pitääkö tämä diskontata?
Voisi olla tarkoituksenmukaista, että seteliä vastaan palveluita antaneet yritykset hakevat de minimis –tukea kunnalta erikseen päätetyn määräajan kuluessa. Tämän jälkeen kunta käsittelee hakemuksen ja myöntää/maksaa tuen de minimis –tukena, jos de minimis –tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Mikäli välirahoituksen laina ei ole markkinaehtoinen, sisältyy siihen julkinen tuki. Yhdistykselle myönnetty tuki ei ole valtiotukea, jos se ei kohdistu taloudelliseen toimintaan. Jos yhdistys tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla ja myös valtiotuen muut kriteerit täyttyvät, tulee tuki myöntää valtiontukisääntöjen mukaisesti
Tukea ei ole välttämättä tarpeen diskontata hallinnollisen taakan ja merkityksettömän hyödyn vuoksi, mikäli tuki maksetaan kokonaisuudessaan vain muutaman kuukauden kuluessa päätöksenteon päivästä.
Onko kunnan säätiölle maksama tuki de minimis-tukea, jos tämä perustuu sopimukseen ilman kilpailutusta palvelujen tuottamisesta? Säätiön säännöissä sanotaan, että se voi tuottaa palveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Säätiö voi tällaisen toiminnan puitteissa tehdä yhteistyötä muiden yhteisöjen, yritysten ja kuntien kanssa sekä kehittää ja toteuttaa projektiluonteisia yhteistyöhankkeita. Säätiö voi toimia työnantajana. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä harjoittaa sijoitustoimintaa ja liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Ellei toisin määrätä, liitetään tällainen lahjoitus, testamentti tai avustus säätiön käyttövaroihin.
Ensimmäiseksi tulee selvittää, onko kyseessä tuki säätiölle. Tämän jälkeen on arvioitava, kohdistuuko tuki sellaiseen toimintaan, johon EU:n valtiontukisäännökset tulisivat sovellettavaksi. Jos valtiotukisäädökset tulee sovellettavaksi, on tuki myönnettävä valtiontukisäädösten mukaisesti.
Monet kuntien myöntämät tuet perustuvat yritykselle, yhdistykselle tai yhteisölle annettavaan pienimuotoiseen tukeen, joka maksetaan työnantajalle takautuvasti esim. palkanmaksun tositteita vastaan. Kunta saattaa pienentää työnantajalle maksettavan tuen määrää kuukausittain työntekijän työstä poissaolon mukaisesti, jolloin tuen määrä myös vaihtelee kuukausittain. Eli 600€ tuki voikin olla joku kuukausi esim. 480€. Eikö näin ollen säästettäisi kaikkien työaikaa, jos maksetut tuet ilmoitettaisiin toteutuneiden summien mukaan eikä päätöksen mukaan? Nyt määritellyn käytännön myötä muutoksia tulee varmasti tehtäväksi paljon. Viittaan tässä 20 päivän ilmoitussääntöön.
Järjestelmään ilmoitetaan myönnetyt tuet, ei maksetut. Tuen myöntäjän on itse arvioitava tulisiko myöntöpäätöstä muuttaa vastaamaan lopullista tilannetta.
Jos yhdistyksellä on ytj-järjestelmässä voimassa oleva verohallinnon rekisteröinti, niin katsotaanko silloin kunnan myöntämä kesätyötuki nuorten kesätöihin palkkaamista varten automaattisesti sellaiseksi, että se kohdistuu taloudelliseen toimintaan? 2. Vai onko seuraavasti: kun yhdistys saa kesätyötukea siksi, että palkkaa nuoren johonkin yhdistyksen tekemään toimintaan, niin onko niin, että sitä ei ilmoiteta rekisteriin? 3. Miten seurakuntien saama tuki, kun saavat kesätyötukea siihen, että palkkaavat nuoria hoitamaan hautoja?
Verohallinnon rekisteröinti ei automaattisesti ratkaise kohdistuuko tuki taloudelliseen toimintaan.
Myönnetty tuki ei ole de minimis -tukea, jos se ei kohdistuu taloudelliseen toimintaan. Jos yhdistys tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla, siihen kohdistuva tuki valtiontukea.

On myös mahdollista, että tuki kohdistetaan pelkästään yhdistyksen ei-taloudelliseen toimintaan. Tällöin kirjanpidollisesti toiminta pitää eriyttää siten, että voidaan varmistua, ettei tukea käytetä taloudelliseen toimintaan. Mahdollista on myös myöntää tuki de minimis -tukena, jolloin de minimis -menettelyn kautta voidaan varmistua siitä, ettei tukeen kohdistu myöhemmin takaisinperintäriskiä.
Mikäli tuki ei kohdistu taloudelliseen toimintaan, kyse ei ole EU:n tarkoittamasta valtiontuesta.
Mikä oli vastaus tuohon, että raportoidaanko tänä vuonna kolme vuotta taaksepäin vai alkaen 1.1.2026?
Järjestelmään raportoidaan 1.1.2026 ja sen jälkeen myönnetyt tuet.
Onko kunnallinen tytäryhtiö ilmoitusvelvollinen? Tai onko kunta ilmoitusvelvollinen tyttärensä puolesta? Esim. Kunnan Tytäryhtiö tekee vuokrasopimuksen yrittäjän kanssa. Tulee arvioida onko vuokra markkinaehtoista alempi ja näin ehkä sisältää de minimis tukea. Jos todetaan että näin on, niin tekeekö tytäryhtiö de minimis -ilmoituksen vai kunta tyttären puolesta? Tarvitaanko tyttärelle ilmoitusoikeudet järjestelmään?
Mikäli kunta antaa tytäryhtiölle julkista tukea ja tytäryhtiö harjoittaa EU:n tarkoittamaa taloudellista toimintaa, niin tuolloin kunnan on otettava huomioon EU:n valtiontukisäännöksien merkitys tukea myönnettäessä.
On mahdollista, että tietyissä tilanteissa kunnan tytäryhtiön markkinaehtoista alempi vuokra taloudelliseen toiminnan harjoittamiseen on EU:n valtiontukisäännösten tarkoittamaa taloudellista tukea, jonka vuoksi tytäryhtiön tulee myöntää tuki EU:n valtiontukisäännösten mukaisesti.
Miten seurakunnalle myönnettävä kesätyötuki? Verohallinnon ja ytj-järjestelmän mukaan on: 94910 Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen toiminta
Seurankunnilla ei ole erityiskohtelua. Mikäli tuki kohdistuu organisaation taloudelliseen toimintaan, on kyseessä valtiontuki.
Taloustorstai-lähetyksessä 15.1. esiin tulleita kysymyksiä
Kunta antaa 100 % omistamansa yhtiön korjauskustannuksiin ja lainan lyhennyksiin avustusta joka vuosi. Summa ylittää jo vuosittain reippaasti yli 300 000 euroa. Onko nämä ilmoitettavia?
Kyseessä ei voi olla de minimistuki, koska sallitut tukimäärät ylittyvät. De minimis -tuet voivat olla ainoastaan sellaiset tuet, jotka täyttävät de minimis -tuen antamisen edellytykset ja tukipäätökset on tehty sitä koskevien menettelysäännöksien mukaisesti. Jos kysymys ei ole de minimis -tuesta, sitä ei ilmoiteta kyseiseen rekisteriin. Koska kysymyksestä ei ilmene, millä oikeudellisella perusteella tuki on myönnetty, on mahdoton arvioida asiaa tarkemmin. Kysymyksessä voi olla EU:n valtiontukisäännöksen kannalta kielletty julkinen tuki, jolloin siihen kohdistuu takaisinperintäriski.
Onko kunta velvollinen nyt tarkastamaan kaikkien avustamiensa yhdistysten toiminnan ja kuka tulkitsee, onko heidän toiminnassaan (astiaston vuokrausta, järjestysmiesten vuokraaminen, kurssien myynti, maksullisen sählykerhon pyörittäminen jne.) markkinaintressi?
Ja jos yhdistystuesta on tehty päätös, tammikuussa jaettavaan avustukseen, joulukuun 2025 lopulla, on siitä tehtävä ilmoitus jo tällä viikolla?! Tuen myöntäjä on velvollinen varmistamaan tuen käyttökohteen ja täyttääkö tuki de minimis -tuen edellytykset. Tämä velvollisuus ei ole uusi, vaan on ollut voimassa tähänkin asti. Tuet merkitään EU:n järjestelmään tuen myöntämispäivän (myöntöpäätöksen) mukaan. Eli ennen 1.1.2026 myönnettyjä tukia ei järjestelmään kirjata.
Kunta myöntää avustusta 4h yhdistykselle, yhdistys myy mm siivouspalvelua muun toiminnan lisäksi kuuluuko kunnan myöntämä tuki ilmoittaa
Mikäli tuki kohdistuu tai sitä kanavoituu siivouspalvelun tuottamiseen, on kyseessä de minimis -tukija se tulee ilmoittaa EU:n järjestelmään. Luonnollisesti tukipäätöstä tehtäessä tulee menetellä sitä koskevien menettelysäännöksien mukaisesti, jotta tuki voitaisiin laillisesti myöntää sen saajalle de minimis -tukena
Kunnan omistama kiinteistöyhtiö tekee uuden yrityksen kanssa vuokrasopimuksen, jossa on määräaikainen vuokran alennus alussa. Onko alennus de minimis -tukea.
Kysymyksessä voi olla julkinen tuki yritykselle. Jotta tuki voidaan myöntää yritykselle laillisesti, niin tuella tulee olla EU:n valtiontukisäännösten kannalta hyväksyttävä oikeusperusta ja tuki on myönnettävä kyseistä oikeusperustetta koskevien menettelysäännöksien mukaisesti. Vuokra-alennusta on mahdollista antaa de minimis -tukena, jos sitä koskevat edellytykset täyttyvät ja tuki on myönnetty sitä koskevien menettelysäännöksien mukaisesti. Vuokra-alennuksen määrä tulee laskea sille ajalle, mille se on myönnetty ja diskontata alennuksen määrä päätöspäivälle, jolloin saadaan selville vuokra-alennuksen tuen kokonaismäärä. Jos vuokra-alennus on annettu ilman EU:n valtiontukisäännösten kannalta hyväksyttävää oikeusperustetta tai sitä koskevien menettelysäännöksien vastaisesti, kyseessä saattaa olla laiton julkinen tuki, johon kohdistuu takaisinperintäriski.
Entä yksityistieavustukset, kun tiehoitokunnalla y-tunnus?
Asian arviointiin vaikuttaa ketkä ovat tiekunnan osakkaita, koska julkinen tuki kohdistuu heidän eduksensa. Jos tiekunnan osakkaina on esim. omakotitalon tai vapaa-ajan asunnot, jotka pääsääntöisesti ovat omistajien omassa käytössä, niin tuki ei kohdistu sellaiseen toimintaa, johon valtiontukisäännöksiä sovelletaan. Jos tiekunnan osakkaana on paljon yritystoiminnassa käytettäviä kiinteistöjä, niin tuolloin on oikeusvarmuuden kannalta perusteltua noudattaa tuen myöntämisessä de minimis -tukea koskevia säännöksiä, koska menettelyn kautta vältetään mahdollinen tuen takaisinperintäriski.
Luetaanko tuetun maksullisen lomittaja-avun kunnan käyttöavustus maatalousyrittäjille de minimis ilmoitettaviin?
Maatalousyrittäjät hakevat omalla hetulla tukea ja ilmoitetaan verottajalle myös hetulla. Valitettavasti kysymykseen ei voi vastata, koska se ei sisällä sen arvioimiseen riittäviä tietoja.
Ilmoittamisen ajallinen kohdistus, pitääkö ilmoittaa, jos tuki jaetaan 2025 varoista mutta maksetaan vasta 2026 ?
Järjestelmään merkitään 1.1.2026 jälkeen tehdyt de minimis -tukipäätökset. Tukipäätöksen päivämäärä määrittää laitetaanko tuki EU:n rekisteriin, ei milloin se maksetaan tuen saajalle. • Kyläseuroille on myönnetty tukea toimintaan.
Onko se de minimis -tukea, jos ainoa taloudelliseen toimintaan viittaava asia (tavaran, palvelun myynti) on jäsenmaksujen kerääminen?
Ei ole, jos kyläseuran tuettavaan toimintaan ei liity tavaroiden tai palvelujen tarjoamista markkinoilla.
Kun myönnetään starttirahaa, onko beneficiary yksityishenkilö vai yritys?
Työvoimaviranomainen voi myöntää starttirahaa henkilöasiakkaalle, joka aloittaa työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetun päätoimisen yritystoiminnan tai laajentaa sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi. Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Starttiraha myönnetään de minimis -tukena. •
Mikä kunta raportoi palkkatuen, jos työllisyyspalvelut on toteutettu isäntäkuntamallilla, kunta itse vai isäntäkunta? Jos kunta myöntää yrityksille ja yhteisöille kesätyötukea (alle 100-2000€/saaja), pitääkö tämä raportoida?
De minimis -tuen ilmoittaa se, joka myöntää tuen ja on täten tukiviranomainen. Yritykselle ja yhteisölle myönnetty kesätyötuki tulee myöntää de minimis –tukena sitä koskevien menettelysäännösten mukaan, kun tuki kohdistuu taloudelliseen toimintaan.
Ovatko nuorille (nuoren työntekijän palkkaava yritys) myönnettävät kesätyösetelit myös sellaisia tukia, jotka pitää ilmoittaa?
Yritykselle ja yhteisölle myönnetty kesätyötuki tulee myöntää de minimis –tukena sitä koskevien menettelysäännösten mukaan, kun tuki kohdistuu taloudelliseen toimintaan.
Tuleeko de minimis -tukena annettu palvelu kilpailuttaa? Kunnan omissa hankintaohjeissa tai hankintalain määrittelemissä tilanteissa hankinnat tulee kilpailuttaa.
De minimis -asetuksessa ei säädetä kilpailuttamisvelvollisuudesta.
Eli minkälaista arvioita olisi hyvä tehdä. Esim. onko urheiluseuralle annettu tuki tällaista tukea..
Urheiluseuralle myönnetty tuki ei ole de minimis -tukea, jos se ei kohdistuu taloudelliseen toimintaan. Jos urheiluseura tarjoaa tavaroita tai palveluja markkinoilla, siihen kohdistuva tuki on de minimis -tukea. Kirjanpidollisesti toiminta pitää eriyttää siten, että voidaan varmistua, ettei tukea käytetä taloudelliseen toimintaa.
Onko säätiölle annettu vapautus kiinteistöverosta de minimis -tuki?
Jos säätiö harjoittaa kiinteistössä taloudellista toimintaa, niin tuolloin kyseinen tuki kohdistuu taloudelliseen toimintaan, jolloin de minimis -menettelyn kautta voi varmistua siitä, ettei tukeen kohdistu myöhemmin takaisinperintäriskiä.
Mihin voi osoittaa kysymyksiä de minimis -tukeen liittyen (ei tekniseen toteutukseen)
Ensisijaisesti kannattaa kääntyä oman kunnan asiantuntijoiden esim. oman kunnan juristien tai muiden viranhaltijoiden puoleen, jolle EU:n valtiontukiasiat ovat entuudestaan tuttuja. Hyvän hallinnon mukaisesti viranomaisen on reagoitava neuvontapyyntöihin kohtuullisessa ajassa. Kuntaliitolle esitetyt de minimis -tukiin liittyvät neuvontapyynnöt voi tehdä neuvontapyyntölomakkeen kautta.
Onko NACE luokitus sama kuin TOL? Onko varmasti? Miksi käytetään vain tuota NACEluokitus sanaa pp esityksessä, eikä edes suluissa TOL - eli sama toimialaluokitus toimii Kuti raportoinnissa ja tässä De minimis -raportoinnissa?
Suomen toimialaluokitus TOL noudattaa Euroopan NACE-luokitusta täysin 1–4-numerotasoilla. Kansallisia erityistarpeitaan varten Suomi määrittelee oman 5-numerotason. Toisin sanoen, Suomen toimialaluokitus on Euroopan NACE-luokitus, jota Suomi on rikastanut lisäämällä siihen kansallisia erityistarpeita ilmentävän 5-numerotason. EU-järjestelmässä on alasvetovalikko, josta valitaan oikea toimiala NACE -luokituksen perusteella.
Onko tytäryhtiön konsernitilin limiitin käyttö de minimis -tukea ja jos on, ilmoitetaanko millaisella syklillä (tilinpäätös)?
Jos kunta myöntää tytäryhtiölleen luottolimiitin, joka ei ole markkinaehtoinen, niin tuolloin siihen sisältyy julkista tukea ja julkinen tuki tulee myöntää EU:n valtiontukisäännösten mukaisesti. Jos näin ei toimita, niin julkiseen tukeen sisältyy sen takaisinperintäriski. De minimis -tukia ovat tuet, jotka on myönnetty de minimistukisäännösten mukaisesti ja tukipäätös on ilmoitettava EU:n rekisteriin viimeistään 20 työpäivän kuluessa tukipäätöksestä.
Ymmärsinkö oikein, että kun kunta myöntää avustusta yhdistykselle nuorison kerhotoimintaan, vaikka yhdistyksellä on myös elinkeinotoimintaa, mutta koska tuki myönnetään kerhojen kertamäärien ja kävijämäärien mukaan niin tätä tukea ei tarvitse ilmoittaa?
Näin on, jos tuki kohdistuu muuhun kuin taloudelliseen toimintaan ja yhdistys pystyy esim. kirjanpidon eriyttämisen avulla osoittamaan, ettei tukea ole käytetty sen harjoittamaan taloudelliseen toimintaan.